Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole egorakkeja näkynyt liikenteessä. Kaivinkoneetkaan kumiteloilla ei sovi metsäkäyttöön.
Bandvagen oli ruotsalainen miehistönkuljetukseen sopiva tela-auto. Se taisi pelata melko hyvin. Kulki vedessä , suolla ja kovalla maalla. On niitä vieläkin ainakin huutokaupoissa myynnissä.
Vh-peurojen ja yleensä hirvieläinten suuri määrä vaikuttaa osaltaan myös esim. mustikan vähenemiseen metsissä. Sehän on yleensä laitettu ns. tehometsätalouden syyksi.
Tieteeseen nojaavista reunaehdoista ei välitetä – puhuupi Ville poika. Mutta ei ymmärrä mistä puhuu , syyttää muita siitä mihin itse syyllistyy. Reunaehdot on olemassa mutta ne asettaa rajoja mm. metsien hiilitaseen muodostumiselle , jos estetään norm. metsän hoito. Eräs reunaehto on, että myös kotimaan talouden pitää pysyä toimintakykyisenä jotta monimuotoisuuteen ja biodiversiteetin ylläpitoon voidaan satsata paremmin.
”Vastanootin” laatijoiden mukaan EU:n komission metsäsrategialuonnos on oikealla tiellä koska metsien hiilinieluja tulee lisätä ja se estyisi avohakkuiden sallimisella. Ei pidä paikkaansa koska esim. mä-valiosiemenistä kasvatetut puut kasvaa 25-30 % paremmin kuin luontaisesti syntyneet. Kuusella ollaan jo lähivuosina samoissa kasvulisäyksissä jalostuksen kehittyessä. Jalostetuilla ra-koivulla saadaan vielä parempia kasvuja. Viljely lisänä ei estä paikallisesta siemenestä syntyvien puiden kasvatusta; ne on rinnakkkain samoilla ja eri alueilla tarpeen mukaan.
Lajikatoon vaikuttaa paljon esim. luonnonniittyjen väheneminen . Niitä ei juuri ole enää Suomessa muualla kuin Ahvenanmaalla jossa lehmiä ja lampaita laidunnetaan edelleen.
Suurin osa metsien uhanalaisista eliöistä on pienialaisissa lehdoissa. Niitä pitääkin suojella ja sallia kuusten harvennus jotta lehtojen alkuperäistä lajistoa ei vaaranneta.
Vihriät voisi keskittyä hallituksessa laatimaan esityksiä suojelurahojen kohdentamisesta oikein jotta monimuotoisuutta voitaisiin lisätä. Lampaiden ja lehmien metsälaitumien teolle tukea . Samoin mm. lehtojen oikealle suojelulle ylispuiden poistoon ; sehän on suht. kallis toimenpide verrattuna norm. metsäharvennuksiin, kun pitää varoa erityisen tarkasti lehtolajeja korjuussa. Kaupunkien puistojen ja metsäalueiden rakentamista tulee rajoittaa ja lisätä metsittämistä, puurakentamista tukea, valkohäntiä vähentää , jne.
Kuusikoissa kirjanpainajat on se hankalin asia myrskytuhopuille. Ei tukiksi kelpaa jos ehtii ötökät vallata puun.
Akkuatojen korkea hinta pudottaa ne yleensä niiden pa/sähkön kulutuksesta huolimatta lähtöruutuun kokonaiskuluissa. Joskus hybridiautot kuluttaa jopa enemmän polttoainetta kuin vast. polttomoottoriauto, kun lataus jää väliin ja auto on akkujen takia painava ja polttomoottori liian pieni . Neliveto on ihan hyödyllinen ja tarpeen varsinkin jos asuu syrjäseudulla , kun talvisin tiet on nykyään usein auraamatta. Sama juttu jos ajoa on metsäteillä kelirikkoaikaan.
Kanadan Luttonin metsäpaloihin liittyy tutkijan mukaan 1900-luvun alussa rannikolta avohakatut douglaskuusikot ja tuijametsät . Metsät ei ole ilm. uudistuneet eikä uudistettu tai maankäyttöä on muuten muutettu. Lutton sijaitsee 50 ast. leveyspiirillä ja Suomi 60 lev. piiristä ylöspäin joten ei ole samanlaiset olosuhteen senkään takia. Laaja metsäautotieverkosto ja kuvioittainen vaihtelu ja harvennushakkuiden tekeminen ym. metsänhoito vähentää laajojen metsäpalojen vaaraa täällä. Ja metsän uudistumisherkkyys ja varsinkin niiden uudistamisvelvoite (kunhan se säilytetään riittävänä) estää aavikoitumisen tosin kuin sademetsävyöhykkeillä.
Ilmastotutkijan huomiot on pääosin ihan oikeita mutta lääkkeet vääriä (metsien suojelu ja hakkuiden tekemättömyys) . Hiilitaseen kannalta sama tilanne ; paras lopputulos tulee , kun metsän kasvatusta ja kasvua lisätään eikä vähennetä. Se on ihan selvä asia. Ainakin pitäisi olla muillekin kuin suurimmalle osalle metsäalan ihmisistä .
Liian tiheänä kasvatus (metsien hoitamattomuus, väärin ymmärretty metsien suojelu) lisää niitä hyönteis-ja tuulituhoja joista myös ap:ja kuulostaa olevan huolissaan. Männyn kasvatus onnistuu ainakin toistaiseksi hyvin täällä jossa hirvet siirtyy talvella yleensä eri alueille. Ra-koivut ei säily kuin asutusten lähellä ja sekapuuna toisinaan.
Valkohäntien lisääntyminen voisi muuttaa tilannetta huonompaan suuntaan. Hirvieläin tuhot ja välinpitämättömyys niistä on iso riski, kun pitäisi ilmastonmuutoksen takia uudistaa entistä enemmän männylle ja myös ra-koivulle heti eikä vasta sitten kun kuusen kasvu tod.näk. hyytyy kuivuuteen ja kirjanpainajajien vuoksi. Monimuotoisuuskin lisääntyisi kasvatuskelpoisia puulajeja lisäämällä (oik. kasvatusmahdollisuuksia lisäämällä). Kirjanpainajien elinmahdollisuuksien suosiminen ei sitä lisää; jk:n ja pelkän ku-viljelyn lisääntyessä muuta ei ole odotettavissa.
Tyvilahojen lisääminen ja metsien hoitamattomuudesta tuleva lyhytikäinen pienilmp:ttainen lahopuu ei edistä oikean lahopuujatkumon lisäämistäkään. Se ero pitäisi varsinkin vihr.vas luontoväen oppia. ( + joku kokoomuslainenkin on samassa ryhmässä) .
Veikko Huovisen aikaisempaa tuotantoa (lyhyitä juttuja) on julkaisu nimeltä Luonnonkierto.
Perkolle suosittelen Pukkalan kirjan lisäksi luettavaksi esim. Tuottava Metsän kasvatus -kirjaa (Hynynen, Valkonen, Rantala) .
Onko nekin latauspaikat joita kerrostalojen pihoille joutuu asukkaat kustantamaan mukaan otettavissa ? TM:n Lapin reissun sähköautoseikkailu talvella vaikutti kyllä olevan ihan uskottava . On niitä muitakin ja muiden kuin TM:n järjestämiä testejä tehty. Esim. Mersun akkuauton ajelu talvella vähensi sen auton toimintasädettä n. 50 % .
Latausasemien perustaminen tulee kalliiksi varsinkin harvaan asutuille seuduille. TM:n sähköautojen Lapin matkakertomus ei oikein lisännyt luottamusta sähköautojen voittokulkuun Suomessa. Se latausasemien lisäkustannus tullee osin muidenkin maksettavaksi kuin sähköautojen omistajien. Tai sitten kulut peritään latauksen hinnassa kuten monissa paikoissa jo tehdäänkin. Akun lataus ei olekaan niin edullista kuin on luultu. Verottaja löytää tietenkin myös uusia sähköautojen verotustapoja kunhan ensin akkuautot yleistyy vähän enemmän.