Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Joo, puute on lähinnä pesäpaikoista. Kerran oli n. 20 vuotta vanhassa mä-taimikossa taim. hoidossa jäänyt polvenkorkuinen koivun kanto, joka oli lahonnut. Siinä n. 7 cm lpm:n kannossa oli pikkuruinen linnunpesäkolo jossa oli pesitty. Kannattaa jättää niitä eurokantoja kaiken ikäisiin metsiin.
Eihän se moto niin kovin painava vielä ole . Iso ajokone kuormattuna voi painaa n. 2 x enemmän kuin hakkuukone joskus enemmänkin. Märällä kesäkelillä semmoinen liki 40 t:n kone kuormineen kulkee helposti pohjia myöten ellei ole hyvät ja kantavat maat.
Nuoria metsiä on ollut suhteessa paljon jo I-inventoinnin aikoihin 1921-24 .
Esim: lpm- ryhmät < 10 ja 10-20 cm –> 55 % kok.tilavuudesta.
20-30 ja 30 + cm –> 45 %
1951-53 : < 10 ja 10-20 cm –> 54 %
20-30 ja 30+ cm –> 46 %
….
1977 -84 : < 10 ja 10-20 cm –> 43 %
20-30 ja 30+ cm –> 57 %
Minulla on jäänyt tuo 1,6 mm mieleen jostain tutkimuksesta vuosien takaa. Jossain välissä nuoruutta olin VTT:llä (käymässä, en töissä) jossa tutkittiin rakennusmateriaalien erilaisia lujuuksia (taivutus-, veto-, puristus- ja murtol.) . Ei se 3 mm lustolev. puukaan tietysti mitään höttöpuuta ole. Arvokasta esim, juuri soitinrakennuspuuksi sopivaa menee helposti kuitupuukasaan, kun ylisuuria tukkeja ei kerätä erilleen talteen ainakaan ennen kantohinnan maksamista myyjille.
Ei se varmaan harventamaton metsä kaikkia häiritsekään. Itseäni vähän häiritsee joskus semmosen pilalle meneminen , vaikka en itse omistaisikaan. Sen verran tutusta omistajasta on kyse. Mutta anna sinä sitolkka vaan vaikka kaikkien metsäpalastesi muuttua ryteiköiksi jos saat siitä huvia. Kunkin oma asiansa se on , jos omiin ”housuihinsa haluaa kusta”.
Oletko Taneli tuntipalkalla vai urakalla teettänyt ylispuuhakkuut ?
Mäntytukin paras laatu ja -lujuus saadaan , jos luston leveys on 1,6 mm. Kuusella ja varsinkin lehtipuilla eri juttu.
Positiivistä kuvan taimikossa on, että siitä saa vielä metsän tehtyä melko tod. näköisesti.
Kun kasvatustiheys on esim. kuivahkon kankaan männikössä n. 2 :n kertainen tavalliseen verrattuna (4000 kpl/ha), niin puiden oksat on ohuita , samoin rungot , pituutta osalla puista on liki normaalisti n. 22 kasvukauden jälkeen . Hyvälaatuisten, tukkipuiksi kasvatettaviksi jäävien puiden tilavuus on n. puolet siitä mitä vastaavan norm. tiheydessä kasvaneessa männikössä. Kasvatusaika on n. 10 vuotta tavallista pidempi . (Pisimpien puiden pituus on suunnilleen sama kuin viereisessä 10 vuotta nuoremmassa männikössä, jossa tiheys on n. 2000 kpl/ha ).
Joskus tulevaisuudessa tukkipuista pitäisi siis saada laadun perusteella parempi hinta kuin normilaadun tukeista. Kuutiohinnan pitäisi olla n. 90 € , jotta lopputulos olisi sama kuin 60 €:n kuutiohinnalla 10 vuotta aiemmin myytyjen tukkien. (Jos inflaatiota ei oteta huomioon ja korko on 4%). Mutta laatulisiä ei ainakaan toistaiseksi makseta kovin usein mä-tukeillekaan. Joillain sahoilla on 15 % lisä A-luokan tyvitukeille.
Hölmöintä on vaatia kaikkien hakkuiden vähentämistä kotimaassa. Ilman harvennushakkuita ei kasva kunnon tukkipuitakaan, joissa sitten hiilikin säilyy pidempään. Lahopuun lisääminen saadaan aikaan paremmin muilla keinoilla. Jos kok.kasvu lisääntyykin hetkellisesti, niin kohta hiipuu pidemmäksi aikaa ja enemmän, jos ryteikköjä aletaan suosia ja kannustaa niiden tekemiseen jollain porkkanalla tai jollain sääntelyllä.
Mitään järkiperäistä syytä ei ole kellään esittää paremmasta co2-vaikutuksesta sillä, että kotimaan hakkuita vähennettäisiin ympäristösyistä. Ainut poikkeus voisi olla tuo MH:n ”alaikäisen metsän” avohakkuut .
Lähinaapurissa on ensiharvennusmetsä kohta ihan pilalla, kun omistajat ei halua moton jälkiä metsään . Kannattasi harventaa jo ihan näköalankin takia, jos ei niin muusta syystä kiinnostakaan . Metsä on melko näkyvällä paikalla. Pitäisi kai koettaa markkinoida metsurin tekemänä mutta sitten voi ottaa hinnasta kiinni. Oletteko kukaan teettäny vieraalla manuhakkuita enää nykyaikana ? Siirtelykaato ja pitkät latvukset ilman karsimista laskisi työn hintaa melkoisesti. Vaan lieneekö enää tekijöitäkään, kun ei niitä harvennuksia enää juuri tehdä m-sahalla muutoin kuin hankintahakkuissa.
Ei ne eläkerahastot taida kovin huonosti tuottavia olla. Onhan siellä joku eläkeyhtiö mm. Kojamon osakkaanakin; asumistukien siivittämänä verotonta bisnestä jossa liikevoitto% on yli 60%. Kunhan hautovat rahoja jostain kumman syystä. Vai olisiko kulut niin kovat ettei rahaa riitä enää eläkkeisiin ? Joutuuhan se Postikin nostamaan postimerkkien hintaa vähän väliä, kun johtajia on firmassa paljon ja kk- palkat huipussaan. Voi olla samantyylinen ongelma eläkefirmoillakin.