Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Esim. kuivakangas vois siirtyä vajaatuottoisuuden perusteella joskus kitumaaksi tai jopa joutomaaksi, jos uudistaminen on laiminlyöty, ja heinikko tms kasvillisuus ehtii vallata alueen. <Kannattaahan noihin kiinnittää huomiota MK:n tarkastuksissa, että ei lopu entiset metsätyypit, jos ei tehdä uudistuksia ollenkaan. Jotain hyötyäkin voi olla kun suurin osa metsätyypeistä julistettu uhanalaisiksi.
No joka tapauksessa lehtipuusekoituksen suosiminen vähentää kuusiporan tuhoja selvästi kuusikoissa joten kannattaa siitäkin syystä. Tuoksuvaikutus (feromonit?) on olemassa ja varmaan kuusten terveyteenkin on vaikutusta lehtipuilla. Ei ainakaan tuhoudu kaikki puut vaikka jostain syystä kaikkiin kuusiin iskisikin tuholainen , jos on myös koivuja palstalla.
Ennen oli käytössä myös pahvihylsyjä. Ehkä pitäisi muovin käyttö kieltää noissakin. Nehän ei hajoa käytännössä koskaan. Jousimetsästyksessä tulee vähemmän roskaa, nuolia ei sovi hukata kovin paljon, kun ovat melko arvokkaita. Osuminen lentoon voi olla vähän vaikeampaa kuin haulikolla.
Joo voi olla että kaikki perinneluontotyypit on uhanalaisia. Mutta luontotyyppejä nekin on .
Mutta metsätyyppien uhanalaisuudesta tuo luettelo ei anna oikeaa kuvaan mitenkään. Metsätyypithän muuttuu mm. puuston iän ja käsittelyjen mukaan ja moni muukin asia voi vaikuttaa niiden ilmiasuun niin , että tunnistaminen on joskus vaikeaa kelle tahansa. Ilmaston lämpeneminenkin lisää kasvua ja metsätyyppi voi olla erilaisen kasvillisuuden takia eri tyyppi kuin aiemmin ; esim. kuivahkosta kankaasta on tullut tuorekangas (-) jne. Saadaanhan niitä uhanalasia metsätyyppejä paljon, jos pulaa on avarista alueista ja vanhoista metsistä yhtäaikaa ; yksi ja sama kuvio voi edustaa molempia uhanalaisuuksia jonkin aikaa.
Uhanalaisia luontotyyppejä ovat useimmat perinneympäristöt ja jotkin metsätyypit. Näillä on menty ja mennään jatkossakin koska ovat yleisessä käytössä esim. ymp. keskuksen julkaisuissa.
Eräskin entinen metsäniitty kasvaa muuten erittäin hyvin puuta, kun kasvoi ensin koivua 10:ä vuosia ja sen jälkeen istutin sinne kuusta. Pelloilta tulee alueen läpi oja joka tulvii joka kevät ja on tuonut entiselle niitylle ohutta silttiä ja siinä mukana ravinteita.
Kuusettuminen on melko iso uhka metsänkasvatukselle. Paljon suurempi kuin jokin jk:n harrastaminen vaikka sekin liittyy metsänkasvatuksen jatkumiseen koska yleinen mielipide ja sen ohjaaminen johonkin suuntaan vaikuttaa myös metsänkasvatustapojen hyväksyttävyyteen, tehdasinvestointeihin ja päättäjiin ym:hun.
Paljas maa voi tuottaa tappiota pitkän aikaakin; riippuu mm. siitä mitä siellä on tehty ennen kuin se on tullut paljaaksi. Eli mikä on ko kuvion lähtötilanne . On eri asia laskea koko metsän tuottoa kassavirtaperiaatteella kuin laskea kuvioittain NNA:ja tai prolongaamalla tulojen ja menojen erotusta. Se voi olla vähän kuin muna/ kana – ongelma, riippuu näkökannastakin miten halutaan ajatella. Tai sitten lähtötilanne voi olla niin erilainen, että millään kassavirralla ei voida ajatella laskettavan tuottoa. Tai toisin päinkin ; se sopii toiselle mo:lle ja metsälle ihan hyvin koska eurot takataskupörssissä ratkaisee eniten.
Khk-päästölähteitä ja -nieluja pitäisikin verrata enemmän eri aloilla keskenään. Energian tuottoon ja teollisuuteen liittyvät CO2-päästöt kattaa n. 75 % Suomen päästöistä. Ei ne vähene jos vaikka jätettäisiin kaikki metsät suojeluun ( ei sillä tyylillä varsinkaan koska vanhat metsät ei ole hiilinieluja kauaa , hyvästä hiilitaseesta puhumattakaan). Metsät ja puustoiset turvemaatkin on hiilinieluja eikä hiililähteitä.
Hölmöintä on jos vielä keksivät laittaa e-puun uusiutumattomien listalle. Harvennuksilta korjattu e-puu lisää myöhemmin puiden hiilivarastoa tukkipuun kasvua lisäämällä, sen lisäksi kun korvaa fossiilisia e-lähteitä polttopuuna.
^ Tuossahan oli kyseessä win-win -tilanne.
EU ottaa käyttöön hiilitullit ja aikoo laittaa ne rahat omaan budjettiinsa. Siinä olisi hyvä sauma parantaa hiilineutraaliutta ja kustantaa niistä varoista hiilinielujen lisäämistä ; metsitystä, metsien (tuhka) lannoitusta ja esim. lisätä puurakentamista.
Typpilaskeumaa taitaa tulla muutama kg/ha verran . Typpipäästöt ilmaan on lisäksi vähentyneet -50-80-luvun päästöistä . Esim. 02 khl:n kasvatusmännikkö kuluttaa typpeä muistaakseni n. 30-40 kg/ha/v. Täystiheä lepikko lisää maaperän typpivarastoa n. 60-100 kg/ha/v. CO2:n lisääntyminen ja keskilämpötilan nousu lisää kasvua paljon enemmän kuin typpilaskeuma. Samalla se CO2 lisää tietysti hiilen sitoutumistakin kasvustoon.
E- ja Keski-Suomeen voisi perustaa pienialaisia suojelukohteita (koska suojelun tarve on yl. pienialaisilla kohteilla) uhanalaisille luontotyypeille : metsäniityt, metsäkedot, metsälaitumet ja jalopuuta luontaisesti kasvavat lehdot. Tosin aika paljon niitä metsäkohteita on jo suojeltukin Metso-ohjelman kautta.
FSC- sertifirmaa kehoitetaan lisäämään (luontoliiton linkki) valvontaa jotta puuta ei hakata ilman luontoarvojen huomioon ottamista vääristä paikoista . No Venäjältä esim. voisivat käydä tsekkaamassa miten hyvin toteutuu FSC-sertin luontoarvot satojen ha:n aukoilla. Sosiaalisen kestävyyden kriteerejä voisivat myös valvoa paremmin. Miten toteutuu saamelaisten lisäksi, myös muiden suomalaisten mo:en sos. ja taloudelliset oikeudet , jos ja kun tulee lisää vaatimuksia suojella lisää puita kunkin omalla kustannuksella. Tropiikissa on vielä paljon heikommat olosuhteet alkuperäisasukkailla, kun esim. isot firmat tms:t saattaa vallata paikallisten omistamia metsiä plantaasien pohjiksi. Sielläkin on FSC- sertifioituja alueita.
Useammalle kamarille olisi siis työsarkaa myös FSC- sertifirmassa. PEFC ei kelpaa luontojärjestöille ilm. siksi koska eivät saa hämmentää itse siellä . Muutaman metrin erot esim. suojakaistojen leveydessä ei kesää tee suojelun kannalta. Eikä säästöpuiden paksuuskaan ole mikään ratkaiseva tekijä, kun ne säästöpuut kasvaa koko ajan suuremmiksi kuitenkin korjuun jälkeen.
5-10 %:n jättäminen päätehakkuumetissä pystyyn voisi olla toteutettavissa , jos lisäkulujen maksajasta päästään vain sopimukseen. Rikkaat luontojärjestöt (ja sertifirma) varmaan mielellään osallistuu myös kustannuksiin, kun ovat uusia sääntöjä laatimassakin etujoukoissa. Linkolan perustama säätiö on hyvänä esimerkkinä heille muille jotka vaikuttaa osaavan vain muiden varoilla tapahtuvan suojelun .
PS Ruotsissa on käsittääkseni tapana jättää paljon säästöpuita pystyyn. Suomeen verrattuna enemmän. Mutta siellä hakataankin vuosikasvu kokonaan ; ei jää hakkuusäästöä n. 20-25 milj. mottia /v. kuten täällä.