Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Metsän vuosikasvua ei voi enää lisätä kovin paljon, jos kuusettuminen jatkuu nykytasolla. Kuusettuminen kuivahkoilla kankailla (hirvien vuoksi) ja lisäksi jk:n metsissä, jos se mh-tapa lisääntyy nykyisestä.
Suomen metsien suojelureservaatiksi ja yhteiseksi hiilinieluksi saaminen on EU:n komission tyhmimpiä hankkeita. Avohakkuukielto ei edes edistäisi hiilinielun lisäämistä vaan päin vastoin vähentäisi nielua. Ovat ehkä astuneet siinä luulossa vihreiden ympäristöjärjestöjen loppareiden ansaan. CO2:n kerääminen saattaa olla vain keppihevosena suurempien EU-maiden omien laskennallisten päästöjen kompensointi tähtäimessä.
Ilmaston suojelu ja taloudellinen kasvu eivät sovi yhteiseksi tavoitteeksi.
Yhteiseksi tavoitteeksi nuo sopii aika hyvin metsäpuolella koska metsänhoito lisää hiilivarastoja ja vähentää enemmän päästöjä aiheuttavien fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Korvausvaikutusta ei tosin lasketa metsän kasvatuksen hyödyksi päästölaskelmissa mutta silti se on olemassa.
Hyvin kasvavat puut ei kasva runkomuodoltaan sokeritoppamaisiksi kuin väärällä kasvatustavalla* ja Lapin tuntureilla hitaasti (*yl. harvennukset myöhässä / lyhyt kasvuisuus johtuu harvasta kasvatusasennosta ; esim. 31cm /15 m puulla on tukki% 92 mutta tukkia lähtee surkean vähän/ha ) . Siksi puhut vähän palturia lyhyestä kiertoajasta , sen muotoisista puista ja hyvästä tukki%:sta.
Yli-ikäisiä, lähes latvuksettomia puita on joskus ollut minullakin leimikossa. Silloin paras myyntiaika on jo takanapäin. Varsinkin harvennuksilla jos on tuota,niin harvennus on voinut olla myöhässä pahasti . Tai sitten ollaan Lapissa sokeritoppakuusikossa ; se on vähän eri puulajinakin kuin metsäkuusi.
Ei kovin paljon vaikuta lopputulokseen onko kerroin tuoreelle vai puolikuivalle pikku määrissä. Tuhansien kuutioiden määrissä olisi enemmän merkitystä . Eli merkitys on ostajalle huomattava , ei niinkään pien erien myyjille yksittäin . Mutta periaatteessa tulisi käyttää jo puolikuivan kerrointa, jos e-puut on tehty keväällä tai kevättalvella. Muistaakseni meni niin että vain toukokuun alusta ja tarpeeksi pitkään sen jälkeen maanneet kasat mitattasiin puolikuivina. Aiemmin tehdyt voi tosin olla vielä kuivempia kuin toukokuussa tehdyt.
”Kohtuus kerjätessäkin” pitää olla. Ei Suomi voi olla EU:n luonnonsuojelureservaattikaan metsien osalta koska muitakin tarpeita on kuin suoraan luonnonsuojeluun kuuluvia. Jos ei ole riittävästi tuloja , ei ole varaa hyvään toimivaan suojeluunkaan.
Ongelmana on yleensä se, että kestävämetsätalous tarkoittaa toisille ihan eri asioita kuin joillekin toisille ja siten päämäärään pääsemiseksi esitetään toisistaan kokonaan poikkeavia toimia. Aika hyvä kompromissi on nykyinen metsälaki , luons.laki ja hyvän mh:n suositukset joita noudatetaan metsänhoidossa Suomessa.
Raja avohakkuun koossa sen monimuotoisuuden suhteen on veteen piirretty viiva koska kaikki metsät/leimikot on erilaisia. Jonnekin sopii suurempikin päätehakkuun koko jonnekin ei . Katsojan silmissä on usein se ero huonossa ja hyvässä mh:ssa. Joku näkee vain myllätyn metsäaukon , joku toinen miettii jo siinä muutaman vuoden päähän näkyvää taimikkoa ja siitä kehittyvää kasvuisaa metsää. FSC- sertifiontiin kelpaa esim. Venäjän satojen ha:n aukot ; ne on jo liian isoja . Se puu on viherpestyä. Sopivampi aukon koko ja – malli monimuotoisuuden kannalta katsottunakin on suunnilleen nykyinen muutaman ha;n keskikoko säästöpuineen ja suojakaistoineen. Tai sitten jossain puistomaisemakohteessa ehkä jk:n metsäkin (mo:n päätöksen mukaan) ; avohakkuu maiseman avaamiseksi vesistöön päin sopii myös joskus. Tärkeää on ottaa huomioon metsän säilyminen luonnontuhoilta mahdollisimman hyvin. Sekametsin suosiminen , ajoissa tehdyt harvennukset , kasvupaikalle sopivat puulajit yms. on siihen vaikuttavia asioita.
Jos ollaan tarkempia, niin hyttyset ei pölytä marjoja mutta ovat sapuskana monille pikkulinnuille.
Veikkaisin että Maraketti parodioi tällä keskustelupalstalla ylidramatisoimalla mielipiteissään. Voisi olla kenties vihreiden puoluetoimiston väkeäkin mutta ei tietenkään välttämättä.
Minä olen kirjotellut palstalle varmaan jo pitkälti yli 10 vuotta. Istunut eri koulujen penkeillä aika pitkään, ollut yrittäjänä, sijoitustoiminnassa ja kiinteistöjen vuokraajana viimemmäksi (edelleen) . Metsää on vain sen verran, että en tarvitse karttaa siellä kulkiessa. ”Pätkätöissä” mm. Metlassa ja Metsäkeskuksessa jonkin aikaa aikoinaan . Harrastan mm. matematiikkaa , puutarhan hoitoa, ulkoilua, koiraihminen olen; en oikein pidä kissoista. Luonnonsuojelija olen myös omalla tavallani.
Pohjoisen metsät lienee hyviä heijastamaan lämpösäteilyä talvella takasin päin avaruuteen. Albedo toimii ainakin välillä. Kuusiin kertyy lunta paljon. Sama kait se on vaikutus vaikka lumi on puissa tai maassa. Kesällä tilanne voi olla vähän erilainen. Pitäiskö sitten tehdä enemmän aukkohakkuita jotta kasvihuonevaikutus olisi parempi . Lehtipuuvaihe lisäisi heijastumista.
Sitähän se on , kun ”suutarit ei pysy lestissään ” ja koviten mediassa ja päättävissä piireissäkin ääntä pitävät on olevinaan asiantuntijoita myös kaikissa metsäasioissa. Se on sitä populismia.