Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Metsärahastoissa on vähän epäselvää sekin kuinka paljon on vuosittainen hallinnointimaksu, jos se ilmoitetaan vain arviona.
Niiden metsänhoitotyöt tehdään kokonaan vierastyövoimalla ja rahastoa osataan laskuttaa varmasti hinnaston yläpään mukaan.
Osa rahastoista jakaa vuosittain osan tuotoistaan. Metsärahastoissakin on varmaan siinä suhteessakin eroja.
Hyvähän se on kun jokainen saa itse päättää metsänhoitotapansa eikä kaikkea vain sanella joltain muulta taholta, mutta harsinnasta on sen verran paljon olemassa huonoja kokemuksia, että sitä ei kannata mainostaa ainakaan parhaana mahdollisena m-hoitotapana.
Karumpien maiden kuusettuminen heikkolaatuisena on se tod.näköisin lopputulema, jos harsintaa ei tehdä ottamalla huomioon luonnonolosuhteita sellaisina kuin ne suomalaisissa metsissä ovat.
Hyvä näkyvyys joka suuntaan, bensa moottori, maavaraa riittävästi, yms.
Range rover sport V8 täyttäisi hyvin metsämiehen kaikki tarpeet kulkemisen suhteen. Tehoakin vaatimattomat 550 hv. Esteenä voi olla hinta, 265 ooo €.
Ilmaston lämpenemiseen liittyvänä metsillä on useammanlaista vaikutusta, kuin vain hiilitaseeseen liittyvää. Toinen oli aiemminkin puheena ollut puuston lämpösäteilyn ”kerääminen”, jossa suositeltiin lehtipuita havupuita vähemmän keräävinä. Mutta uutta on se, erään emeritus professorin kertoma asia, että puista haihtuu aineita, jotka viilentävät ilmastoa.
Sähköautoissakin alkaa olla toimintasäde riittävän pitkä norm. ajeluun. Renaultin pikkuautossa luvataan 400 km (= 300 km) yhteen suuntaan.Kallis vielä, 33 000 € . Akun takia hinta niin yläkantissa, jotta olisi täällä pohjolassa kovinkaan realistinen vaihtoehto.
Koko hiilidioksiongelma autojen osalta olisi ratkaistavissa paikallisilla metaanikaasu laitoksilla ja kaasuautoilla. Karjan lannasta saataisiin metaania riittävästi vaikka kaikkiin suomalaisiin henkilöautoihin. Päästötöntä autoilua. Vaan ei varmaan toteudu ; siinä jäisi sähköauton markkinoijat toiseksi.
Suomessakin kannattaisi autoverotusta muuttaa asiakasystävällisempään suuntaan. Nyt kun autoteollisuuskin on jo tulossa merkittäväksi vientituotteeksi, vois olla aika muuttaa ainaisen lypsylehmän asemaa verokohtelussa. Verotulothan saattaisi nousta, jos tehtäisiin auton ostosta ja käytöstä edullisempaa täälläkin.
Oma näkemys on se, että jk on epävarmempi metsänkasvatustapa kuin millaisena sitä markkinoidaan. Uudistamiskuluissa säästäminen on sensijaan nykytilanteessa järkevää oikeissa kohteissa. Sitä voi tehdä muutenkin kuin jatkuvankasvatuksen menetelmillä. Kritiikkiä saanee esittää, ei se sitä tarkoita ettei ollenkaan hyväksy jonkun toisen valintoja, tavoitteitahan on erilaisia.
Voi olla hyvä, jos puun tarjonta vähän vähenee, mutta kannattaa silti miettiä näiden rahastojen vaikutuksia kokonaisuuteen. Suomessa toimivat ulkomaalaiset rahastot eivät maksa veroja juuri ollenkaan tänne. Melkoinen etu eikä ole oikeudenmukaistakaan pienmetsänomistajia kohtaan. Kerman kuorintaa.
Muutuvanopeuksinen vakionopeuden säädin pitää etäisyyden sopivana edellä ajavaan, mutta taaksepäin ei ole olemassa vastaavalla tavalla toimivaa laitetta.
Taisi ylinopeuksien sakotus muuttua entistä tiukemmaksi ihan hiljattain. Sakot rapsahtaa entistä pienemmästä nopeuden ylityksestä.
Hyvää uudessa metsälaissa on valinnanvapaus tilanteissa, joissa oikeasti on kyseessä maisema-/puistometsänhoito tai luontaisesti jk:een valmiiksi sopiva rämemännikkö. Myös kuitupuukokoisten metsien hakkuun salliminen on joissain tapauksissa järkevä muutos liian tiukkoihin uudistamisikärajoihin.
Mutta toisaalta kuitupuukauppaa se on sotkenut aika paljon pohjoisessa ja vähentää metsien arvon kehittymistä pidemmällä aikavälillä.
J-kasvatus ei ole niin helppo eikä edullinen tapa kuin jossain esitetään. Pikavoittojen saanti voi helposti ehtyä rahastoissakin, jotka sitä mainostavat mielellään uusia asiakkaita kalastellessaan.
Sehän on jo 1800-luvulla harrastettu metsänkasvatusmenetelmä, jonka onnistumisprosentti on ollut E-jaKeski-Euroopan pyökki-ja kuusimetsissä vain n. 40 % , vaikka pyökki olisi sopiva puulaji . Suomessa ei vain kasva muita varjopuulajeja kuin kuusi.
Metsärahastojen kulut aluksi ~ 4 % varainsiirtoveroineen(?) ja hallintokuluineen+ nostopalkkioineen -on melko riskialttiilta kuulostavaa.Ei markkinoijien vaan ostajien kannalta katsottuna tietenkin.