Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Ainakin S-E ostaa mielellään koivukuitua. Lisänneet koivusellun tekoa viime vuodesta ja aikovat lisätä edelleen. Kelpaa myös hankintana.
Puutavaralajien tulevasta menekistä tai hinnasta on vaikea sanoa mitään varmaa esim.seuraavien 10- 30 vuoden päähän. Joten yleensä kannattaa suosia niitä luontaisesti sopivimpia puulajeja ja varsinkin nykyisin lisääntyvien luonnontuhojen takia sekametsärakennetta mahdollisuuksien mukaan.
”Sinun kannattaakin sitten alkaa renkaidenvaihtajaksi. Saattaa rengasliikkeen maksama palkka olla jopa 15 € tunnilta ja siitä pois verot.”
Sehän olisi tuokin jo parempi palkka, kuin keskimääräiseltä eh:lta jäävä palkka hankintahakkaajalle. Tulosta kun pitää vähentää menotkin sahan ja traktori-peräkärry yhdistelmän osalta. N. 6 m³/ 8 h teko ja ajo on realistinen päivän homma. Lopputulemana palkka jäisi nykyisellä 27 € kuutiohinnalla alle 14 € /h ennen veroja.
(Se yhden yrittäjän rengasliike maksaa itselleen varmaan enemmän palkkaa kuin 15 €/h. Silti en kadehdi yrittäjän hommaa, koska menojakin on paljon. Sen tiedän kun olen itsekin yrittäjänä ollut.)
Kannattavuus on suhteellista. Kun työn osuuden saa verottomana hankintapuusta, niin jotain kannatusta on hommalla. Jos vertaa nykyhintatasoon niin kannattavuus voi olla kyseenalaista. Esim. kun auton renkaanvaihdosta saa 10 min. työstä pulittaa 30 €. Sen voi sanoa olevan kannattavaa bisnestä ; tuntihinta 180 € .
Kyllä ne hiilinielut /-lähteet pitää olla laskennallisestikin perusteltavissa, jotta ei mennä siihen, että enemmistö vain päättää itselleen sopivat raamit, joissa toimitaan sen mukaan mikä on itselle sopivinta. Sehän oli jo nähtävissä, kun hiilen käyttö sai puuta paljon suuremman päästörajan. Jos jokin ”vaihtoehtoinen laskentatapa” on lähempänä oikeaa tilannetta, sen käyttö olisi tarpeen, jotta uskottavuus säilyisi koko hommalla.
Lähi -Idän suuret päästöt liittynee öljyntuotantoon. Sama tilanne USA:n kohdalla.
Puun käytön lisääminen rakentamisessa on hyvä keino hiilensitomisen lisäämisessä. Jossain oli artikkeli ko. asiasta ja sen mukaan puun käytön lisääminen talonrakennuksessa 10 % :sta 11 % :iin riittäisi kattamaan 25 % lisääntyneestä hiilensidonnan tarpeesta.
”Noista kameroista ei ole mitään hyötyä jatkossakaan niin kauan kun ne eivät poista niitä risuja jotka joutuvat kouran sisään ja haittaavat siten puun pituuden ja paksuuden määrittämistä.”
Voisi niistä olla hyötyä enakkoraivauskulujen pienentämisessä. Pelkkä puiden tyvien raivaus (missä se on tarpeellista), on halvempaa kuin norm. ennakkoraivaus. Samalla lisääntyisi e-raivatut pinta-alat, kun ha-hinta pysyy kohtuullisena.
Ennakkoraivaus voi tulla eteen vaikka taimikonhoidot olisikin tehty ajallaan. Kasvut/maapohjat ja harvennushakkuun ajankohdat kun vaihtelee laidasta laitaan . Esim. eh-kuviolla voi olla reheviä kohtia, joiden vesakon kasvu on aivan eri luokkaa, kuin karumpien kohtien kasvu.
Hirvieläinten aiheuttamiin metsänkasvatuksen tappioihin on tietysti olemassa useita eri tekijöitä, kuten tässäkin ketjussa on tullut ilmi.
Ruokamaiden runsastuminen ennen hirvikannan nousua on yksi selvästi havaittavissa oleva asia. 90-luvun alkupuolella loppunut ns.veroleimikkojen myynti aiheutti yhden piikin kannan nousussa. Vuonna 93 oli vielä erittäin hyvä siemenvuosi, joka lisäsi luonnontaimien syntymistä tuoreille hakkuualoille. Siitä n. 7-10 vuotta taisi olla hirviä todella paljon metsissä. Myös sen jälkeen on ollut yksi vilkkaamman puunmyynnin aikajakso. Samalla myös yleistynyt kantojen nosto lisäsi vesakkojen määrää.
Oma osuutensa on siis metsänmyyjilläkin tässä hirvivahinkojen synnyssä, mutta myös metsänomistuksen muuttuminen ja kantohintojen jatkuva laskeminen on vielä lisännyt vesakoitumista vähentämällä ymmärrettävästi kiinnostusta taimikkojen hoitoon.
Hirvilupien määrää ei ole kaiketi osattu sovittaa oikein kannanvaihtelujen mukaan, jotka ainakin luulisi olleen asioista päättävien tahojen tiedossa.
Kaatolupien myöntämisen muuttuminen ”kitsaammaksi” on sitten viimeistään johtanut nykyiseen tilanteeseen metsienkin osalta.
Tyveyksistä sahatuista laudoista ja lankuista olen tehnyt pienen rantasaunan, koivupahkasta pari pöytää ja linnunpönttöjä tyvilumpeista.
Jos ennakkoraivaus on välttämätön, niin sen kuluja voi vähentää raivaamalla vain pahimmat kohdat näkymäraivauksella. Nykyaikana olisi myös mahdollista vaikka käyttää langatonta laajakuvakameraa moton puomin päässä. Raivaustarve vähenisi tai poistuisi kokonaan hankalammiltakin kohteilta. Kamerasysteemi kustantaisi muutaman hehtaarin ennekkoraivauskulun verran, nopeuttaisi hakkuuta ja helpottaisi puuvalintaa. (Siinä olisi vinkki risukkojen kanssa tuskailemaan joutuville motoyrittäjille ).
Ne erirakenteiset kohteetkin lisääntyy tulevaisuudessa, kun varsinkin metsäsijoittajarahastot suosii halpaa(?) metsänhoitoa. Eipä kyllä moni muukaan mo ole kovin innokas maksamaan puun hinnan romahdettua kalliita e-raivaus kuluja, vaikka tulevan puuston kannalta se olisikin kannatettavaa.
”Tänä syksynä on ollut havaittavissa varsin yllättäviä tilanteita hirvikannan paikallisessa kehityksessä . Alueelle on ilmaantunut paikoin runsasti yksilöitä , joita ei ole aiemmin tavattu .”
Karhut, ahmat ja sudet varsinkin ajaa hirviä liikkeelle ja hajallleen.
Onko alueellenne tullut susia ? Ei pysy kannan rakenne tasapainoisena silloin.Nythän käytetään muutamia miljoonia peurojen siirtoihin Etelä-Pohjanmaalle ja Pirkanmaallekin, jotta eivät kuolisi sukupuuttoon
Kainuussa, jossa niiden määrä on puolittunut 2000-luvun lukemista.Ravinteiden lisäksi hakkuutähteet vaikuttaa maaperän ominaisuuksiin,orgaanisen aineen määrään. Niiden keruu
saattaa aiheuttaa maan tiivistymistä.
Eniten muitakin haittoja aiheuttaa kantojen poisto.Mutta ainakin osalla kuusikoista voi olla aiheellista
poistaa enin osa risuista uudistamisen helpottamiseksi.