Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Helsingistä ainakin ihmiset pakenee koronan ja slummiutumisen tuomia lisäongelmia maaseudulle. Megatrendi voi hyvinkin olla jo päättynyt vaikka sitä nämä petkeleet ym. kovasti on yrittäneet edistää mielipiteillään.
Hiilitullit voi olla hyvä yritys, kuten koko hiilineutraaliuteen pyrkiminenkin maailmanlaajuisesti. Hs:n kuvastakin näkee mikä on esim. öljyn jalostuksen ongelma heti alkuun ; kaasun polttaminen CO2:ksi . Muistaakseni sitä palaa vuodessa n. 40 mrd kuutiota öljyn porauksen yhteydessä. Kiina rakentaa uusia hiilivoimaloita ulkomaillekin minkä ehtii ainakin seuraavan 10 vuoden ajan. Sitten täällä vouhotettiin ensin mm. mökin ukkojen ja akkojen pissivesi päästöistä luontoon, jos ei ole hankittu ylihinnoiteltuja käsittely yksiköitä, ja autojen päästöistä, joista maksetaan päästömaksujakin monta kertaa enemmän kuin päästöoikeuksien oikea käypä hinta on – ajoitpa autolla tai et. Vaikuttaa siltä että suurimmat päästäjät on ulkoistanut päästövähennysten tekemisen muille maille (Kiina , Venäjä ym. ) ; EU:lle ja Eu koettaa puolestaan parhaansa mukaan ulkoistaa hiilen sitomisen metsäisille maille esim. metsän suojeluvelvotteita lisäämällä joka sekään ei oikeasti toimi siinä tehtävässä siten kuin sen usein luullaan toimivan.
Suomessa viheriät varsinkin koettaa ulkoistaa päästöjen vähentämisen maaseudulla asuville ja metsän kasvatuksesta huolehtiville tahoille. H;gin ns. viheriät Sinnemaa ym. sallivat hakkuut jopa H;gin puistoalueilla rakentamisen tieltä ja suosivat itse hiilivoimaa.
Mistäpä sen varmaksi tietää minkä verran on kasvaneet missäkin . Suomessakin on Lapista löytynyt isoja puun runkoja maaperästä paikoissa joissa puut ei nykyään kasva juuri kuin pensaan kokoisina. Ja kun sademetsä palaa/poltetaan /hakataan aukoksi, se ei uusiudukaan kuten boreaaliset metsät yleensä tekee.
Jos maa on miljoonia vuosia vanha kasvillisuuksineen , niin miten se näkyy maannoksissa, kun ei ne ole niin paksuja kuin pitäisi olla.
Ne %:t on erilaisia eri henkilöillä ja – tapauksissa. Sinun stetsonista kaivettu voi olla toisella reaalikorkoa. Jos lasketaan bruttona tulot ja kulut, niin sen käsittänee jokainen että verot pitää vähentää tulosta lopuksi.
Jovain on ihan ulapalla ed. kommentissaan. En kommentoi sitä sen enempää.
Kun välittäjä /välikäsi laittaa hintaa usein n. 30 – 50 % lisää, ja kun kysyntää on, niin nouseehan ne lopputuotteen hinnat . Rakentaminen ja sisustaminen on lisääntynyt joten kysyntää on puutuotteillakin. Sahaaminen on yleensä kannattavaa , mutta tilinpäätös saadaan näyttämään erilaiselta koska on tehty uusia kalliita investointeja. Kunnollinen kannattavuus on tietysti hyvä asia, joskus jopa alkutuottajat hyötyy siitä ainakin vähän. Eräskin keskisuuri saha joka laski tukkien keskikantohintoja jo vuosia sitten uusilla tukkien mitta-ja laatuvaatimuksilla tekee investointeja jatkuvasti ja rakentaa lisää kapasiteettia.
Työ varsinkin on kallistunut paljon . Nyt hinnat nousee raaka-aine puolellakin. Ihmettelin vähän kun kyselin kärrysaunojen hintoja ; pikkunen kärrysauna kustantaa n. 15 k€. Kanikopin kokoinen sauna ja jarruton kärry sen alla. Jos ostaa kärryn ja saunakopin erikseen , saa saman ehkä n. puolella hintaa. Toinen mökin kauppias ilmoitti alkukesällä, että myy pikkumökin uusien puutavaran hintojen mukaisena. Rakentanut tietysti edulliseen aikaan ja myy kovaan hintaan , jos joku ostaa. Eihän se tietenkään ole kiellettyä mutta kauppa tuppaa olemaan tuota joka alalla.
Jos ei laiteta kauppasoppariin ylös , niin puheet ei merkkaa yleensä juuri mitään korjuuajankohtaa sovittaessa. Muut asiat ratkaisee sen tavallisesti.
Korko on 4 % koska se on keskimääräinen korko ( 3 – 4 %) jolla yleensä metsänkasvatuksen kannattavuutta lasketaan. Jokainen saa tietysti laittaa koroksi omissa laskuissaan ihan minkä haluaa . Voi kokeeksi laittaa vaikka 6 % (jos esim saa 6 %;n koron jostain vaihtoehtoisesta sijoituksesta, tai lainan koron jos on ottanut sij.lainaa) ja katsoa sitten miten tilanne muuttuu.
Sekametsät on monin paikoin uhanalaisia kuten Kurki totesi. Kuusettuminen on lisäksi huono yhdistelmä ilmaston muutoksen (jos se nyt tulee suunnilleen semmosena kuin tietokonemallinnukset näyttää) kanssa.
Teräksen ja betonin hintakin on kohonnut. Ei sahatavaran hinnan nousu ole ainakaan Suomessa tukkipuun kantohinnan nousemisesta johtunut. Pohjoisessa on kantohinnat samalla tasolla kuin oli pitkän laskusuhdanteen aikaan ennen -18 vuoden lopun pientä hinnan nousua. Tuulenkaatojen keruu on kallista ja puuta on paljon tarjolla.
Kasvavat puut niin sademetsissä kuin täälläkin sitoo hiiltä. Lahoaminen lisääntyy , jos metsiä ei hoideta (varsinkin havupuuvyöhykkeellä) . Sademetsät kasvaa paljon enemmän kuin puuta ehtii lahota , jos niitä ei hakata paljaaksi. Co2 tulee kasvussa ilmasta eikä lahopuuta ehdi hajota yhtä paljon kuin kasvuun kuluu CO2:a. CO2:n lisääntyminen lisää kasvuakin. Mutta suurin ongelma laajojen sademetsäalueiden hakkuissa/hävityksissä on sadannan muuttuminen ja siitä seuraava kuivuus.
Golf -virta on nyt kylmimmillään 1600 vuoteen joten ei se ole kylmenemässä joskus tulevaisuudessa vaan on jo kylmentynyt melko paljon .
Ihan hyvä listaus AJ. Mutta joutomailla lehtoja tuskin on ainakaan kovin paljon , jokunen voi ollakin jos on esim. ravinne-epätasapainon takia heikko puun kasvu . Ne on tehty kait usein pelloiksi ja suuri osa jo suojeltu aiemmin.