Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Kaikkien harhaoppien kieltämistä minäkin kannatan, ongelma on vain siinä kuka määrittelee harhaopit. Onko esimerkiksi tämä meillä vallalla oleva liberaalidemokratia ainoa oikea oppi vai harhaoppi? Kommunismia/sosialismia tuskin kukaan tarjoaa enää malliksi.
Ainoa maa joka tietääkseni on suitsinut väestönkasvua kovakouraisestikin on kommunistinen Kiina. Joka kyllä samalla on ”kapitalistin paratiisi.”
Elintason noustessa syntyvyys näyttää vähenevän, mutta tälle hetkellä väestönkasvu on noin 1 miljardi 12 vuodessa. Ja maailman väestömäärä noussee 12-13 miljardin ennenkuin taittuu. Se on liian korkea taso ilmaston kannalta.
Uuutinen oli se Sitran arvio/skenaario, että Suomi pystyy helposti vähentämään CO2-päästöjään 60% vuoden 1990 tasosta merituulivoiman, sähköautojen, lämpöpumppulämmityksen avulla vuoteen 2030 mennessä. EU:n vaadehan on vain 40%. Suomi on vähentänyt nyt noin 45 %, mutta tässä on hiilinielun lisääntyminen mukana.
M
Kyllä olen mielestäni saanut tarpeeksi tietoa jk:sta, Pirkanmaan metsäkeskuksen kursseilla. Ongelma on löytää siihen sopivia kohteita ja konemiehiä jotka osaavat sitä tehdä muita puita enemmin vahingoittamatta. Pitää olla iso kone ja pitkä puomi, että pystyy nostelemaan puita yli kunnolla. Siis aivan toisin kuin tavalliset jk:ta kannattavat luulevat (= tarvitaan pieniä metsänkoneita).
Ei väkiluvun väheneminen niin suuri katastrofi ole kuin pelotellaan. Tehdään vain töitä vähän pidempään (ne jotka kykenee) kun ihmisten elinikä on noussut hurjaa vauhtia Suomessa. Ruotsissa yli 65 vuotiaista noin 10% on työelämässä, Suomessa vain 3%. Jonkin verran työperäistä maahanmuuttoa myös OK. Jos väestöä on vähemmän, ei luonnonvaroja tarvitse hyödyntää niin paljon.
Ei lasten hankinta Suomessa ole mitenkään todellisuudessa vaikeutunut, asenteet vain muuttuneet. Hautaan satsata enemmän omaan mukavuuteeen, matkustella jne.
Samaa mieltä Venäjästä ja Kanadasta. Laajat metsittämisohjelmat ovat ok, mutta olen nähnyt myös usein epäonnistumisia tai huonoja tuloksia (Islanti, Turkki Ankaran seutu jne).
Missä yhteydessä ja minkä direktiivin seurauksena EU asettaa nielun tason ja kuka siellä EU:ssa ? En ole seurannut tarkkaan tätä.
Nin voitaisiin joskus uskoa myös Lukea/Metsäntutkimuslaitosta. Mitä tehdään ns. sektoritutkimuslaitoksilla, jos niin tuloksiin ei uskota. Sen sijaan julkisuutta saa lähinnä Ylen kanssa yhteistyössä toimiva Bios aktivistiryhmä, joka esittää tilanteesta hieman yksipuolista kantaa. Tottakai hiilen sidonta lisääntyy vähäksi aikaa, jos ei hakata ollenkaan tai vähennetään hakkuita. Pitemmän tähtäimen tilanne kuitenkin ratkaisee.
Ja sitten ei muiteta, että Suomen metsäpinta-ala on vain 0,6% maailman metsistä. Ratkaisevaa on mitä tapahtuu Venäjällä, Kanadassa ja Brasiliassa (metsäpinta-ala yli 40% maailman metsistä).
Aurinkopaneleista ei Suomen oloissa saada juuri mitään sähköä lokakuun ja maaliskuun välillä. Itselläni on katolla 20 m2/3 kW aurinkopanelit ja niistä saa käytännössä irti noin puolet nimellistehosta. Yöllä ei tule mitään ja samoin talven pakkasilla. Myös kestää Suomen oloissa noin 4 vuotta ennenkuin valmistuksen CO2 päästöt on korvattu. Laskeskelin että nykyisillä sähkön hinnoilla saadaan investointi maksettua yli 20 vuodessa. Satunnaisen energian (tuuli/sähkö) suhteen, ei edelleenkään ole oikein hyviä energian varastointimuotoja.
Tuulivoiman suhteen tilanne on vähän prempi talvella, mutta tuulivoimaakaan ei saada pitkillä pakkasjaksoilla. Uusienkien tuulivoimaloiden käyttö/sähköntuotto on maksimissaan noin 40% vuodesta.
Tarvitaan siis perusvoimaa , joka toimii pakkasillakin kunnolla. Sitä Suomen oloissa ovat vesivoima ja ydinvoima sekä sähkön ja lämmönyhteistuotanto uusiutuvilla polttoaineilla. Loviisan varmakäyttöiset poistuvat käytöstä noin 10 vuoden päästä, joten uutta tarvitaan. Varsinkin jos sähköautoilua lisätään reilusti. Saksa teki hätäisen ratkaisun luopumalla ydinvoimast lähivuosina ja tämä on johtanut lisääntyvään kivi- ja ruskohiilen käyttöön. Venäjä rakentaa tietääkseni runsaasti uusia ydinvoimaloita mm. Intiaan (12 kpl) ja Argentiinaan.
Katselin aiemmin jotakin tilastoja, joissa oli verrattu eri energiamuotoja ilmastovaikutuksen ja terveysvaikutuksen suhteen. Siinä ydinvoima oli muistaakseni paras molemmissa suhteissa toisin kuin arkikäsitys kansan parissa on.
Myös lämpöpumput (geoterminen ja ilman energia) lämmityksessä ja pienet modulaariset ydivoimalat ovat tulevaisuutta sähköntuotannossa.
Ydinvoimaan ei kannata suhtautua uskonnonomaisesti kielteisesti, vaan sitäkin pitää kehittää. Populismi on tällä sektorilla helppoa.
