Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Isot tuulimyllyt ei kyllä hajoa maarakentamiseen sopiviksi betonirakeiksi pienellä dynamiittipaketilla . On niissä sen verran hyvin terästäkin rakenteissa. Siipiä ei saa hajottaakaan , kun ovat ongelmajätettä. Se on vähän sama kuin (pienemmässä mittakaavassa) edullisten ostosten teko kaukomailla mutta kun matkakulut pitää laskea päälle, niin ei olekaan ollenkaan edullista.
Tai voishan niistä siivistä tehdä vaikka rupellit isoon lentokoneeseen. Siinä olisi hyvä ratkaisu uusiokäyttöön jollekin pellepelottomalle. Runko pystyputkesta ja rupellit on myös valmiina ; melkein valmis rahtilentokone siis.
Samantapainen logiikka oli kerran naapurin emännällä, kun kertoi että samahan se on tehdä uusi talokin samalla , kun kerran tuodaan betonimylly navetan rakentamisen takia paikalle.
Puut pois ja rahkaturvetta jos on , niin kaikki turve 10 l säkkeihin pakattuna kasvuturpeeksi mark3ttien hyllyille myyntiin. Tosin liian ahneeksikaan ei kannata alkaa, loppupelissä ei saa mitään mukaan.
2- 3pv aikaikkuna ja tuulikin pitäisi olla sopivassa suunnassa, 3 – 20 m leveä alue, 1,6 km pitkä, lunta .
Noilla ”spekseillä” laittasin vain sen moton ja ajokoneen sinne. Sulle jää vielä parhaassa tapauksessa koivuista siemenpuut suon reunaan ja ilmainen metsitys kaupanpäälle. Tuhkalannoitus ja kohta kasvaa suo koivuja täyteen. Suolle voi polkea ajouran pohjat moottorikelkallakin jos ei alkuun kestä ajokonetta.
Lämmin ilma nousee ylöspäin eli rakennuksessakin on suht. eniten merkitystä katon (laipion) eristyksellä . Myös lattian eristyksellä on enemmän vaikutusta kuin saman kokoisella seinäalueella.
Jos ja kun esim. seinät varaa lämpöä, niin on silläkin jotain merkitystä lämmitystarpeeseen. Yleensä pakkasten jälkeen kylmä tulee sisäänpäin viiveellä ; ulkona kun lauhtuu niin vasta sitten saattaa sisätilojen lämmitystarve lisääntyä (varsinkin kivi-/tiilitalossa) . Lämpö (tässä tapauksessa kylmyys) johtuu rakenteiden läpi. Lattialämmityksessä esim. varataan lämpöä yösähköllä lattian teräsbetonirakenteisiin . Paras lämpövarasto olisi (kotioloissa) iso vesisäiliö johon varastoitaisiin aurinkoenergiaa , muuta uusiutuvaa tai muuten vain edullisempaa energiaa kuin norm. lämmityksessä esim. suorasähköllä.
Lämpöenergiaa siirtyy johtumalla, säteilemällä tai siirtymällä esim. ilman mukana. (jotenkin noin se mennee jos en muista väärin). Esim. ilmalämpöpumppu toimii lämmityksessä samalla periaatteella kuin jääkaapin kompressori mutta toisinpäin. Kylmäaineeseen kerääntyy lämpöenergiaa ulkoilmasta (pakkasilmassakin on lämpöenergiaa) ja kone luovuttaa sitä sisäyksikössä ilmaan.
Täälläkin kannattaisi esim. kasvattaa männiköt hyvin tiheässä taimikkovaiheessa niille sopivilla kasvupaikoilla ja tehdä muutakin laadun eteen , jos laadukkaista tyvitukeista maksettasiin niiden arvonlisän mukaista hintaa eikä pilattaisi sitäkin etua (= lisää arvonnousua myymällä laatusahatavaraa sinne missä sitä osataan arvostaa) bulkkihinnalla jo kannolla. Nyt kannattaa esim. e-puuhakkuussa jättää suurimmat juuri ja juuri min. laadun täyttävät tulev. tukkiaihiot pystyyn koska hintaeroja ei ole ja isommat kasvaa nopeasti tukkipuiksi. Mh:n ohjeenahan olisi että parhaan laadun ohutoksaiset, hyväkuntoiset männyt jäisi pystyyn mutta ei kannata tehdä enää niin.
Hengittävyydessä on pääasia kosteutta sitova ja sitä päästävä pintakerros. Tasoittaa sisällä kosteuseroja. Vesihöyry ja vesi käyttäytyy erilailla puupinnoillakin. Siksi venekään ei täyty vedellä pelkästään hygroskooppisuutensa ansiosta. Jos hirsi on halki ja vain ohuesti puuta jäljellä keskellä , niin hengittäähän se varmaan läpikin mutta on myös huono erityskyvyltään ilman lisäeristämistä . Kesäsaunassa voi toimia mutta kylmillä ilmoilla melko surkea seinärakenne.
Lehtikuusessa on erityisen paljon liima-aineita ja siitä voidaan tehdä lastulevyä ilman lisättyjä liimoja. Haapapuussa ei taida olla yhtä paljon niitä.
Pakkasilla ojan päällä ajokin on usein mahdollista, jos ei ole ihan mahtileveä oja kyseessä. Tyhjällä koneella ajetaan pohja kovaksi yl. suojakelillä , ja pakastumisen jälkeen korjuu ja puun ajo ojan päällä ajaen. Ihan ulkoreunaan jäävät harvat koivut voipi sitten jättää teerien ruokailupuiksi.
Mitä kustantanee ison tuulimyllyn purkaminen ennen aikojaan ja ongelmajätteen käsittely , kun tuotto on romahtanut 15-20 v:ssa . USAsta oli kerran juttua ja kuvia niistä entisistä tuulivoima-alueista joissa asia oli ratkaistu jättämällä myllyt vain pystyyn. ”Komia” entinen tuulivoimapuistohan siitä jäi jälkipolville ihmeteltäväksi. Purkaminen ym olisi tullut liian kalliiksi, firmat konkurssissa sopivasti. Meillä Suomessa mo vastaa jätteen hävittämisestä asiallisesti , jos muuta maksajaa ei löydy.
Ei huvittaisi juuri maksaa noiden tuulimyllyfirmojen saamia takuuhintoja sähköveroissa eikä siirtomaksuissa kaapeleiden vetoa korpimaisemista asunalueille. Siksi koetan tod. näk. lopetella pikkuhiljaa yleisessä sähköverkossa roikkumista, varsinkin jos hinnat vielä nousee samaa tahtia kuin viimm. 10 v ovat nousseet.
Mitäs tapahtuu jatkossa , kun/jos korko on 0 % ja inflaatio% on 3-4 ?
Nykyäänhän osakkeen arvo voi olla melkein mitä vain reaalitodellisuuden paljon vaikuttamatta siihen. Kun joku (jotkut) alkaa esim. ostaa tiettyä osaketta porukalla,niin sen arvo voi nousta vaikka kuin paljon. Semmonen tapahtui viimeksi jenkkilässä , kun isolla porukalla alkoivat ostaa osakkeita joita toinen porukka oli myynyt paljon lyhyeksi laskevan kurssin tuoman voiton toivossa.
Kerropa sitten miten se hirsi hengittää käytännössä .
Mammuttihirsitalo-firma oli ainakin joskus pystyssä (en tiedä onko enää) . Hirret oli yhdestä puusta ilman liimauksia . Mutta ei se ole välttämätöntä, jos rakenne muuten toimii hyvin.