Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
<div class=”comment__text”>
”Jätit tahallasi pois siirtymäajan, jolloin puunmyynnistä ei verotettu, vaan sai vapaasti pistää katkaisuhoitoa vanhoille metsille.”
Enpä jättänyt. Osasta vanhoja metsiä on todellakin maksettu ylimääräiset verot. Siirtymäaikana nimittäin oli voimassa eri metsälaki kuin nykyinen. Silloin ei saanut hakata keskenkasvuisia metsiä aukoksi eikä harventaa vajaatuottoisiksi vaan läpimitta-ja ikärajat oli voimassa.
</div>
Tuoreella ja puolikuivalla on eri kerroin, mutta kertoimen valinta on ostajasta kiinni.
Puun kosteus ei ole ainoa muuttuva, joskus hankala mitattava tekijä vaakamittauksessa. Mm. puun ikä, koko ja kasvupaikka vaikuttaa (saman puulajin sisällä) sen kuutiopainoon paljonkin.
Motomittausta firmat tietysti kontrolloi puunvaihdossakin otannoilla, jos on aihetta ja varmaan muutenkin.
Yksityisen puunmyyjän voi olla hankalampi kontrolloida mittauksen tarkkuutta.
Valtion tuet metsänhoitoon on enimmäkseen jo maksettu etukäteen. Tuen saajat ei yleensä tosin ole samoja kuin ne maksajat. Pinta-alaverotuksen aikaan esim. paljon vähätuottoisia turvemaita siirrettiin automaattisesti parempaan veroluokkaan muutaman vuoden päästä ojituksista vaikka niiden puunkasvu olisikin ollut 0-tasolla. Vanhoista metsistä on myös osin maksettu verot jo etukäteen ja maksetaan uudestaan puut myytäessä.
Vaakamittauksessa kuutiot saadaan kertomalla taulukkojen tiheyskertoimilla mitattavan puun paino. Kuukausittain ja alueittain muuttuvat kertoimet ei välttämättä sovi kovin hyvin ko. kohteesta saadun puun kuutiosisällön laskemiseen. Siihen voi olla moniakin syitä, joita en jaksa tässä alkaa luettelemaan.
Edes osittainen omavaraisuus maataloustuotannossa on elintärkeää jokaiselle maalle. Kaikki maat joissa on jouduttu syystä tai toisesta ulkomaalaisen elintarvikehuollon varaan, on ajauduttu hankaluuksiin elintarvikehuollon kanssa.
Suurimpia tuen saajia ei ole ne alkutuottajat vaan enimmäkseen ihan muut tahot.
Absoluuttisen oikeaa mittaustulosta ei saa mitenkään, mutta jos myyjä haluaa parhaan mahdollisen lopputuloksen puumäärän osalta, kannattaa hakkuu ajoittaa marraskuun kosteimpiin keleihin.
Motomittaa usein epävarmempi mittausmenetelmä on nykyään vaakamittaus, kun suunnilleen yhtä epävarma pinomittaus ei enää ole juuri käytössä.
Uusia peltoja taitaa vain olla nykyisin vaikea ellei mahdotonta saada maataloustuki-kelpoisiksi. Ainakaan viljanviljely ei kannata ollenkaan ilman tukia.
Kotieläintiloilla tosin voi olla muita hyviä syitä saada peltopinta-alaa lisää kuin hehtaarituoton lisääminen.
Esim. Saksassa muutamissa kaupungeissa ei saa enää ajaa diesel-käyttöisillä h-autoilla noki-ja typpioksidipäästöjen takia. Ne päästöt on hengitysilman laadulle paljon haitallisempia kuin hiilidioksidi ja päästömäärät jopa monikymmenkertaisia Co2:iin verrattuna.
Bensamoottorit päästää c02:a itikan pierun verran suhteessa muuhun tuprutteluun, vaikka hiiliveroa maksetaankin niistä n. 15-kertaisesti , kun päästöt lasketaan päästöoikeuksien hinnan mukaan.
Dieselmoottorien päästöt on jo merkittävämpiä varsinkin suuremmissa kaupungeissa. Siksi kai niitä ei kohta enää h-autoissa käytetäkään ellei sitten moottoreita muuteta vähemmän saastuttaviksi.
Ei saa kemeraa, kun on noin pieni ala. Muutenhan hieskoivu kelpaa pääpuulajiksikin turvemailla siinä missä muutkin puulajit.
Jos lumivahinkoja on odotettavissa, niin kannattaa jättää vähän enemmän kuin 2000 kpl/ha .