Käyttäjän puutuomas kirjoittamat vastaukset
-
Lepät kannattaa aina jättää jos eivät ole jääviä koivuja/kuusia pitempiä. Saman mittaiset jäävät jälkeen ajan myötä tuon mittaisessa puustossa. Leppä on tietääkseni typensitoja kasvi. Huomaa aina raivatessa että missä vain sitä kasvaa niin vieruspuutkin on heti järeämpiä.
No kysymyksessähän oli järeät ainespuut ja lahopuut( lue kelot) ja niiden ohjaaminen verotuksella korkeamman jalostusarvon tuotteisiin kuin polttoon. Minun mielestä vihreiltä kerrankin oikeansuuntaista ajattelua. Tämän kaltaiseen vaikuttamiseen toivoisin muidenkin puolueiden käyttävän aikaansa.
Senverran on kyselty myös metsänhoitoon liittyvistä asioista että hieman omaatuntoa jopa kolkuttaa kun ei ole kerennyt kaikkien kysymyksiin perehtymään, enkä siksi vastaamaan työkiireistä johtuen. Se on mihin totuttelee, 560sthilhi v-klingan225 terällä,tuplahampaiseksi teroitettuna oli kyllä mulle sopivin yhditelmä. Huskun autotune kyllä vei, hetkellisesti, kovalla vesisateella voiton mukavien lämpökahvojen takia mutta alaa ei oikein sillä meinannut sthilhin tahtiin tulla ja bensaa paloi 1 ja1/2 kertaisesti. Että jos tankkipalkalla urakoisi niin husku, ehdottomasti.
Parempi tukkipuu pystyssä kuin kymmenen puuntainta kasvamassa. Kyllä jatkuvaa kasvatusta kannattaa koittaa jos riskit tiedostaa. Siitähän on helppo palata jaksolliseen mutta aukkohakkuun jälkeen jatkuvasta kasvatuksesta on enään turha haaveilla. Ja jos jatkuva kasvatus yhden metsän hoitajan aktiivivaiheen ajan toimii edes jotenkin, niin sehän on ajanut silloin asiansa erinomaisesti. Jollain tyylillä ne puut kuitenkin joskus kaatuu, teki mitä hyvänsä ja harrastuksethan maksaa.
Sehän on se että jos jokainen tekisi huipputulosta niin kukaan ei lopulta tekisi huipputulosta. Inflaatio vain kiihtyisi entisestään, on niitä puunmyyjiä siksi paljon tässä maassa.
Mti-98. Mulla taas 560 huomattavasti energiataloudellisempi kuin 545 autotune. Ja xtreemin valjaat ovat kyllä ehdottomasti ergonomisemmat kuin husesa tälläiselle 170cm/65kg kokoluokassa tekevälle.
Nyt on väärää tietoa rp.llä tai heikentynyt kyky käsittää yksinkertaisia syy/seuraus suhteita, ynnä tukkipuun ja sellupuun hintaeroa. Huoli sinänsä oikeansuuntainen mutta syyllisiä on turha hakea metsän omistajista koska puumarkkinat on vääristyneet ja pakottaa taloustietoisen mo.n puuston kasvu potentiaalin kannalta liian varhaisiin uudistushakkuisiin.
100 vuotiaassa metsässä on usein ylijäreytymisen pelko, mikä viimeistään ajaa mo.n puukaupoille, koska puun arvo sitä odotellessa romahtaa. Risuparran pitäisi keksiä keino miten ylijäreys olisi vain puun arvoa nostava ominaisuus niin alkaisi hakkuut vähenemään varmasti ja metsät vanhenemaan.
Eli huskun kaasuvipu olisi tarkoitettu pianistisormille. Väite passaa omallekohdalleni sillä en omaa kovinkaan pitkiä sormia ja huskun kaasuvipu ei sopinut käytettävyyden kannalta, mutta ranteessani ei tuntunut kylläkään mitään kipuja, vaan vain peukalossa.
Paremminkin: Ajoissa tehdyt alaharvennukset–pitempi kiertoaika, mutta tuloksena markkinoille ylijäreää puuta. Sitä ylijäreän puun jalostamista pitäisi eu.n tukea niin paljon että markkinat kannustaisivat mo.a kasvattamaan puitansa pitempään ja sitäkautta paksummiksi hiilisäiliöiksi, jos kerran sitä haluavat. Valtio metsineen voisi kyllä näyttää kansalaisilleen mallia tästä tyylistä, sillähän olisi jo markkinoita ohjaava vaikutus sinänsä.