Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
AJ laski aivan oikein. Niin se pitää laskea jos on esimerkin leimikosta kysymys. Teen nykyään pääasiassa vain pientä korvausta vastaan kustannuslaskentaa, (kun pitää syödäkin välillä ). Siksi ageolius saat itse laskea omat säästöpuukustannuksesi. Melkein joka lajia löytyy kasvupaikkatyypeistä omalta pläntiltä. Karukkokangasta tosin ei ole. laskimestakin löytyy numeroita 0:sta lähtien pitkälle eteenpäin.
Minäkin laitan nyt kahvit turisemaan ja tod, .näk. juon sen kauramaidon kanssa lämpimänä.
En ole tavoitellut mitään teoreettista maksimia koska keskikasvukin oli esimerkissä 5 mottia, ja se voi olla enempikin. Ihmettelen tuota toistuvaa harhaluuloa, että kun jokin kustannus (tai tulo) vain ajatellaan ja lasketaan kuuluvan toiseen kiertoaikaan,niin sitä ei ole enää olemassa. Se on pelkästään NNA:n laskemista harrastavien ja jk:n mainostajien aiheuttama harhaluulo. Jos osaa itse matematiikkaa ja laskea kunnolla kannattavuuslaskuja , siihen ei lankea niin helposti.
Itsellänikin on esimerkkiin sopivia kuvioita mäntykankailla joilla ei ole niitä haapoja eikä muita puita pystyssä eikä pitkälläänkään jotka olisi edullisia säästöpuita. Tietysti sekapuustot on erilaisia ja niissä on helpompi valita mm. haapoja jätettäväksi.
Jos on esim. 400 puuta/ha pystyssä tasaisesti jakautuneena päätehakkuuleimikossa ja niistä jätetään 20 pystyyn,niin paljonko ~ jäi niiden alle pinta-alasta ? laskutehtävä ageoliuikselle. Ei pitäsi olla liian vaikea vaikka olis sitten vain peruskoulu suoritettuna rimaa hipoen.
Antamaasi esimerkkilaskelmaa en oikein pysty laskemaan , kun ei juuri löydy niitä lenkoja koivuja ja -haapoja omista metsistä. En tiennyt tulevaa (tärkiää kiistelyn aihetta) ja kaadoin ne lengoimmat kapulat maihin jo aikoja sitten.
Niinhän tuossa puuxtaavilla seisoo : aikaisintaan 3 v … ennen aloittamista. ”Muu toimenpide” jää arvoitukseksi mitä se olisi. Voisihan se olla ehkä esim. vaikka puihin kiipeilyä tms. kun ei ole tarkemmin määritelty.
Metsänkäyttöilmoitusta ei ole pakko tehdä alle 13 cm rklpm:n puiden hakkuusta eikä esim. sähkölinjaa varten tehdystä hakkuusta vaikka puut menisikin myyntiin.
Logistikka ei ole toiminut kovinkaan kitkattomasti viime aikoina ainakaan uutisten mukaan. Asiahan ei oikeastaan minulle kuulu mutta ei se kuulu akt:llekaan jos joku toinen pieni porukka on lakossa jossain toisessa firmassa. Syövät veronmaksajien lautaselta oikeasti (ihan kuin sak:n mainoksessa aikoinaan leikisti) , kun lakkoilevat, koko maan etu kärsii.
Mutta laiha sopu olis tietysti parempi kuin lihava riita. On niitä isompia haittatekijöitäkin ilmassa nyt kuin jonkun pienen eliittiporukan (ay-pomot) omien vaatimusten toteutuminen.
Harvemmin on talousmetsissä niin paljon ehjää lahopuuta , että niistä saisi säästöpuut jätettyä. Enkä ole varma olisiko se edes mahdollista sertisääntöjen mukaan. Lahopuista puhutaan luullakseni yl. erikseen säästöpuiden lisäksi. Vai löytyiskö kenen metsästä sitä 10 mottia/ha pääosin pääpuulajia puolilahona päätehakkuun aikaan? Rehevissä kuusikoissa kuuset ja lehtipuut lahoaa ja hajoaa melko nopeasti eikä niitä jää lahopuuksi kovin pitkäksi aikaa kun ehtivät kaatua.
Säästöpuiden aih. kustannus ei ole ihan tuulesta temmattu, jos niitä pitäisi jättää esim. se ehdotettu 10 %/ha leimikon puista korjaamatta. Jo nyt FSC-sertin mukaan pitäisi jättää muistaakseni 10 kpl yli 20 rklmp:n puuta ja 10 yli 15 cm puuta /ha. Siitä on melko helppo laskea paljonko tuon vaikutus on kiertoaikana. Ainakin osa säästöpuista pitää olla pääpuulajia. Eli puuta jäisi n. 4 mottia/ha. 4 %.n korkokannalla ja 60 v:n kiertoaikana niiden arvo olisi n. 175 € x 10, 5 = 1840 € . Lisäksi niiden pinta-alalla n. 5 % /ha ei voi kasvattaa uutta puusukupolvea. Siitä saadaan yhteen laskettuna tuottotappiota n. 2500 € 5 mottia/ha keskikasvun kasvupaikalla. Sen verran osallistuminen monimuotoisuuden lisäämiseen kustantaa mo:lle jo nyt päätehakkuissa . Muut satsaukset tulee tiet. sen lisäksi. Jos säästöpuiden määrä olisi 10 % leimikon puista ,niin kustannukset tietysti lisääntyisi n. 2 x: ksi. Minkä verran on ajatelleet osallistuvansa ne jotka itse vain valittaa huonosta metsien käsittelystä ja suojelun puutteesta ? Esim. nimimerkki ”Pertti” voi varmaan vastata, kun otti asian puheeksi.
PS 20 vuotta sitten oli jo monimuotoisuuden huomioiminen ja vesiensuojelu metsätaloudessa varsinkin kehittynyt paljon 60-80-luvun alun tilanteesta. Silloin jo tehtiin esim. ojitussuunnitelmat ja ojitukset vesiensuojelusuunnitelmien mukaisesti. Ei ole Pertti ihan kartalla ollut siinä asiassa.
Talousmetsissä ei saa olla tuholaisille alttiina liian paljon kaatunutta puuta. 10 mottia /ha kuusta tai 20 mäntyä/ha on maksimi. Metsälaki velvoittaa keräämään liiat (ihan aiheesta)pois . Siinä on menneet punaisen kirjan ja laatijoilla puurot ja vellit sekasin kun on alettu verrata suojelumetsien optimiolosuhteita kaikkiin metsiin kuuluviksi. Suurin osa uhanalaisistakin on muualla kuin tavallisimmilla metsätyypeillä ; monilukuisilla mutta pienialaisilla lehtotyypeillä (n. 2 % metsän pinta-alasta) , paisterinteillä, metsä-ja laidunniityillä, luhtaniityillä , rannoilla ja tuntureilla. Tuli iso %-luku joka ei kerro kuin korkeintaan puolitotuuden itse asiasta.
Jos E-Suomessa lehtojen suojelua lisätään , nautojen laidunnusta lisätään (vaikka ls-porukan aloitteesta ja kustannuksella) , aletaan perkaamaan umpeenkasvaneita metsäniittyjä, niin kohta oikea uhanalaisten metsätyyppien lukumäärä on muutamia %:ja eikä se 76 % josta nyt on höpisty mediassa.
Palstalla jo pidempään viihtyneet muistaa varmaan hyvin aiempien vuosien keskustelut ja vertailut tuontipuun rajahinnan ja kotimaisen vast. puun tienvarsihintojen välillä . Se on ollut keskimäärin n. 50 / 30 kotimaisen tappioksi kuitupuulla. Hintaerot johtuu ihan muusta kuin sertifioinnista.
Vaikuttaa siltä että FSC ei olekaan sopiva sertifiointikerho luonnonsuojelusta kiinnostuneelle. Minä en esim. tee isoja avohakkuita koskaan ja ne on yleisiä esim. Venjällä FSC- sertifioiduilla alueilla . Metaanin haihtumistakin pyrin vähentämään pitämällä pohjavedet turvemailla yleensä ojituksen avulla sopivalla tasolla ja metsät hyvin kasvavina , samalla sitovat enemmän hiiltäkin. Tietysti on se totta että avohakkuut lisää monimuotoisuutta omalla tavallaan mutta kohtuus pitäisi niissäkin säilyttää. Onhan niitä muitakin lajeja kuin avomaastossa viihtyviä ajateltava.
Niin, sekoitevelvoite nostaa polttoainekuluja koska sekoitukset on kalliimpia kuluttajille kuin enemmän päästöjä aiheuttava polttoaine. Jos on jonkun mielestä pakko siirtyä akkuautoihin välimallina ennen vetyautojen tuloa markkinoille,niin sitten niiden hintoja pitää laskea paljon kuten Norjassa on tehty. Muutenhan tuo on Suomessa ihan utopiaa koko sähköautoiluun siirtyminen isommassa mittakaavassa.