Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Voi olla että tuo ed.puun ja fossiilisten polttoaineiden hiilipäästösuhde (puulla enemmän kuin fosiilisilla) ei pidä paikkaansa.
Jos muistan oikein, niin kiintokuutio puuta sisältää energiaa
saman määrän kuin n. 170 l d-öljyä. (tai saattoi olla pinokuutio).Esim. 15000 km vuosiajolla 8l /100 km keskikulutuksella auto tuottaa vähän alle 3 t hiilidioksidia.
Eli 1200 l polttoainetta tuottaa n. 3 t hiilidioksidia.
Puun energiasisältö olisi sama n. 7 k-m³ määrällä. Hyötysuhde puulla heikompi, mutta kun otetaan myös puusta saatava lämpöenergia huomioon, kohoaa hyötysuhde n. 90 %:iin. (lämpö voidaan ottaa talteen biodieselin valm.prosessissa).
7 k-m³ puuta sitoo hiiltä käyttöpuuhun n. puolet painostaan
ja saman verran jää maahan juuristoon ja kantoon + karikkeisiin. Hiiltä kertyy siten yhteensä n. 2950 kg, josta
puolet menisi energiakäytössä ilmoille 7 k-m³ hyötykäytössä.
Siis päästöt olisi alle 1,5 t ; osa biodieselistä ja osa lämpöenergiasta. Jos otetaan puun öljyä heikompi hyötysuhde huomioon, niin saadun energiamäärän co2 päästöt puulla olisi siten 1,67 t .Eli puulla lähes puolet pienemmät hiilidioksidipäästöt ja vielä maahan jää osa hiilestä sitoutuneena (juurikarikkeen hiili) maahan + bonuksena; käytetyn puun tilalle kasvaa uutta koko ajan.
Mistä johtuu nelivetoisen parempi pito esim. liikennevaloista
lähtiessä, jos/kun se lähtee paremmin liikkeelle kuin kaksivetoinen?
Renkaiden pidon paraneminen liittyy kitkan lisääntymiseen.
Kiihdytettäessä auton painopiste siirtyy taaksepäin ja nelivedolla
takapyörien pito paranee.Jos nelivedossa ei ole napalukkoja, niin ei aina toimi kunnolla
liukkailla paikoilla. Harvoissa citymaastureissa taitaa olla oikea
toimiva neliveto.Kannattaa varmaan leimikko tehdä ympyrän muotoiseksi, niin
säästää taimikon aitaamiskuluissa yli 10 % neliskanttiseen verrattuna.Kaikkien taimikkojen aitaamisen sijasta olisi ehkä edullisempaa vaikka aidata hirvet alueellisiin reservaatteihin omiin karsinoihinsa, jos halutaan sekä kasvattaa puuta että hirviä.
Kokonaan hoitamaton *metsä tuottaa tavallisilla kiertoajoilla eniten puuta/ha, mutta siitä menee hukkaan n. 1/3 -osa.
Paksuoksaisissakin männiköissä saattaa olla pienehkö määrä
runkoja, jotka vielä kelpaa laatunsa puolesta lopulta tukkipuiksi, kun ne vain valitaan oikein ensiharvennuksilla tai mieluummin jo sitä ennen.Lisäys : *kun lähtökohtana on vakiintunut taimikko
Melko huonollakin odotettavalla tukkiprosentilla kannattaa jatkokasvattaa oksikkaaksi kasvanutta männikköäkin.
Hintaero/motti on kuitenkin esim. 50 /50 tilanteessa n. kolminkertainen verrattuna pelkkään kuitupuun myyntiin.
Pidentynyt kasvatusaika ei lisää ennenaikaisen kuitupuun
hakkuun edullisuutta tarpeeksi.Laatuharvennukseen tuo liittyy siten, että männikkö voi näyttää laadultaan ala-arvoiselta eh-vaiheessa, mutta jos tähteelle (kasvamaan) jää esim.10- 15 % alkuperäisestä runkoluvusta tukkiaihioksi sopivaa, niin metsää kannattaa yleensä jo jatkokasvattaa eikä uudistaa etuajassa.
Joskus vuosikymmeniä sitten jätin lehtomaisen kankaan osittain luontaisesti syntyneeseen kuusikkoon muutaman koivun kasvamaan etukasvuisena tarkoituksena ottaa ne myöhemmin polttopuiksi. Jäivät kuitenkin eh:een asti pystyyn.
Parin koivun ympärille oli kasvanut tiheä kuusikko, jonka
latvuskorkeus kasvoi tasaisesti 0.5 m :stä —> 7 m :iin
n. 15 m halkaisijaltaan olevassa ympyrässä, jossa koivu oli
keskipisteessä.Tuohan on mielenkiintoista, että tuhkan levitys on ollut
välillä kiellettyä.
Olisiko ollut apulantafirman tutkimuksessa todettu yllättävä luonnonhaitta kyseessä ?Kitkarenkailla ei tee juuri mitään pahimmilla jääkeleillä.
Painavampiin pakettiautoihin sopivat paremmin kuin
tavallisiin henkilöautoihin.^
Tuo on varmaan paikkakuntakohtaista. Täällä lähimmälle sahalle
pitää / saa toimittaa puuta ”ominnokkinensa” perille asti, ellei toimita mhy:n kautta.
Mutta kiireisiähän ne nykyajan ostomiehet on ainakin sesonkiaikoina. Ennen pinomitalla meni aikaa ja tupakkia,
nyt tuijotetaan pääasiassa vain näyttöruutua ja tulostetaan joskus mittauslistoja.Onhan niillä paikallisesti vaikutusta co2,ym-päästöjen vähennyksillä, mutta miten paljon vaikuttaa kokonaisuuteen, kun teollisuus on siirtynyt maihin, joissa päästövähennyksiä ei juuri tehdä ?
Se on ihan eri juttu, mutta maallikosta ainakin vaikuttaa lähinnä ”peiton yläpään jatkamiselta alapäästä otetulla palalla”.