Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Co2-päästöjen leikkaus on vain eräs keino kerätä verorahoja autoilusta. Sen huomaa jokainen, jos vain seuraa tilannetta ilman punavihreitä silmälaseja.
Ravinnon määrän kasvu on ollut selvästi eräs hirvien määrää lisäävä tekijä. Hirvien ravinnon hankinnan ohjaaminen muualle kuin haavoittuvimpiin taimikoihin ja taimikoiden suojaaminen aitaamalla on ihan hyvä keino nykytilanteessa, kun hirvien määrää ei kerran muutenkaan saada tarpeeksi alas.
Kaatoluparahoja pitää käyttää niiden vahinkojen ehkäisemiseen myös metsätalouden puolella. Liikennepuolella pitää käyttää muita keinoja jos ja kun hirvitiheyksiä ei saada laskettua tarpeeksi. Möhkömaasturit turvallisempina autoina pitäisi vapautta autoverosta kokonaan. Onhan niitä keinoja olemassa.
Jos halua olisi niin hirvien tuhoja voisi pienentää huomattavasti yhdistämällä eri tapoja ohjata hirvien käyttäytymistä ruokinnalla ja nuolukivillä, koska jostain ne elikot kuitenkin ruokansa hakevat. Kun niiden lukumäärän vähentäminen tarpeeksi pienelle tasolle näyttää olevan melkein mahdotonta, niin muitakin keinoja metsästyksen lisäksi pitäisi sitten keksiä avuksi.
Voisi kai niillä kaatolupamaksuilla kattaa hirviaitojenkin rakentamistakin mänty-ja koivutaimikoihin riskialueilla entistä enemmän.
Laatuhinnoittelu voitaisiin toteuttaa toimivasti siirtymällä sovellettuun runkohinnoitteluun , mutta se ei oikein sovi m-teollisuudelle.
Osa pienemmistä sahoista tosin ostaa ja on ostanut tukkinsa jo vuosien ajan laadun mukaan hinnoiteltunakin. Hintaerot on vain liian pienet lopputuotteiden hintoihin nähden, jotta sillä olisi isompaa vaikutusta puun kasvatuksen muuttumiseen järkevämpään suuntaan. Pääosa puusta menee lisäksi kuitenkin yhdellä könttäkuutiometrihinnalla.
Voi olla vaikea sanoa kunka paljon harsinnan kieltämisessä oli aikoinaan mukana nousevan selluteollisuuden tarpeet ja kuinka paljon huoli kuusettuvista kuivista kankaista. Luultavasti molemmilla asioilla oli melko suuri vaikutus.
Tukista saattaa tulla puute jahka uusi metsälaki saa vaikuttaa muutaman vuoden vähentämällä tukkipuukokoisten metsien määrää.
Jos jk hakkuut onnistuttaisiin tekemään aina talviolosuhteissa niin jotain toivoa niiden positiivisestakin vaikutuksesta saattaa olla. Pohjoiseen se sopiikin paremmin kuin rospuuttoherkemmille seuduille E-ja Keski-Suomeen.
Laatu vaikuttaa niin paljon lopputuotteiden arvoon, että teollisuuden tapa ostaa tukit yhdellä hinnalla on osin arvokkaimman tukkipuun hankkimista ryöstöhinnoilla, hyvälaatuisen tukkipuun kasvatusta ehkäisevää ja alan kehittymistä hidastavaa toimintaa.
Puukerrostalojen rakennesuunnittelija (tai saattoi olla puurak.firman toimitusjohtaja)kertoi, että ainoa ongelma puurakentamisessa on puun oksat.
Oksattoman ja pienoksaisen lujuusluokitellun sahatavaran arvostus saattaa hyvinkin nousta Suomessakin nykyisen puurakentamisen uuden tulemisen vaikutuksesta sille tasolle, että sillä on selvä vaikutus myös laadukkaan puun tuottajahintaan. Vuosikymmenien ajan ei ole arvostettu hyvälaatuista puuta sille kuuluvalla tavalla, kuin vasta lopputuotteena.
Kaikkea puusta tehtävää arvotavaraa kun ei voi eikä kannata tehdä sormijatketusta ja/tai liimapuusta. Mm. kantaviin rakenteisiin tulevan puutavaran pitää olla lujuusluokiteltua, ja sitä on parasta tehdä tasalaatuisesta puusta.
Paperilla pyörittelen nummeroita avuksi päätöksiin, jos on tarpeen . Ei ole Motti-ohjelmaa edes käytössä.
Menikö se niin että edellisen hallituksen tekemät leikkaukset on nykyisen talouskasvun alun ansiota ja nykyisen hallituksen leikkaukset on nykyisen hallituksen syytä ja vaikuttavat ehkä vasta seuraavan hallituksen aikaan ?
Edellinen hallitus oli ainakin niin eripurainen, että suurimmaksi ansioksi tais jäädä yhden hyvän viran hommaaminen.
Voi sitä noinkin laskea. Mutta harvennuksista on se lisä vaikutus, mahdollisten haittojen ohella, että pienilmasto paranee harvennetussa metsässä ja se lisää kasvuakin.
Entä latvusten supistuminen jos harvennus jätetään tekemättä ? Paljonko se vähentää kasvua ? Aika paljon , eri puulajeilla eri lailla, jos latvukset kutistuu liiaksi.
Tuosta kuitupuun hinnasta : jos hakkuutat ensiharvennuskokoista metsää aukoksi, niin kuutiohinta ei ole sama kuin vanhan metsän kuitupuun kuutiohinta.