Kv. vertailussa ollaan hyviksiä mm. sen tähden, että Suomen hiilidioksidinielu on edelleen maailman suurimpia ja paljon parempi kuin EU:n keskiarvo. Myöskin parempi kuin Venäjällä tai Kanadassa. Tietääkseni on puhuttu 80 milj. m3 hakkuumääristä v. 2015. Kaikki suunnitellut tehtaat tuskin toteutuvat ja joitakin saatetaan sulkea. Nyt eletään korkeasuhdanteen huippua. Luken mukaan suurin kestävä hakkuumäärä lähivuosina on 84 milj m3 puuta.

Edellä on keskusteltu väestömääristä ja elintasosta. Voisi yksinkertaistaen todeta, että voisimme pitää nykyistä kulutustaso, jos meitä olisi noin 3,5 miljardia. Toinen vaihtoehto on elintason laskeminen sellaiseksi, että CO2 päästöt ovat vain puolet nykyisestä (eipä taida saada kannatusta poliitikoilta, vaikka merkitsisi vain 1970-luvun elintasoa. Tämä karkea yleistys perustuu siihen, että ilmaan leviävästä hiilidioksidista vain puolet sitoutuu metsiin, maahan ja meriin.

Suomessa asuntojen lämmitys ja se, että meillä on melko paljon energiasyöppöä teollisuutta lisäävät henkilöä kohti laskettuja päästöjä. Samoin pitkät etäisyydet.

Päästöjä ei kuitenkaan pitäisi laskea pelkästään per henkilö vaan huomioida myös hiilen sitominen yms. Ilmaston kannalta on periaatteessa sama kuinka suuri ihmismäärä kunkin maan päästöt aiheuttaa. Suomen metsät ovat sitoneet noin 1/3 osan Suomen CO2-päästöistä ja lisääntyneistä hakkuista huolimatta ainakin 20% CO2-päästöistä. Esim Saksan metsät eivät sido juuri mitään maan päästöistä, Venäjän metsät noin 10%, Kanadan ja USA:n metsät ovat enemmänkin CO2-päästölähde tällä hetkellä (suuret metsäpalot ja hyönteistuhot, vanha metsärakenne jne).

Olisiko viimeisen VMI:n tuloksiin myös se, että mittaustapaa (nyt pysyvät kiinteät koealat) muutettiin. Onko uusi ja vanha mittaustapa (satunnaisotanta ?) kalibroitu keskenään ? Luulisin, että todennäköisesti on ainakin jollain tavoin.