Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Tuosta pehmeiden maiden korjuusta sen verran, että osalla urakoitsijoista on jo käytössä levennetyt kaivinkoneen telat koneissaan. Niiden käyttö pakostakin lisääntyy, jos aiotaan yleensä korjuuta tehdä ”rospuuttokeleillä”.
Ajourat levenee entisestään, mutta se on pienempi haitta kuin harvennusten jääminen kokonaan tekemättä.
Ensiharvennuksilla varsinkin 3 m pölkyt on helpompia ja nopeampia kuormata kuin pidemmät ja jos kuljetusmatka on suht. lyhyt, ei pitkäksi tehty puu välttämättä nopeuta ajoa yhtään. Mutta kukin tekee tietysti tilanteen mukaan parhaaksi katsomallaan tavalla . Hakkuuta pitkäksi teko tietysti vähän nopeuttaa, millä manuhakkuussa on enemmän merkitystä kuin motohakkuussa.
Jos pitkät pölkyt pitää nostaa klapikoneen kuljettimelle kouralla , se hidastaa aika paljon ellei ole apulaista mukana hommassa.
Klapikoneella tekee ne 0,5 m puutkin paljon nopeammin kuin hydraulihalkojalla, ja myyntipuuna lyhyemmällä on yleensä enemmän kysyntää .
Vähemmän vettä sisältävä puu kuivuu nopeammin ja on helpompi käsitellä muutenkin.
Jos paksut koivupöllit on 5 metrisiä, niin melko hankala niistä on pilkekoneella klapeja tehdä ainakaan ilman ylimääräisiä jatko-osia syöttölaitteisiin.
Kuormainvaakamittaus on nopeaa ja edullista. Muuntokertoimet painosta kuutioiksi voi joskus aiheuttaa pientä ”heiluntaa” lopputuloksissa, mutta luultavasti poikkeamat jää vähäisiksi. Tosin Kainuun alueelle kerroin on alunperin saatu Kemiin toimitettujen kuitupuiden mittausten perusteella eikä suurempi puuntiheys ole tullut välttämättä ainakaan kokonaan huomioiduksi. Lapin puuhan on kevyempää kuin Kainuun puu.
Onko Jovainilla mahdollisesti olemassa tilastoja kotimaisen puun tehdashinnasta? Hintoja vertailemalla saatu oma käsitys on, että puunhankinnan henkilökulut on muutama euro/ motti. Korjuu-ja kuljetuskulujen vaihteluvälit on tietysti suuria, mutta nekin on kilpailutettu hyvin.
Halpaa venäläinen puu verrattuna kotimaiseen ei ole ollut ennen eikä se ole sitä varmaan tulevaisuudessakaan. Ruplan kurssin heikentyminen on luultavsti hieman laskenut hintoja siellä, mutta sekin on varmaan väliaikaista.
Olen ymmärtänyt sen niin, että ongelmana Suomen kohdalla olisi hiilensidontatason määrittelyssä vertailuvuoden valinta. Vertailuvuodeksi kun on jokin instanssi (?) valinnut v:n 2009, jolloin hakkuut oli pienimmillään täällä.
Sitä vuotta suurempi vuosittainen hakkuupoistuma siis vähentäisi metsien hiilivarastoa erotuksen verran ja sillä ”opilla” hiilinielusta tuleekin päästölähde. Todellisuudessahan tuo ei pidä paikkaansa, koska kasvu on edelleen poistumaa suurempi reippaasti nykyistäkin suuremmilla hakkuumäärillä.
”Hinnat ovat sattumaosteskelijalle varmaan ehkä sitten hiukan kepoiset mutta sopimusjäsenelle eivät.”
En ole ostanut puuta kuin kerran yhden koivuleimikon polttopuun tekoa varten. Muuten olen ollut vain myyntipuolella. Vuosikymmeniä oltiin Metsäliitonkin jäseninä (yhtymä), mutta ei tarjoukset kovin hääppöisiä olleet.
Suhteellisen riskitön korko, mutta ei pärjää saman riskitason rahaston koroille, joten pelkästään taloudellisen kannattavuuden vuoksi ei kannata halvemmalla myydä. Alkuaikojen M-L:n osuustoiminnallinen ideahan on jo lakannut olemasta aikoja sitten.
Korko on melko hyvä, puun hinnat melko heikot. Siinä ottavat suurimman osan korkokuluista takasin.
Yleensä huonoimman tarjouksen on saanut ko. firmalta, tosin ainakin aiemmin ostivat myös sorvikuusta lyhyillä mitoilla.
En ole tänä syksynä myynyt hankintapuita, mutta kun käytiin pystyleimikkoja katsomassa tarjouksen tekoa varten, oli myös puhetta että kelpaisi hankintanakin.
Tietysti kauppa pitää olla sovittu ennen hankintapuiden tekoa .
Ainakin S-E ostaa mielellään koivukuitua. Lisänneet koivusellun tekoa viime vuodesta ja aikovat lisätä edelleen. Kelpaa myös hankintana.
Puutavaralajien tulevasta menekistä tai hinnasta on vaikea sanoa mitään varmaa esim.seuraavien 10- 30 vuoden päähän. Joten yleensä kannattaa suosia niitä luontaisesti sopivimpia puulajeja ja varsinkin nykyisin lisääntyvien luonnontuhojen takia sekametsärakennetta mahdollisuuksien mukaan.