Käyttäjän puutuomas kirjoittamat vastaukset
-
Juuristossa se kasvun voima piilee näin talvella. Kun ensharvensin vastaavanlaista seka metsää sydäntalvella, oli seuraavana kesänä rauduskoivun kannoista noussut jo yli puolentoista metrin vesat, joissa valtavan kokoiset lehdet, jopa vaaksan mittaisia kanttiinsa. Että ei varmasti kauaa vaikuta vaikka karsisit koko koivun oksattomaksi. Toisinaan kun koivun hankinta pinot jääneet kesäksi tienvarteen niin rungot työntäneet myöskin kunnon vesakon, toki paljon lyhemmän.
Tosin ymmärtääkseni hirviä pyydetään nykyisin lähes pelkästään koirapyyntinä ja jos Jesse meinaat haalia koko euroopan ylimääräiset sudet haavikkoosi niin tuskin enään kukaan metsästäjä päästää hirvikoiraansa vapaaksi pariakymmentä kilometriä lähempänä tilaasi. Että sitä kannattaa vielä harkita tarkemmin.
Valtion talousmetsissä ei kovinkaan tehokkaasti näytä harvennukset saati taimikonhoidot onnistuvan. Ylitiheitä ja ajat sitten riukuuntuneita männyntaimikoita/ ensiharvennus metsiä liikaa. Eipä juuri riistaa, saati marjoja tapaa nuilta alueilta, mutta pakko kulkea joskus lävitse kun sattuu kulkureitille. Näin huolettoman metsän omistajan kannattaisi ehdottomasti siirtyä jatkuvaan kasvatukseen, koska siinä hoitamattomuus ei aiheuta niin suurta taloudellista vahinkoa, vaan jopa lisää muita metsän hyödyntämis mahdollisuuksia jotka ovat useinkin moninverroin arvokkaampia kuin maksimaalisinkaan puukuution tuotto/ha.
Jatkuvan kasvatuksen olen itse käsittänyt ja tehnyt niin että jatketaan kasvatuskelpoisten laatu puiden kasvatusta ja poimitaan isoimpia ylijäreytymisvaaran takia pois sekä huonolaatuiset tietenkin. Alikasvosta voi myös valoshokista toipumisen jälkeen harvennella. Suosittelen omatoimisille ja aktiivisille metsän omistajille joille muutkin arvot merkitsee kuin maksimaalinen puukuutiotuotto. Ei kai tuo voi olla ylivoimainen tehtävä ammattitaitoiselle urakoitsijallekkaan suorittaa. Huomattavasti mielenkiintoisempaa kuin jaksollinen puupelto kasvatus sekä riistaystävällisempää. Onneksi kukin saa valita vapaasti, joko jatkuvan tai jaksollisen. Tasaikäiset metsät olen huomannut riistaköyhiksi alueiksi.
Naalin ongelma on kettu joka valtaa pesäluolastot. Oma veikkaukseni on että ylälapin erittäin runsas kotka kanta verottaa naaleja säälimättä. Kotka myös tehokas metson pyytäjä, tiedän viisi, runsaista metsokannoista kuuluisaa, vierekkäistä vaaraa jotka tyhjeni metsoista täysin, kun kotkapariskunta asettui seudulle. Hakomapuiden alta löytyi vain kasat höyheniä, samoin soitimilta.
