Etusivu › Keskustelut › Puuki › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 13,351 - 13,360 (kaikkiaan 13,399)
1 2 3 … 1 335 1 336 1 337 1 338 1 339 1 340
  • Puuki 29.10.2016, 11:03

    Auton pohja kannattaisi tervata muutaman vuoden välein.
    Terva on hyvä este ruosteelle, vaikka ruosteenesto aineiden markkinoijat sen tietysti teilaavatkin huuhaaksi.

    Puuki 29.10.2016, 10:53

    Molempia tarvitaan. Pääkaupunkiseudulle on keskittyneet myös valtion hallinto ja yhtiöiden pääkonttorit, joiden verot maksetaan
    sinne, vaikka tulolähteet on enimmäkseen maakunnissa.
    Puunmyynnin verotuskin muuttui paikallisesta valtakunnalliseksi myyntiveroon siirtymisen yhteydessä. Verorahat siis kiertää
    etelän kautta enemmän kuin ennen.
    Asumiskulut on korkeita pääkaupunkiseudulla ja entisestään nousevat jos ( ja kun ) maaseutu autioituu lisää.

    Puuki 29.10.2016, 06:03

    Kirjoitus jota osin lainasin on ”asunnot ja kiinteistöt”-palstalla,
    mahongin kasvatuksesta kertovassa ketjussa.

    (PS. Ko. kommentin kirjoittajan mielestä helsinkiläiset kustantaa
    muun Suomen elämisen, siitä olen jyrkästi erimieltä ; asiahan
    on enimmäkseen juuri päinvastoin.)

    Puuki 28.10.2016, 15:18

    Glyfosaatin osalta oli sentään aihettakin ainakin maatalouden käytön osalta E-ja K-Euroopassa, mutta tämä metsän kohtelu
    päästölähteenä ja hiilen polton päästörajojen moninkertaisuus
    puuperäisiin nähden on pelkkää omia etuja puolustavaa
    politiikkaa, jossa faktat on jätetty huomiotta.

    (taisin muistaa toisessa ketjussa sen hiilivoimaloiden päästörajan väärin , kun kirjoitin sen muuttuvan 400 mg:sta 300 mg:aan, kai se olikin vain tuo 360 mg:aa)

    Puuki 28.10.2016, 11:00

    ^
    Vai olisiko se ollut puuta myydyiltä hehtaareilta muutamia satoja euroja ?
    ”… Mänty -ja koivukuitupuulla useita kymmeniä prosentteja, kuusikuidulla ei juuri vaikutusta. ”

    Ei siitä tule 2,5 mrd / 8 vuotta mitenkään, mutta eihän se sitä
    kartellin olemassa oloa ja vaikutusta pois sulje.

    Puuki 27.10.2016, 12:29

    Osassa yksityistenkin metsistä voidaan hyvin alkaa suuntautua luontopalvelujen tuottoon, jos lähistöllä on sopivia yrityksiä yhteistyötä varten.
    Muutama eku hehtaaria kohti maisemamaksua, marjojen ja sienten poimijoilta samoin (lannoitusalueilla ei jokamiehenoikeudet päde), kalastuslupien ja metsästysoikeuksien myyntiä, jne.
    Hehtaarituotto olisi suunnilleen sama kuin nykyisinkin harvennuspuuleimikkojen myyjillä.

    Puun kasvun mukaisesta hiilivarastointimaksusta ei tainnut tulla mitään, kun enemmistön päätöksellä(?) metsistä tulikin yllättäen päästölähde eikä -nielu, niin kuin kaikenjärjen mukaan luulisi sen olevan.
    Mutta puusta voisi myös alkaa tehdä hiiltä. Uusien päästörajojen mukaanhan rusko-ja kivihiilen päästörajoja kovennettiin 400 mg:sta 300 mg:aan ja puun p-rajoja 200 mg:sta 100 mg:aan. Kun puusta tehdään hiiltä, sen
    päästöraja nousee siis samalle tasolle kuin vähemmän haitalliseksi(?) katsotun kivihiilen, jolloin siitä tullee entistä ”salonkikelpoisempi” polttoaine. Vai olisiko puuhiilen
    päästöt vielä sittenkin pahempia kuin kivihiilen , joka lienee
    melko ympäristöystävällinen vaihtoehto, ainakin jonkun mielestä.

    Puuki 27.10.2016, 10:15

    Koneen pintapaine riippuu tietysti koneen painosta ja sen alla olevasta rengastuksesta ja teloista.
    Ison ajokoneen pintapaine on yleensä samaa luokkaa kuin maataloustraktorin teli-metsäperäkärryineen.

    Eh:n 20 m ajouravälillä 4 m ajourat aiheuttaa keskimäärin 8 % kasvutappion seuraavaan harvennukseen mennessä.
    4 metrin tavoiteleveys ei ole käytännössä se leveys mistä
    uran vaikutus lasketaan. Ulkoleveys on vähän suurempi.
    Kun ulkoleveydestä vähennetään jäävän puuston keskimääräinen etäisyys toisistaan, saadaan leveys joka
    jää kasvualueen ulkopuolelle metsän kasvun kannalta katsottuna.
    Jos hakkuutähteet varsinkin kuusikoissa kasataan kaikki ajourille, kasvulisäys vaikuttaa vain pienelle alueelle ja
    keskialueiden kasvu heikkenee.
    Samaan suuntaan vaikuttaa jos/kun motolla puidaan ajouran lähistöt harvemmiksi kuin urien keskiosat.
    Melkoinen tuottotappio voi syntyä siitäkin, kun leveiltä ajourilta
    hakataan ne puut, joista olisi kasvanut tukkipuita seur. harvennukseen mennessä.
    Mutta silti tietenkin on parempi metsän kehityksen kannalta että ensiharvennukset tehdään jollakin tavalla kuin että ne jätettäisiin tekemättä.

    Puuki 27.10.2016, 09:42

    Niin onkin jos joku vain ostaisi sen.

    Puuki 27.10.2016, 09:33

    Eihän niitä juuri tarvitsisikaan, jos myyjät olisi kaikki metsänsä tuntevia ja niistä ymmärtäviä, mutta entä jos myytyyn metsään
    menisi ensi kerran firman korjuutyönjohtaja ja vastassa olis vaikka 5 ha pajukkoa ?

    Puuki 26.10.2016, 07:16

    Tunnetusti ”hitaasti kiiruhtavalla autolla” ajavaa ohitellaan jatkuvasti, vaikka ajaisi rajoituksien mukaan max.nopeuksilla.
    On omakohtaista kokemustakin siitä vuosien aikana kertynyt.
    Kyllästyin siihen ja hankin auton, jolla voi vaivattomammin
    myös ohittaa edellä hitaammin ajavan kulkineen.
    Ei se mitään kehumista ole , totean vain tosiasian ;
    riittävän tehokas auto vähentää ohitustapahtumia ja tekee
    omista ohituksista vaivattomampia.

Esillä 10 vastausta, 13,351 - 13,360 (kaikkiaan 13,399)
1 2 3 … 1 335 1 336 1 337 1 338 1 339 1 340