Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Noinhan se mennee. Lue vaikka punaisesta kirjasta punaviherlaseillasi (jos joka omistaa sellaset) . Siellä sanotaan selvästi, että metsätyypeistä oli uhanalaisia jotain 76 %. Iso on %luku, mitä sitten tarkoittaneekin mutta siihen on hyvä tukeutua väittelyissä ym. kommenteissa. Se tukee sovivasti ideologiaa joten hyväksymme kait melkein kaikki nyt asian sen kummemmin kyselemättä liikoja.
Miksipä ei jostain lakkokenraalista residenttiä. (onko Ahonen esim. vielä reisuussa asuntovaunullaan?) Sitten voitaisiin puun myyjätkin olla aina välillä lakossa, ja miksei koko maa , jos ei menisi mieliksi asiat maailmalla.
Puun myyjät voisi tyytyä paljon pienempiin reaalikorotuksiin kuin jotkut toiset vihreällä oksalla istujat. Voi olla varma että pelkka inflaatiotarkistus kantohintoihin vaikka v:sta 1985 lähtien riittäisi meille hyvinkin.
Työllisyydestä ja työttömien pärjäämisestä, kun työt loppuu, kannattaisi paremminkin olla huolissaan eikä pienen porukan erityiseduista joista ainakin akt:n ja selluköpien lakoissa on yleensä kysymys.
Elisabetti on jo eläkkeella. Toisesta Rehnistä eikä Halla-Ahostakaan ole minun mielestä presidentin vakanssiin. Rehn on ihan liian paljon yhteisen EU:n pauloissa ja Halla-Aho sitten kokonaan toisen laidan mies. Viisaita miehiä varmaan on molemmat , ei sillä. mutta muutakin tarvittaisiin kuin sitä presidentiltä.
Oletko varma ettei ole tehty kuviollesi jk:n puoliaukkoharveikkohakkuuta taimettumisen varmistamiseksi ? Ehtiihän se 6-7 vuodessa metsä muuttua ihan erilaiseksi puustoltaankin kyllä. Jos alkup. arvio on esim. metssään.fin arvio , ei tarvi ihmetellä. Jos on joku oikiasti käynyt kuviolla mittailemassa ,niin sitten vois olla ihmettelylle aihettakin.
Niinhän se vaikuttaa jotenkin, että aina ei käydä enää edes leimikkoa katsomassa paikanpäällä, kun seuraa aiheesta olleita lehtijuttuja ja keskusteluja. Pitäisi käydä joka tapauksessa leimikolla ennen kaupantekoa mutta se käynti ei vielä tuota leimikon arviointitietoa saannosta puutavaralejeittain. Siinä pitää tehdä jotain muutakin .
On sitä joskus omalle kohdallekin sattunut, että on hakattu vähän mistä sattuu vaikka on leimikko rajattu ja sovittu muutkin asiat etukäteen. Se on sitten ostajan ongelma, jos sovitut asiat ei toimi käytännössä. Kaikille sattuu tietysti virheitä toisinaan ja sopimalla niistä yleensä päästään sopimukseen jälkeen päin.
”Asuntojen hinnoista tulee kallis asuminen ei asumistuista”. Kyllä ne on kytköksissä kuitenkin toisiinsa- korkeat vuokrat, korkeat asumistuet ja kallis asuminen. Muitakin tekijöitä tietysti on kuten halpa velkaraha. Mutta alunperin monet grynderit /vuokrafirmat pystyi nostamaan hintoja liian korkeiksi asumistukien avulla. Ei niitä tukia voikaan poistaa vaan kohtuullistaa jotta rakentaminen ei keskittyisi kalleimmille alueille jatkuvasti; se puolestaan vain nostaa asumisen kuluja ja tukien tarvetta. Ensin siis pitäisi saada edullisempaa rakentamista (edullisemmille alueille) aikaan jotta tukitarve sitten vähenisi.
Melko paljon voidaan puun polton päästöjä vähentää yksinkertaisia ohjeita noudattamalla ja kuivilla puilla. Ja uudet saunakiukaatkin esim. taitaa olla jo vähäpäästöisemmiksi suunniteltuja kuin melkein suoraputkiset vanhemmat mallit. Vesikiertoinen takka voisi olla eräs edullinen ratkaisu pienimuotoiseen lämmitykseen , jos on vain lämmityksen uusiminen ajankohtaista.
Ainakin toistaiseksi MG:n valttikortti on ollut sitouttaminen ja korko osuusmaksulle. Samoin se 15 % etu jonka saa sijoitukseen jossain vaiheessa. Kilpailutan aina leimikot ja joskus pärjää MG:kin kun laskee korkoedut ( + korjuun laadun, mitta-ja laatuvaatimukset ym. ) mukaan kantohintoihin. Jos voi odottaa korkojen ym. vaikutusta ,niin tarjouksen usein huonompi kok.hinta kompensoituu sillä. Korjuun jälki merkkaa myös aika paljon harvennuksilla varsinkin. Esim. jos harvennusleimikon parempi tarjous sisältää ison koneen rohjon menemisen harvennukselle telomaan jäävää puustoa/maastoa, niin kannattaa miettiä kahdesti mikä kannattaa ja mikä ei. Paljon on kiinni kuskeistakin eikä vain koneen koosta tai leimikosta ja sen korjuukelpoisuudesta.
Runkohinnoitellun ja puutavaralajittaisen tarjouksen vertailu vaatisi leimikolla käynnin ja sen puutavaralajiosuuksien saannon arvioinnin riittävän tarkasti.
Ilmalämpöpumpuilla viilennykseen kuluu sähköä kesällä, samoin jää-pakastekaappien toimintaan. Varaajan veden lämmitykseen tarvittanee erillinen sopiva vastus , jos aikoisi vain rinkoenergialla lämmittää. Ymmärtääkseni aurinkopaneelisysteemissä on automaattinen toiminto ja kun kulutus kasvaa yli tuoton , niin verkkovirta tulee mukaan vasta sitten. En ole varma meneekö se noin käytännössä, voi olla toisinkin. Ylijäämäsähkön syöttö verkkoon on ainakin automaattista.(Jos katkasin on käännetty päälle) .
Hyviä ohjeita suojeluun on saatavilla. Luonnonkartoittajan saa tilattua . Sitten vain suojelemaan naapurin metsää jos on jotain sanomista omasta mielestä.
Olisikohan jotain valtion rahoitusta saatavilla esim. sertifioinnin yhden osapuolen suojeluun ? Paikallisen väestön oikeuksien turvaaminenhan kuuluu jopa fsc- sertin periaatteisiin vaikka se ei niin kovin tärkeä ilm. olekaan niiden toiminnasta päätellen esim. etelän mailla.