Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Metsureiden ansiotaso laski samaan aikaan kun prosessoreista siirryttiin motoihin 80-luvun puolivälistä lähtien viimeistään. Pääasiassa 70-luvulla taisi olla se paras hankeaika heilläkin.
Th-taksatkin oli ainakin 80-luvun puolivälin jälkeen yleensä sen ajan keskipalkkaa vastaavia. Parempia ne nykyään on.
Kun työn tuottavuus/hlö v:sta -85 näytti tilaston mukaan metsäkonepuolella kohonneen 4000:sta n. 11000 :een, niin henkilöstökulut olisi huimat , jos käytössä olisi vanhat koneet. Palkkataso on nimittäin kohonnut paljon nopeammin kuin indeksi jonka mukaan korjuukuluja on verrattu.
Metsähallituksen taksat on luonnollisesti edullisimmasta päästä kun korjuumäärät on suuret.
Eh-taksat yksityisillä pienehköillä leimikoilla aika paljon yli 16 € , jos alle 90 l keskikoossa ollaan. Metsäkuljetus on edullisimmillaan samaa tasoa.
Ylivuotinen koivu ei ainakaan kelpaa hakeyrittäjille. Mutta lannoitteeksi ajattelin levittää kasan takaisin metsään. Osan voisi jättää pikkulinnuille pesäpuiksi pystyyn puita vasten. Samalla tulee hoidettua monimuotoisuutta. Hakkeeksi voisi myös tehdä suoraan metsikön reunasta palstalle niin maatusivat nopeammin. Lannoiteena puista saa luultavasti suunnilleen saman taloudellisen tuloksen kuin jos joku ostaisi haketettavaksi, että ei siinä taloudellistakaan tappiota tule.
Kolmipyttyinen massikka on 56 v ikäinen ja hyvin toimii vieläkin.
Vitonen voittoa ? Talkoillako ne puut tulee pätkityksi ja tienvarteen ?
Jospa se oli Audissa vain sulake palanut tms. ? Kun sen ajan Opeleissakin oli säätimet valaistu.
Hyvälaatuista kotimaista kuitupuuksi menevää puuta ei arvosteta tarpeeksi.
Puutarhaviljelyyn myydään puunkuorikatetta kuution säkeissä 100 -135 € /säkki hinnalla. Ei mene hukkaan sekään sellun/sahatavaran valmistuksen sivutuote.
No kuten usein todettua, kuitupuuta ei kannata istuttamalla enää kasvattaa ; 30 vuoden kasvatus ja myyjä saa puulla istutuskulut takaisin, vaan ei edes korkotuottoa kuluille. Omilleen päästäkseen kuitupuun pystyhinnan pitäisi olla vähintään 25 € / m³.
Kunnostusojitus tehtiin kotitilan metsään n. 15 vuotta sitten ja vesiensuojelua harrastin jättämällä avaamatta vanhat ojat n. 150-100 m ennen vesistöjä ja pari ojaa päättyy ”umpiperään”. Yksi pitkä lieteallas tuli, kun muuttuma notkoon tehtiin n. 150 m ojaa, johon lietettä on kertynyt melkein koko matkalle. Laskuojaa ei ole siitä ojasta vaan n. 50 m on suota ennen lampea. Ei ole valunut lietettä eikä humusta vesistöihin.
Ojitus pitäisi tehdä keväällä kuivien kelien aikaan jos vain mahdollista. Irtomaat ei lähde niin helposti liikkeelle kuin muulloin ojitettaessa. Vanhat perkaamattomat ojatkin suodattaa melko hyvin uuden ojan valumavesiä kun laskua ei ole liiaksi.
Nykyäänhän pyritään välttämään ojituksia ja kasvattamaan veden vaivaamat alueet riittävän puustoisina ja haihduttavina. Jos puuta kasvaa > 80 m³ / ha , ei ojitusta yl. tehdä.
Hieskoivu on hyvä haihduttaja soistumilla eikä lopu kesken, jos jokunenkin koivu on pystyssä lähistöllä.
”Maataloustraktori saatiin kannattavaksi” -opinnäytetyön esimerkistä poimittua:
Hakkuutyön tuntihinta palkka ym kuluineen n. 50 € /h . 5,2 m³/h tuotos 92 l männikössä. (tähteelle jäi n. 5,5 €/motti metsäkuljetusmaksuun)
Urakoinnissa kannattaa , mutta vähemmillä hankintapuilla (1000 m³/a) ei enää juuri kannata ( = suunnilleen sama lopputulos kuin ostettuna, tosin jonkinlaisen palkan saa vielä itselleen)