Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Tuota hirvien aitaamista ehdotin toisessa ketjussa aiemmin.
Se lisäisi mahdollisuuksia hankkia tuloja metsästysturismilla.
Aitaus- ja ruokinta kulut voisi kattaa matkailutuloilla.
Palkkakehitys on ollut (aiemmin ketjussa olevan käppyrän mukaan) kovassa nousussa esim. vv.2000 – 2013 : palkat on nousseet n. 52 %, kuluttajahinnat n. 20 %, asunnot n. 76 %. Asuntojen hintojen reipas kohoaminen tilastossa johtuu pääasiassa pääkaupunkiseudun ja osin muidenkin kasvukeskusten hintojen noususta.
Samana aikana puun k-hinnat laskeneet keskimäärin : tukit – 19 % , kuitupuu – 32 %.
Olisikohan ollut aihetta maltillisempaan palkkapolitiikkaan ? Kyllä varmaan. Mutta sen maltillisuuden tulisi koskea myös korkeimpien palkkojen nauttijoita.
Työttömien määrä olisi jäänyt pienemmäksi pienemmällä palkkojen nousulla.
Eikä Pösöstä tosiaan löydy samoja tilpehöörejä kuin uudesta Nissanista ? Uutta ei kannata hankkia kyllä ilman noita lisävarusteita , ne on nykyaikaa.
Omassa kärryssänikin on mm. kaistavahti, kuolleen kulman varoitin ja seuraa-toiminto keskinopeuden säätimessä vaikka se on jo yli 5 vuotta vanha.
Saksalaisessa Dekran 15 milj. auton katsastustilastovertailussa, jossa oli painotettu ajokilometrejä, ei vuosimalleja, voittaja oli suurissa autoissa Audi 6 ja keskikokoisissa Volvo 60 . Maasturisarjan voitti myös Audi. E-mersukin pärjäsi aika hyvin.
Kova koululaiskuri voi ilmeisesti tuottaa koululaiskurin.
Ei metsätalous ole auringonlaskun ala, päinvastoin. Metsäteollisuus on noussut uudestaan entistä tärkeämmäksi teollisuudenalaksi eikä se toimi kunnolla ilman metsäpäänkään toimimista.
Jos kantaa ei saada tarpeeksi pieneksi, jää ainoaksi mahdollisuudeksi pyrkiä estämään arvokkaimpien taimikoiden syöntiä metsästyksen ohella.
Kun hirvieläimet alkaa siirtyä mäntytaimikoiden huvetessa enemmän myös kuusikoihin, niin ei toimi mäntykankaiden kuusettaminenkaan lääkkeenä.
Korvaavien syöntipaikkojen järjestäminen voi olla hankalaa yksityisille pienmo:lle. Mutta metsästysseuroille/rhy:lle sen luulisi onnistuvan paremmin, jos halua olisi. Metsästylupavaroista pitäisi käyttää entistä isompi osa metsävahinkojen torjuntaan, koska taimikkotuhokorvaukset ei kata kuin pienen murto-osan todellisista vahingoista.
Esim. susien suosiminen ei vähennä sekään taimikkotuhoja, koska hirvenmetsästys vaikeutuu tai estyy kokonaan susien takia. Pohjois-Karjalan alueen tilastot hirvisaaliin ja hirvitiheyden kehityksestä käy hyvin siitä esimerkiksi.
Onko kukaan kysellyt aitatarvikkeita riistakeskuksesta ra-koivikon istutuksille ?
Kun vakuutukset korvaa (jos on korvatakseen) hirvikolarit, niin arvo-taimikon suojaus kuulunee ilman muuta kaatolupamaksuista kustannettavaksi.
Hirvikarkote maksaa ~ 150 € / ha (?) . Sopii pienehköille taimikoille paremmin kuin isoille aloille. Hiuspussejakin on jotkut käyttäneen onnistuneesti hirvien karkotuksiin. Niissä tarvikekustannus on pieni . Erilaisia karkotuskeinoja voisi yhdistellä. Nuolukiviä harvennushakkuu alueille kauemmas mä-taimikoista jne.
Selvennykseksi metsän lasermittauksen ja sahan lasermittauksen eroista: kaukokartoituksena tehtävässä lasermittauksessa saatuja kuviokohtaisia metsikkötietoja verrataan samanlaatuiseen isoon aineistoon ja sen pohjalta saadaan puustotietoja. Kappaleittainen mittaus sahalla on aivan eri asia.
Laserkeilauksen tulokset ei ole sen tarkempia (~ +-10-15 % eroja) vaikka ne olisi tuoreita. Vuosikasvut lisätään vanhempiin tuloksiin; ei se mittaustarkkuus siitä paljon muutu.
Se että metsänmittauksen arvot on likiarvoja eikä tarkkoja arvoja, on varmaan jokaiselle tätä palstaa seuraavalle itsestään selvä asia.