Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 13,221 - 13,230 (kaikkiaan 13,756)
  • Puuki

    Traktorin alustalle rakennetun korjuuketjun mottihinta korjuusta näyttäisi olevan tuntikustannusten ja leimikkotekijöiden mukaan laskettuna suunnilleen samalla tasolla kuin metsäkoneketjujenkin. Puun koko vaikuttaa suhteessa eniten korjuutaksaan, sen jälkeen muut leimikkotekijät.

    Lisäys :

    E-harvennus voi olla  kalliimpaakin , kuin tuo 20 €/m³.  Esim.  n. 65 l puuston harvennushintatarjous oli yli 22 € /motti ja n.80 l :n n. 20 €. Sillä taksataulukolla 50 l puuston harvennus maksaisi  tienvarsihinnan verran.

     

    Puuki

    Täältä hävisi metsäkanalinnut kun kanahaukka ilmaantui alueelle.  Aiemmin ollut isojakin parvia koivikoissa ruokailemassa ; tänä talvena näkynyt tasan yksi teeri ja silläkin näytti olevan kiire muihin maisemiin. Kettujen ja näätien suojelu ei taitaisi auttaa asiaan mitenkään. Ahma on rauhoitettu (poronhoitoalueella taitaa olla vahinkoeläinten metsästys luvan kanssa mahdollista).

     

     

    Puuki

    Kauppakirjaan voi kirjata tarvittavat asiat eikä varmaan mikään estä etukäteen leimaustakaan; sehän nopeuttaa hakkuuta, jos muuten leimikko on kunnollinen.

    Puuki

    Motomiehet on pantu paljon vartijoiksi, kun hyvää korjuujälkeä ei ole aina helppoa saada aikaan. Aikoinaan halvan työvoiman aikaan metsänhoitajat teki tukkien jaon palstoilla. Etukäteen leimauskin olisi nykyään liian kallista useimmissa tapauksissa, vaikka sillä voisi säästääkin jäävän puuston tuoton parantuessa.

    Tuosta alkuperäisestä asiasta :   Miltei puhtaan kuusikon päätehakkuussa laserkeilauksen ero motomittaan oli n. 7 %:n yliarvio eli melko hyvin vastasi mittaustulosta.   Harvennuskuvion puumäärät ja puulajisuhteet oli laserkeilauksen mukaan kuitenkin kuin kokonaan eri paikasta. Yliarviota kymmeniä prosentteja.

     

    Puuki

    Ryhmäsertifiointi maksaa muutamia kymppejä ja on voimassa x vuotta.

    Puuki

    Mhy:n hankintapalvelu on varmaan yksi hyvä vaihtoehto, koska toimittavat suoraan useammalle loppukäyttäjälle. Siinä muutama euro motilta tulee yl. helposti takaisin ja voi kertautuakin.

    Muitakin vaihtoehtoja kannattaa joskus harkita.  Muutamaa prosenttia paremman hinnan sain leimikolle, jossa ei ollut MHY välittäjänä. Leimikkojen tekojen välissä oli aikaa n. 6 kk, joten tukin hinta ehti muutenkin vähän muuttua, mutta sen vaikutus olisi ollut melko olematon.

     

    Puuki

    Mitkä ”mittaustekniset syyt” vähentäisi 5 % kuutiokertymää, jos runko karsittaisiin ensin ?

     

    Puuki

    Motomitassa tukkiosuuden tarkempi mittaus olisi helppo toteuttaa min. latvaläpimitan perusteella, mutta se ei lisäisi puun ostajien etua.  Jos apteerausohjelma  painottaa pitkää tukkia, niin heikko tukkisaanto jää mo:n tappioksi.

    Puuki

    Harvennuksia on ehkä  tehty entistä voimakkaampina, ja harvemmassa puut vahvistaa aluksi tyveään entistä enemmän. Vaikuttaa samaan suuntaan latvusten kasvun parantumisen kanssa.

    Puuki

    Monimuotoisuus on tärkeä juttu metsissä, kuten Gla kirjoitit. Siinä mielessäkin metsänhoito on muuttunut aika paljon esim. 40 vuoden takaisesta.

    Kuusikon suurempi hiilensidontakaan  ei toimi enää kun kasvupaikka on – MT:ltä karumpaan päin. Mänty kasvaa jo paremmin niillä alueilla. Myös sopiva sekoitus lehtipuita parantaa maaperän ravinnekiertoa pelkkään kuusikkoon verrattuna.

Esillä 10 vastausta, 13,221 - 13,230 (kaikkiaan 13,756)