Kiinteistövero oli alkujaan nimeltään katumaksu jota taajamien asukkaat maksoi saadakseen pihakatujensa kunnossapidon ja katuvalot yms.   Nykyään se on yksi verotustapa muiden joukossa ilman, että siitä maaseudulla asuva saisi mitään tienhoitopalvelua.

Silloin kun puulla oli vielä hyvä kantohinta ja veroja makseltiin etukäteen pinta-alaverotuksen mukaan, niin ne verot tuloutui paremmin sille kunnalle jossa metsäpalsta sijaitsi.  Nykyään suuri osa puun hinnasta on ”lahjoitettu” metsäteollisuudelle arvonlisän tuottamista varten. Siitä osan ottaa tietysti verottajakin monessa kohtaa jalostusketjua.  Osa arvonlisän veroista menee yhtiön pääkonttorin sijainnin mukaan sen kaupungin (usein Helsingin) verotuloksi jossa konttori sijaitsee.  Kantorahasta perittävä  myyntitulovero kuuluu valtion veroihin.  Osin siksi valtiontasausjärjestelmän pitää olla olemassa edelleen.  Paljon muutakin teollisuutta (mm. kaivokset) on muissa maakunnissa kuin Uudellamaalla.  Tuulimyllyalueetkin rakennetaan muualle kuin sinne.

Alle 2 ha:n metsäpalstasta pitää maksaa kiinteistöveroa.  Aloittajan kannattaisi siis yrittää suurentaa palstaansa yli 2 ha:n kokoon jotta selviäisi yhden kertaisella metsäverolla.

Jos tulisi yleinen kiinteistövero metsiin , sen voisi mo periä  metsässä kulkijoilta, marjan ja sienien poimijoilta ym:lta suojelumetsien ”kartoittajilta”, jos niitä enää olisi siellä liikkumassa.   Huonoin puoli siinä olisi , että aluksi pieni kiinteistövero nostettasiin kuitenkin ajan mittaan kestämättömälle tasolle suhteessa metsän heikohkoon tuottoon.

Nuoriso ja muutkin saa kuitenkin melko vapaasti ilmaista mielipiteensä. Venäjällä opposition edustajat on äkkiä ulkomailta sponsoroituja kansanvihollisia ja laitetaan häkkiin.

Turhan kulutuksen kritisointi ja pyrkimys vähentää sitä on sinänsä ihan kannatettava vaatimus.

Mutta 4 vuodessa hiilineutraaliuden saavuttaminen taitaa olla liian utopistinen ja kalliiksi tuleva toive. Monet muut maat pyrkii siihen ehkä keskimäärin  20-30 vuodessa.  Jotkut aloittaa vasta 10 vuoden päästä, kun hiilivoimalat saadaan ajettua loppuun eikä uusia enää rakenneta.   EU.ssakin on tavoitetta kiristetty.  Unohtunut ehkä se, että ei hiilitaseen parantamiseen riitä esim.  metsien museointi vaikka se alkuun toimisikin melko hyvin (mutta vain paperilla).  Metaanipäästöjen vähentämistä tarvitaan myös (mm. ennallistamisen järkiperäistämistä)  . Ja metsitystoimia ja metsämaiden hakkuiden vähentämistä muuhun käyttöön ; kerrostaloja pitää korjata eikä purkaa ja jatkaa ylöspäin eikä raivata tilaa niille uusille metsäisille alueille.  Aukeille puistoalueille tulee istuttaa hyvin kasvavia puita ja muuta kasvillisuutta.  Esim. H:gin uudehkon kirjastotalon laaja betonipiha tulisi kattaa uudestaan metsittämällä se.  Kaatopaikkojen ja kaivosten ympäristöt ym. jätemaa- alueet istuttaa pajuja täyteen imemään raskasmetallipäästöjä pois luonnosta jne.

Sellun hintakin on noussut n. 40 % ja myös e-puun hinnat . Siinä ne sivuvirtojen hinnatkin on nousseet.  Kantohinnat on tunnetusti jäljessä hintaindekseistä n. 35 vuotta joten pieni nousu ei tee haittaa isojen yritysten pärjäämiselle.  Paras vaihtoehto moneltakin kannalta olisi leimikkojen ja tukkien  laatuhinnoittelun käyttöön ottaminen (ei tosin kuten SE sitä yritti ja sai ostohenkilöt hankaluuksiin) eikä keskihinnan nousu.

Keskikantohinnat (Suomen , ei maailmanmarkkinah.) on ainakin näillä seuduilla vielä n. 10 €/motti jäljessä suhteessa jalostusarvon tämän hetkiseen nousuun.

”Sopivan” keskikantohinnan tukille voisi laskea vaikka näin :  1,1 x 1,48 + 0,9 x 1,40 =  2,89 . ( 2 kuutiosta saa 1,1 kuutiota tukkia)  .  0.89/2 = 0,445 –>  tukin hinta olisi siis 44,5 % /kuutio parempi kuin ennen lopputuotteiden hinnan nousua oli. (Ja hinta olisi silti vielä n. 25 € heikompi kun maailmanmarkkinahinta. PS  Tai no 5 € voi ottaa pitkänmatkan lisää pois kohtuullisesta sopuhinnasta eli 20 € oltasiin  jäljessä. Nyt ollaan siis nykyhinnoilla n. 35 €/kuutio  jälkijunassa) .

PS 2   Jos esim. MG:n maksamat korot ei nouse (vaan laskee kuten on tehnyt ) niin silloin heidän yleensä tarjoama keskim. heikompi kantohinta ei enää kompensoidu korkoedussa riittävästi . Varsinkin koska inflaatio % on nousussa ; toukokuussa se oli 2,2 % .   (Poikkeuksena tuohon on 15 %:n sijoitushyöty jos se jatkuu entisenlaisena ; miinuksena osuuden takasin saannin pitkittyminen, riskilisä(?) ).   Kotimaisuusasteen tason voisi kyllä laskea  sen yhtiön eduksi myös.  Tosin monilla sahoilla se on vielä parempi.

Komissio haluaa tuoda uusia määräyksiä ja mitattavia indikaattoreita  metsien hiilitaseen kontrolloimiseen.   Kertovat esim. että puiden kannot ja juuret lisää maaperän päästöjä avohakkuualoilla .  Kannot ja paksujuuret säilyvät kyllä niin pitkään maaperässä, että uusi taimikko ehtii saada niistä hyvin lisäpotkua kasvuun ja CO2:n keräämiseen.  Mitä hyötyä olisi oikeasti, jos metsien laskennalliset päästöt vähenisikin lyhyen aikaa ( vv. -21-30 )  ja sen jälkeen kuitenkin tilanne menisi huonompaan suuntaan kuten käy , jos puun käyttöä rajoitetaan liiaksi.     Jos ja kun mittarit on pielessä, ei voi tulla oikeita mittaustuloksiakaan.

Avohakkuu olisi sallittua vain ekologisesti tarpeellisissa tapauksissa (jotenkin noin se kait oli). Sitten ehkä kun ötökät söisi suurimman osan vanhasta metsästä pilalle.   Tarpeen voisi tietysti perustella hyvin sillä samalla millä ehdotus perustelee korjuun estämistä eli hiilitaseen parantamisella.

Hiilitaseeseen pitää laskea myös puutuotteiden käytön tuoma kompensaatioetu korvaavina materiaaleina.   Sitä ei ole otettu huomioon . Eikä lisääntyvän metsän kasvun tuomaa hiilitaseen paranemistakaan.  Kokonaiskasvun paraneminen mm. mh:llisin menetelmin ed. puusukupolveen verrattuna esim. 30 %:lla tuo keskikasvun mukaan laskettuna ~ 100 tn/ha  lisää hiilen sidontaa /kiertoaika.

Vaikuttaa vahvasti siltä, että GP:n lobbarit on saaneet tyrkytettyä komission päättäjille oman agendansa mukaista muunneltua totuutta.  Jos sieltä ”myllystä” tulee jatkossa ohjeet metsän hoitoon ,niin ei ole odotettavissa juuri mitään hyvää kotimaiselle hyvinvoinnillekaan.

Ympäristön suojeluun liittyy turvemaiden kunnostusojitusten edelleen salliminenkin.   Hiilinielun lisääminen tarvitsee hyvin kasvavia metsiä ja useimmiten siihen vaaditaan toimiva ojasto kosteilla metsämailla.

Säätöojituskin sopii hyvin ainakin itse metsiään hoitaville.   Esim. rankapuu/kuitupuunippuja käyttämällä ojissa voidaan kerätä ylimääräiset ravinne -ja kiintoainepäästöt vesistöön osittain pois ja säädellä veden korkeuttakin virtausnopeutta hidastamalla.  Vesien suojeluun sopii niitä vanhoja laskeutusaltaita paremmin myös ojituskatkot ja suodatusalueet.