Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Metsäteollisuudessa ei harmitella yhtään , jos puuvarannot lisääntyvät, korjattavan puun koko kasvaa ja polttoon päätyy vähemmän kuitupuuta lakimuutosten seurauksena. Pienen särön kuvioon aiheuttaa hetkellisesti hakkuiden rajoittaminen valtion mailla. Sekin asia korjaantuu ajan myötä.
Ongelma on yksinomaan niillä metsänomistajilla, jotka ovat valinneet energiapuunkorjuun yhdeksi taimikonhoitovaihtoehdoksi. Se tie on kuljettu loppuun.
Kehitys on nopeaa. Kun hiekka-akut yleistyvät puun käyttö romahtaa. Esim. Pornaisissa hiekka-akku on käytössä . Puuta poltetaan 60% nykyistä vähemmän ja päästöt laskevat 70%. Onkin syytä ryhtyä kiireesti miettimään ,miten puu saadaan kasvamaan nopeammin ainespuumittoihin. Vain ainespuun kasvatuksella on tulevaisuutta.
Avauksessa esitetty ajatus löytyi tämän päivän Maaseudun Tulevaisuudesta. Ajatuksen takana Koneen säätiön rahoittama Markku Ollikaisen työryhmä.
Metsänhoitosuositukset kirjattaisiin lakiin samoin läpimitta- ja ikävaatimukset myytävälle puulle. Kaikki puutavara pyritään ohjaamaan teolliseen käyttöön ja lämmön tuottamiseen pyritään käyttämään entistä enemmän sähköä. Tätä kehitystä vauhdittamaan on suunnitteilla vero niille ,jotka käyttävät puuenergiaa. Tavoitteena saada puun käytölle vero vuodesta 2026 alkaen.
Näitä muutoksia olen ennakoinut ja niistä vähän varoitellutkin. Eivät tunnu maistuvan kaikille. Hyvin metsiään hoitaneilla ei kuitenkaan ole syytä huoleen. Jatkuvasta kasvatuksesta ei mainita halaistua sanaa. Jaksollinen menetelmä oikein toteutettuna kasvattaa hiilinieluja. Jk ei kasvata.
Perko noudattaa aivan venäläistä kaavaa. Värjää mustan valkoiseksi ja kirjoittaa historian uusiksi. Tieteeseen ja laskemiin vedotaan ,mutta laskentakaavoista puuttuu tarkoituksellisesti pari muuttujaa, jotka tekevät laskelmat ja kaavat pätemättömiksi. Totuus peitetään kertomalla pitkästyttäviä satuja….ja niitähän tekoälyllä syntyy rajattomasti.
Annelille on todettava , että porojen määrää tulisi rajoittaa ,mutta samalla pitäisi siirtää poronhoitoalueen raja Hankoniemen kärkeen ja Ahvenanmaalle petoihin kohdistuvien metsästyskäytäntöjen yhtenäistämiseksi.
Laidunnettava se on lammaskin kuten naudat ja hevosetkin. Tasapuolisuuden vuoksi niiden tulisi olla tasa-arvoisia porojen ohella petouhkaan nähden. Petoihin kohdistuvat poistamisluvat on voitava myöntää koko maahan ilman valitusmahdollisuutta hallinnollisilla päätöksillä. Nyt petojen poistaminen ja kannanhoidollinen metsästys ovat mahdottomia toteuttaa vuoteen 2030 asti valitusten ja niistä seuraavien eri oikeusasteissa käytävien oikeuskäsittelyjen seurauksena.
Tällä hetkellä kourallinen ihmisiä pystyy terrorisoimaan poronhoitoalueen ulkopuolista osaa tehtailemalla perusteettomia valituksia ,jotka aiheuttavat toimenpidekiellon siihen asti , kun viimeinenkin oikeusaste on asian käsitellyt. Tämä riippumatta siitä ,onko päätös hakijan kannalta myönteinen tai kielteinen. Valitukstehdas löytyy Espoosta. Ei suinkaan sieltä , missä peto-ongelma on akuutti.
….minulla ja vaimollakin on ihan tavallinen maastopyörä/12 vaihdetta.
Pyöräilyn eduksi voi myös todeta ,että sillä likuttaessa ei hyönteiset haittaa. Ei tarvitse jättää lenkkejä ainakaan hyönteisverukkeella tekemättä. Maanantaina käytiin naapurikunnan kunnantalolla ”pyörää näyttämässä” ja ottamassa kuva pyöräilyhaasteen merkeissä. Ovat haastaneet kuntamme kolme kertaa ja haastajille taitaa tulla lunta tupaan tälläkin kertaa. Saimme vaimon kanssa yhteensä 150 kilometriä kisatilastoon sille päivälle.
Lopettamispäätöksen kohdalla lopullinen niitti oli päättäjien kädettömyys suurpetojen suhteen. Puhutaan paljon ,mutta tuloksia ei näy. Petokantojen rajoittamisesta on keskusteltu jo 20 vuotta ja haasteet vain kasvavat. Ehkäpä päättäjät alkavat pohtia asioita tarkemmin ,kun yksi ja toinen, varsinkin koiranomistajat, heittäytyvät metsästystauolle, kunnes asiat ovat kunnossa. Minä olen ratkaisuni tehnyt.
Metsurimotokuskille totean , että parempi lopettaa vähän etuajassa kuin liian myöhään. 50 vuotta on jo ihan riittävä aika sitä lajia. Koirakaan ei ole ollut enää pidäkkeenä vuosiin.
Tultiin juuri vaimon kanssa pieneltä soratiekirrrokselta. Matkamittari näytti 75 kilometriä. Hienot maisemat ja loistava keli. Suosittelen pyöräilyä lämpimästi muillekin. Niillekin, jotka lähtevät metsälle.
