Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
En usko että hömötiainen väheneminen johtuu mistään kemikaaleista. Syyt lienevät lähinnä metsän rakenteessa ja ilmastonmuutoksessa. Hömötiainen on kuitenkin jossain määrin pohjoinen laji ja taantuminen etelässä suurempaa. Sen sijaan kuusitiainen, tyypillinen havumetsän laji on yleistynyt. Tali- ja sinitiaisen yleistymiseen on varmasti vaikuttanut runsas talviruokinta ja pöntötys.
Niin se taitaa helposti unohtua mistä paineita metsän käytön lisääntymiseen tulee juuri nyt.
Itse asiassa Turkin ja Venäjän välit ovat olleet melko hyvät viime vuosina. Eivät hyökkää toistensa kimppuun ja ovat tehneet yhteistyötä energia ja sotilasteknologia alalla. Jossakin mielessä samankaltaisia valtioita. Tulee mieleen 2005?, jolloin Sonera oli tekemässä sopimusta Turkcellin kanssa. Turkkiin tulleet Soneran allekirjoittajat saivat todeta , että asia oli peruttu ja sopimus tehty venäläisten kanssa. Turkissa on myös eräänlainen mafia ja kaksi sukua on määräävässä asemassa talouselämässä.
Kannattaa lukea Rene Nybergin kirja Viimeinen juna Moskovaan. Liittyy osin em keskusteluun.
Ei Israel eikä Turkki osallistu pakotteisiin. Aseita kyllä myyvät ja antavat. Toisaalta Nato-maa Turkki osti ohjuspuolustusjärjestelmän Venäjältä, mikä suututti USAn. Turkissa kansa tuntuu olevan melko Nato vastaista. Turkin armeija on tiettävästi 5. Suurin maailmassa.
On huomattava että näiden kriteerien mukaan myös 100 vuotta sitten suuri osa lajeista olisi ollut uhanalaisia. Em lajeista ahma on levittäytymässä etelään, tavataan nyisin jo Pirkanmaallakin. Naali kärsii ilmastonmuutoksesta ja ketun levittäytymisestä pohjoiseen. Vesikon on syrjäyttänyt sen Amerikan serkku minkki. Saimaan norppia on nyt noin 400, vuonna 1970 vain noin 160. Lisääntyneitä lajeja sitten 1950luvun ovat mm. karhu, ilves, susi, hirvi, metsäkauris, näätä, saukko,rusakko, supikoira, valkohäntäpeura jne. Saimaan norpan ennustettiin kuolevan sukupuuttoon 2010 mennessä (Rantanen&Taskinen, 1982). Näin ei näytä käyneen.
Ihminen on toiminnallaan myös lisännyt monimuotoisuutta, ei vain vähentänyt. Jos ajatellaan Suomea pari tuhatta vuotta sitten, niin monet kulttuurinsuosijalajit lienevät olleet vähälukuisia. Useat vähentyneet lajit ovat kulttuurin suosijoita. Esim karjatalouden väheneminen on laskenut kottaraisten ja pääskysten määrää. Suomessa on tiettävästi pesivänä Nykyisin useampia lintulajeja kuin 100 vuotta sitten, tosin tiedot 100 vuoden takaa osin puutteellisia. Useimpien nisäkkäiden kannat ovat kasvaneet merkittävästi sitten 1950luvun. Tästä löytyy selvää tietoa vaikka Rktln arvioista.
.
Tämä 40 valtion liittoutuma edustaa vain noi 1 mrd maailman väestöstä. Enemmistö maailman valtioista ei näytä hyväksyvän USA johtoista maailman järjestystä. Eurooppa tulee/ on jakautunut voimakkaasti kahtia
Muualla maailmassa ei haluta ottaa osaa boikotteihin, halutaan olla puolueettomia
Esim Indonesia, Intia, Pakistan, Kiina, Etelä-Amerikan maat, Afrikan maat. Yleisesti ottaen entiset siirtomaat.
Mites nämä pienpetokannat? Ne ovat voimakkaasti lisääntyneet viimeisen 60 vuoden aikana. Tarkoitan lähinnä supikoiria ja minkkejä. Tietääkseni pesärosvoja. Myös varislinnut ovat lisääntyneet kun niitä ei enää vainota.
UPMn paperikoneiden tappiota pienensi varmasti ennätyskorkea sähkön hinta. Ei tarvinnut ajaa koneita sähkön hintahuipun aikaan.