Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
jotenkin täällä oma kehu haisee, mutta pääasia kohtuullinen tulos.
Maraket on nyt omassa ironiassaan tahtomatta oikeilla jäljillä.
//liberalismi.net/wiki/Toimittaja#Toimittajaliitto
Ei muokata läheskään aina, ei varsinkaan jos tehdään suorakylvönä. Kesämökkini vieressä olevaa peltoa ei ole kynnetty ainakaan 15 vuoteen. Luomuviljelyssä joudutaan kyntämään useammin, koska rikkaruohon torjunta tehdään pelkästään niin. Peltojen päästöt tai sitoma hiili riippuu olennaisesti maan laadusta , viljeltävästä kasvista ja viljelytavasta.
Katsoin viimeisen uhanalaisuusluokituksen äärimmäisen uhanalaisia ja erittäin uhanalaisia lintulajeja. Niissä näyttää varsinaisia metsälajeja olevan hyvin vähän. Äärimmäisen uhanalaisista lajeista ehkä haarahaukkaa voidaan pitää jonkinlaisena avoimia metsämaastoja ja järvien rantoja suosivana lajina. Mutta se ei oikeastaan koskaan ole kunnolla levinnyt Suomeen, vaan sen levinneisyyden länsiraja hipoo itä_Suomea. Sen sijaan se on Venäjän Karjalassa se on jo yleisempi. Suomemessa lienee vähän liian puhdas ympäristö sille. Muualla maailmassa se pesii jopa kaupungeissakin.
Erittäin uhanalaisista lajeista metsälajeja ovat mm. hämötiainen ja viherpeippo, jotka kumpikin ovat mielestäni melko yleisiä vaikka hömötiainen on vähentynyt huomattavasti. Viherpeippo viihtyy jopa hyvin nuorissa kuusikoissa. Sen kanta on vaihdellut paljon mm. salmonellan vuoksi. Huhkajan väheneminenkin johtunee osaltaan avokaatopaikkojen sulkemisesta. Hömötiainen on sikäli avainlaji, että se on tietääkseni ainoa tiainen joka kovertaa itse pesäkolonsa eikä asetu mielellään pönttöön toisin kuin muut tiaiset. Joskus pesii lahoon kantoonkin.
Oli WWF:n uutisankka että hyönteisistä olisi hävinnyt 75 pros 30 vuodessa. Oli tutkittu vain tiettyjä lajeja joiden epäiltiin vähenneen ja yleistetty se kaikkiin hyönteisiin. Tyypillinen systemaattinen virhe.
Mikä tämä OST on, osakesäästötili ? Voin osallistua nykyisellä osakesalkullani, tosin jonkin verran ostan ja myyn jatkuvasti. Ilmeisesti siihen täytyy laskea osingot mukaan uudelleen sijoitettuna. Salkun sisöllöstä myöhemmin. Täytyy määritellä tarkemmin.
Parhaita tuottoja olen saanut Metsäboardista (>300 %), Tokmannista (>300%), Fortumista ja Nesteestä.
Teufelin Zumi, Haba ja Maraket näyttää olevan sama trollihenkilö ?
Ilmastopaketin kustannuksista on syytä keskustella. Myös miten jakautuisivat oikeudenmukaisemmin. Nyt näyttää siltä, että köyhää maalla asuvaa polttomoottoriautolla ajavaa kuritetaan. Varakkaampaa sähköauton ostajaa tuetaan ”Teslatuella”. Mielenkiintoista on myös, että sähköautolla pitäisi ajaa, mutta niihin akkumateriaalia tuottavia kaivoksia ei saisi olla missään.
Eivät osakkeet ole mitään uhkapeliä pelkästään, yleensä takana on jotakin realistista. Varmoja sijoituskohteita ovat olleet mm. Fortum, Sampo ja metsäyhtiöt. . Kyllä ne pitkässä juoksussa ylöspäin ovat nousseet. Jos ei sitten ole laittanut kaikkia rahojaan kiinni niihin teknokuplan aikaan v. 2000. Nyt on helposti saanut 50% tuoton koronakuopan jälkeen, jos ei panikoinut ja myynyt hätäpäissään kaikkea pois. Pitää uskaltaa ostaa myös
http://www.inderes.fi/fi/artikkeli/helsingin-porssin-historiaa-kuplia-manioita-ja-unohduksen-kausia
Tutkimukset osoittavat että indeksiä ei yleensä pysty voittamaan. Siksi muutama osakeindeksirahasto (Suomi, Pohjoismaat, USA) on melko varma, mutta tylsä sijoitus alinta.
Ojien tukkiminenkn lisää aluksi päästöjä, niin muistelen jo 20 vuoden takaa ympäristökeskuksen ajoilta. GTK:n aiemman tutkimuksen mukaan sedimentaatio oli Chernobylin jälkeen samaa luokkaa (7 cm tasoa) oli yläpuolella ojitettu suo tai sitten ei. Toki vaihtelut olivat suuria.