Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Enpä tunne peäkaupunnin tilannetta kunnolla mutta luulisi äkkinäinen, että Espoon kannattaisi kaavoittaa itse ne peltonsa, jos tonttipula on kova. Köyhemmät maaseutukunnat myi joskus tontteja 1 markalla/eurolla, jotta saisivat muuttoliikettä kuntaan päin.
Kemeratukia olen minäkin saanut taimikkojen hoitoon ja asumistukia vuokrien mukana. Mutta asumistuistakin (silloin kun vuokralaiset on niitä saaneet), samoin kemeratuista nykyään, on peritty myös verot. Sitä olen arvostellut, että kemeratuilla on ollut tapana valua metsäfirmoille, kuten esim. vh:n nykyinen kohonnut hintataso ja kohta 3 vuotta sitten tehty kemerauudistus nmh:ssa on osoittanut. Ne menettää pääasiallisen tarkoituksensa samalla.
Isot tekijät ei maksa juuri veroja asumistuistakaan, pienvuokranantajat maksaa. Kemerat tuottaa valtion laariin ehkä parhaiten niistä lukemattomista tuista , joita jaetaan eri aloilla. Yhden puumotin lisäarvo jalostettuna on lähes 250 € :a. Voisi laskea kuinka paljon vaikutusta on verotuloihin pitkityksessä, jos metsät hoidetaan kunnolla uudistamisesta lähtien tai sitten ei hoideta. Puut ostetaan sitten ulkomailta kalliimpaan hintaan ja verotulot jää saamatta. Hiilinielu tosin voisi laskennallisesti lisääntyä kotimaassa aluksi jonkin aikaa, kun metsät jätetään ränsistymään . Kokonaistilanne senkään kannalta ei tietysti muuttuisi kuin huonompaan suuntaan ; sen älyää melkein jokainen, paitsi joku popupölisti poliitikko ei millään.
Joku kirjoitti erään lehden keskustelupalstalle kuinka metsäteollisuustyöpaikat vähenee koska puun hinta on Suomessa kaksinkertainen maailman markkinahintoihin verrattuna. Sätti kovin mo:ia ahneudesta ja esitti, että hinnat pitää laskea muiden maiden hintojen tasolle, jotta teollisuus voisi toimia kunnolla eikä duunareita irtisanottaisi.
Tosiasiassa hinnat on kuitenkin juuri päin vastoin kuin ko. kommentoija esitti. Alv:n ja pääomavero %:n nousun myötä sen voi laskea niinkin, että se on yksi kantohintojen laskemiseen vaikuttava osa. Jos kantohinnat olisi noudattaneet norm. tukkuhintaindeksiä viime vuosikymmenet, niin puun hinnat olisi liki samalla tasolla kuin nykyiset hinnat + kaikki niistä maksettavat verot alveineen, kun mitään veroja ei puun myynnistä perittäisi.
Varhaishoidon tukea vois nostaa aivan surutta 250€/ha. Kyllä se sais hieman vauhtia risukoiden harventamiseen.
Sitten varhaishoidon hinta olisi kohta esim. umpilla jotain 600-700 € /ha . Muuten ihan hyvä ehdotus mutta kun ne tuet valuu suurimmaksi osaksi isoille firmoille kuten tähänkin asti on tehneet. Jokin osa jää tietysti itse tyon tekemiseenkin.
Kojamon liikevaihto oli n. 360 mij. € ja liikevoitto 65,2 % . Maksaa varmaan veroja jonkin verran vähennysten jälkeen mutta ei maksa kukaan muhkeista osingoista, joita se jakaa eläkeyhtiöille ja ay-liitoille. Asumistuissa jokainen veronmaksaja maksaa osansa noiden maksamatta jäävistä veroista. Veronkiertosäätiöt ja ko. firman kaltaiset yhtiöt pitäsi ensin pistää verolle.
Miten voi verrata esim. kemeratukia ja tuon yhtiön ja sen kaltaisten yleishyödyllisyyden nimikkeellä verotuettua bisnestä keskenään ? Eipä mitenkään , kun kemeratuet on jotain 50 milj . (- verot niistä) ja tuottavat kansantalouteen lisätuloja monella eri tavalla. Puiden myynnistä maksetaan 30 /34 % veroa vaikka kuitupuuun kantohinnat on alennettu erinäisin toimin osin vähintään 1/2-osaan markkinahinnoista jo valmiiksi.
Se lisää tuontia , jos kotimaan ruoan verotusta lisätään . Lihan osalta lisäisi samalla juuri niitä kasvihuonekaasupäästöjä, joita muka ollaan vähentämässä. Mutta ei mitään uutta sdp:ltä. Metsä-ja peltokiintestöveroa koetetaan markkinoida nyt siis varallisuusveron nimellä. Pientallettajien säästöt myös varallisuusverolle. Koroista maksetaan jo verot. Kaksinkertaista verotusta piti kaiketi välttää. Verotuksen porsaanreikiä sanotaan tukittavan sossujen ohjelmalla. Vanhoja tietoja on veroaasiantuntijoilla, kun ehdottavat mm. eläkevakuutuksen tuomista verotuksen piiriin ; se on ollut sitä jo 2 vuoden ajan. Menisi Rinnekin puhumaan p..kaa pellon reunalle,niin vois olla ehkä jotain hyötyä.
Sipilän hallitusko se vasta alkoi maksaa niitä tukia ruotsinlaivoille ? Muistaakseni niitä on tuettu jo ainakin 80-luvulta lähtien, jos ei jo aiemminkin. Mutta se on kyllä totta, että pärjäisivät varmasti ilman tukiakin. Verotukea ne saa kuitenkin . Kaksinkertaistettua verotukea saa verottomia osinkoja jakanut VVO ja sen jatkaja Kojamo . Kuka ne panisi verolle ?
Leimikkojen hintaeroista saa käsityksen , kun vertaa pohjoisen ja etelän leimikoiden kantohintoja ja kaukokuljetushintoja. Tukista saa n. kympin kuutiolta vähemmän, kun kuljetusmatkaa on esim. n. 250 km enemmän kuin keskikuljetusmatka , joka on n. 100 km. 350 km:n Rautatiekuljetus (+asemalle rekalla) maksaa silloin n. 3,5 € /motti enemmän kuin 100 km:n rekkakuljetus . Lyhyemmänkin kaukokuljetusmatkan päässä tehtaalta tai sahalta olevat pohjoisen kantohinnat on matalampia ; paitsi pikkutukkien hinnat, jotka on keskimääräistä tasoa tai vähän paremmat hyvän kysynnän takia. N. 180 km päässä tehtaasta olevan leimikon puiden kuljetuskustannus on n. 8 € / motti. Tehtaan vieressä olevan leimikon puut pitää nekin nostella rekan kyytiin ja siitä pois , joten kantohintaa voi tingata muutamalla eurolla ylöspäin, jos tehdas on ihan vieressä.
UPM : ”Normaalin varhaishoidon hinta on 500 € +alv /ha” . ”Mukavan” kallista. Hommaan voi käyttää kuulemma bonuksia. Mutta oikeasti 1 ha:n normi vh:n metsuri sahaa ~ päivässä. = n. 200 x 1,6 = 320 €. Jos kemeratukea ei olisi (160-vero) , olisi hintakin tietysti vähän maltillisempi. Sama juttu kuin kotitalousvähennyksen alaisissa töissä.
MJO:lta aiheellinen kysymys. Kun ”meitä ja teitä” ei yksilöidä,niin on helpompi ehdottaa vaikka mitä. Esim. Linkolakin kannatti lääkkeiden jakelun lopettamista, jotta väestön kasvua saatasiin hillittyä. Kun itselleen tuli diabetes, niin ei osannut sanoa vastausta, kun kysyttiin miksi alkoi käyttää kuitenkin lääkettä. Semmoista se on.
Kiitos Anneli kehuista. Joskus tämmönen ”sokea kanakin löytää jyvän”, niinhän sitä sanotaan- hehe. Hyviä mielipiteitä ja niiden vaihtoa on tällä palstalla melkein järjestään, kun on monenlaista kokemusta ja koulutusta porukalla. Se lisää omaa näkemystäkin , kun ei tarvi aina yhdenlaista jorinaa kuunnella tai lukea.