Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
1.8 – 3,7 % on ollut ainakin Tapion ohje summa-arvojen laskentakorkona. Mh:lla on omansa ja voi olla muillakin vähän eri korkokanta käytössä.
CH4 päästöt oli ainakin Ojasen tutkimuksen mukaan kuitenkin ojitetuilla turvekankailla miinuksen puolella eikä päästöinä ( -0,28+- 0,04 g /m²/v.) . Ojikoilla ja muuttumilla ( 1,2+-0,5 g/m²/v.) . Suurin osa noista ojitetuista suometsistä on turvekankaita eikä enää ojikkoja tai muuttumia.
Kokonaistilanne Suomessa ojitetuilla soilla:CO2, N2O ja CH4 maaperä yht. 2,3 +- 10 Tg/v puusto – 16,2 Tg /v.
Luin taulukon 1 uudelleen ja edelleen sain saman tuloksen kuin 1 kerralla : ”Ojitetut turvemaat : – 13,3 / + 4,7 . On siis hiilinielu . Pellot oli päästölähteitä, ei turvemaametsät.
Nuohan on melko yksinkertaisia laskutoimituksia ; verrata oletettua tuottoa omalla korkovaatimuksella saatavaan. Metsäarvio voi olla eri tavalla saatu ja oman arvion saa kun käyttää vaikka esim. lainan korkoa+tuottovaatimuslisää korkona. Puustotiedot on olemassa, samoin arvioidut kantohinnat ja kulut.
Osakepuolellakin saattaa osinko kasvaa vaikka osakkeen arvo laskisikin. Sitä tapahtuu melko usein , esim. orava-asuntorahastossa ja biohitillä lähimenneisyydessä on sitä tapahtunut.
https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_tie_001_fi.html
Kasvihuonekaasujen kok.päästöt v. -17 : + 56,1 milj. co2-ekvt . Metsätalous ja sen maankäytön muutokset : – 27,1 milj. co2- ekvt . Kokonaispäästöt väheni edellisvuodesta energiasektorilla – 5 % (biopolttoaineet vähensi fossiilisten käyttöä), jätteiden käsittelyssä – 6% , teollisuus tuotteissa – 1 %, maataloudessa – 0,5 % .
Puun kasvun sitomasta co2:sta otetaan siis huomioon n. 30 % vähennyksenä, joka vastaa suunnilleen vuosittaista hakkuusäästöä. ( n. 1,23 t / ha kasvullista metsämaata, jossa keskikasvu on vähän yli 4 k-m³/ha). Kuinkahan paljon otetaan huomioon puutuotteiden ja maaperään jäävän hiilen varastoja (turvemaalla ainakin maaperään jää pysyvää hiilivarastoa puuhun sitoutuneen lisäksi) ?
Pizzalaatikot menee hyvin kaupaksi. Eucaa tuotiin Brasiliasta. Kartonkia tehdään pitkäkuituisesta.
E-harvennetussa metsässähän sitä siirtymää tukiksi alkaa juuri tulemaan joten kertoimen käyttäminen kuuluu asiaan . Ensin taimikosta kuitupuuksi , sitten kuitupuusta tukiksi (ja sen jälkeen huonossa tapauksessa lahoksi, jos ei olla suojellussa metsässä).
Ei ole ostopakkoa olemassa. Ja osakkeilla on samantyylinen odotusarvolisä leivottu hintaan mukaan. Se on usein vielä paljon teoreettisempi kuin metsätilakaupoissa. Tai sitten arvonlaskupaineet voi näkyä niiden osakkeiden kurssissa samalla tavalla.
Miksi pitäisi olla jokin takuu ? Ei ole takuuta pörssiosakkeiden arvonnousullakaan vaikka pankin sijoitusneuvoja hehkuttaisi kuinka paljon tahansa jotain osaketta tai rahastosijoitusta ( usein onkin juuri päin vastoin ja pankki on se joka hankkii niillä ”parhailla” sijoituksilla).
Pitää hankkia asiantuntijapalvelua metsätilakauppaan avuksi , jos tuntuu hankalalta arviointi pelkästään omassa nupissa. Silloinkaan nykyinen tuotto-odotus ei ole tae tulevasta mutta olis ainakin joku jota syyttää huonosta kaupasta (jos niin sattuisi käymään) ilman peiliin katsomista.
Oletettuun arvon nousuun perustuu. Arvokasvuun siis ; jos kuviolla on kuitupuukokoista 2 khl:n metsää , niin ei sen myyntiarvo ole tietenkään sama kuin maapohjan arvo+ puuston arvo sillä hetkellä. Arvon alennus voi perustua esim siihen että tila sijaitsee peräkorvessa, johon ei ole tietä ja taimikon hoitoa on tehty viimeksi 50 vuotta sitten.