Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Typen oksidipäästöt on haitallisempia varsinkin vilkasliikenteisillä alueilla kuin hiilidioksidipäästöt. Niiden vähentäminen on onnistunut erinomaisesti uusilla dieselautoilla melkein jokaisella merkillä. Mersu , Opel, BMW kärjessä ; ei huonosti Pösölläkään vaikkakin 30 x enemmän vielä päästää kuin esim. Ooppeli. Hiilidioksipäästöt voi vielä lisäksi kompensoida istuttamalla puita puuttomalle alueelle. Tai istuttamalla nopeakasvuisia jalostettuja puun taimia entisten hitaasti kasvaneiden , e. talojen seinissä hiilivarastona jatkavien puiden tilalle.
Olisihan sitä suomalaisillakin tarvetta ja mahdollisuuksia vähentää hiilijalanjälkeään. Esim. lentoliikennettä vähemmälle ; ilmastokokoukset voitaisiin pitää etänä , vähintään niissä käyvää väkimäärä pitäisi vähentää, jos on ihan pakko lentämällä kulkea. Eu:ssa turha reissaaminen kahden kaupungin välillä (* olikose 3 kertaa vuodessa Brysselin ja Starssburgin välillä? kokousten pitopaikan vaihtaminen ). Hiilen käyttö lämmityksessä lisää hiilipäästöjä suhteessa muihin ekologisempiin vaihtoehtoihin. Taksiajelua voisi kansanedustajat (vihreätkin) esimerkin vuoksi vähentää, jne. Niillä palkoilla ja eduilla pitää olla varaa sähköpolkupyörään ainakin. Jos on kiire vaihtaa paikkaa niin sähkömopo sitten, kopillinen talvella.
(*) Jaa , just luin Hesarista että kerran kuussa 4oo km matka asioista äänestämään.
Suomessa valtiolle muodostuu sitä suurempi tuloerä mitä kalliimmalla ja mitä enemmän kuluttavalla autolla ajetaan sanoipa ”eurooppalainen sosialistinen, automobiili, sykkelöinti ja kävelytutkimus” mitä tahansa.
Uudet j uudehkot X5:t kuluttaa dieselversiona aika vähän , varsinkin biodieselillä ajettaessa. Päästöluokkakin on 6 , joten sillä saa ajella Euroopan suurkaupunkien keskustoissakin. Veto-ja kuljetuskyky ihan eri luokkaa kuin volkkarilla.
Vanhoihin sekametsiin ilmestyy niitä sopivan lahoja koivupökkelöitä pesäpuiksi, jos vain ehtii ennen päätehakkuuta. Jää niitä tosin usein pystyynkin hakkuiden jälkeen ellei korjuussa mene nurin . Harventamattomat nuoret metsäryteiköt ei ole kunnollisia elinympäristöjä linnuillekaan. Pensaskerroksessa ei niissä kasva enää kukkivia marjavarvikkoja eikä marjoja, hyönteiset vähenee jne.
Varmaan on tilausta mahdollisimman yksinkertaiselle laskurille, jolla uudet metsänomistajat, esim. metsää perineet, voivat arvioida ja vertailla edes +- 30% haarukassa metsän arvoa.
Kun metsään.fi palvelussa on aika tarkat tiedot metsätiloista ja tilojen puustosta, niin olisi kätevää, jos metsälehden laskuriin voisi syöttää sellaiset tiedot, jotka näkyvät suoraan metsään.fi palvelussa.
No joo. Voin olla liian kriittinenkin. Tukkipuuprosenttia ei näy metsään.fi : ssä mutta se on kuitenkin yksi oleellisimmista tiedoista laskettaessa tila-arvioitakin. N. 60 -70 % heitti laskurin arvio tuossa yhdessä palstassa ms:sta laskettuun arvioon.
Laskuri nappaa jonkin keskihinnan alueella tehdyistä kaupoista. Ei ole muuta yhteyttä todellisuuteen. Ei ota huomioon esim. metsänhoidollista tilannetta tai muutakaan hintaan vaikuttavaa. Yhdellä palstalla näytti n. 30 % alempaa hintaa kuin on pystypuuston nettokantohinta yhteen laskettuna. Ostopuolella varmaan kannattais esittää laskurin lukemia, jos huijata haluaisi.
Teillä muilla taitaa olla myyntipuolen asetukset tuossa laskurissa 🙂 ) .
Ei mitään realistisia arvioita osaa ilmoittaa laskuri. Viihdekäytössä voi toimia mutta ei muuten.
Sari vaikutti koko porukasta järkevimmältä kommentteineen. Mutta samalla valintaperusteella kuin Mk eli koska Juha on käynyt meillä ”kämpillä” ennen kuin oli politiikassa mukanakaan, niin pitänee häntä äänestää (edit 🙂 ). Ei sentään ehdota metsäverotusta lisäävänsä kuten Antti.
Ei ole mikään harhatieto. Joskus vuosia sitten METLA:ssa tehty tutkimus ”Pohjoinen laatupuu” oli nimi muistaakseni. Siinä oli kartalla se paras kasvatusalue näkyvissä. Varmasti paikoin muuallakin kasvaa yhtä hyvälaatuisia mäntyjä. Mutta ei yhtä laajoja alueita männylle sopivilla kasvupaikoilla ja – olosuhteilla. Lapissa kasvu on laadun kannalta pääsääntöisesti liiankin hidasta ja etelässä liian nopeaa. Eihän ne rajat mene yksyhteen maakuntien rajoilla tietenkään.
Puun hinnasta : Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa kasvaa laadukkainta mäntytukkia, varsinkin jos sen pitkästä kasvatusajasta saisi myös myyjät korvauksen, jotta kannattaisi odottaa järeytymistä. Kuitupuut kannattaa tehdä klapeiksi jos siihen on mahdollisuus ja markkinoita riittää. Männyn isoista tyvitukeista saisi arvotavaraa vaikka sahaamalla lankuiksi tai pelkoiksi ja kuivattamalla kunnolla. Kuusella oksattomista isoista tyvitukeista, jotka usein menee vieläpä kuidun hinnalla, saa aihioita esim. soitinrakentamiseen, jos puu käsitellään (sahataan) oikein .
Nykyään pitää myytävän sahatavaran alkuperä olla tiedossa. Esim. teak -puuta ei saa enää ainakaan virallisesti myydä, jos se on hakattu sademetsästä. Iroko on afrikkalainen vastine sille ja siitä tehdyn sahatavaran kuutiohinta on n. 3000 € . Melko arvokasta tavaraa olisi varmaan männyn sydänpuusta sahatut 1.luokan lankutkin , jos niitä olisi markkinoilla tarjolla ja markkinointikanavat kunnossa. Erikoispuille ei ole kovin paljon kysyntää täällä osin siksi, että niitä ei markkinoida kestävästi hoidetuista metsistä saatavina vähemmän kestävistä kohteista hankitun satavaran korvaajina. Markkinoilla pitää olla tietysti ensin myös kysyntää tuotteelle mutta sitä voisi ”luoda” ja lähteä liikkeelle hyvän laadun lisäksi korostamalla ympäristöasioiden huomioon ottamista.