Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
On luonnollista, että ylimääräisistä kumppaneista pyritään eroon hyvän sään aikana ja siirretään bisnekset sinne, missä on vähemmän rajoitteita. Tilanne ,jossa ollaan uusimassa sopimusta ja vanha soppari päättyy, voi yhteistyökuvion purkaa rikkomatta sopimusta.
Pitää vielä muistuttaa nostokoukulle erikseen, että yrittäjä- ja työntekijäjärjestöt ovat yksituumaisesti olleet hakemassa tasaisempaa työllisyyttä ja pyrkimässä pois kausiluonteisuudesta. Ponnistelut tässä suhteessa ovat valumassa hukkaan. Tollisuudessa on ymmärretty myös mitä viimeaikaisista toimista seuraa ja tehty ratkaisuja sillä perusteella.
Yli 20 vuotta jatkunut kehitystyö saada aikaan isompia ja työtä säästäviä kokonaisuukia on saatu nollattua totaalisesti. Ei voi olla vaikuttamatta puun kysyntään ja kantohintoihin. Myös iso joukko puunkorjuuyrityksiä lakkaa olemasta. Paluu kivikaudelle on saatu hyvään vauhtiin.
Turvaton muuttuu turvattomammaksi, kun painopiste tulee ylemmäs. Joudutaan levittämään konetta ja lisäämään painoa, jotta vakaus säilyy. Sitten keskustellaankin jo eri vehkeestä. Tämän edessä ovat olleet muutkin pieniä koneita valmistaneet. Isommat pyörät , vahvemmat telit ja kuormaimet on tehtävä, jotta homma toimii edes jotenkin. Kustannusrakenne saatuun hyötyyn nähden karkaa kuitenkin liian kauas eikä markkinarakoa enää löydy. The end!
Varmaa on , että lehtipuuvaltaiset pikkukuviot jäävät pysyvästi ”suojeluun” , kun niitä ei voida yhdistää tehtäväksi samaan aikaan tilan muiden kesähakkuiden yhteydessä. Erikseen niitä ei tulla tekemään ja talvikorjuukohteita on jo muutenkin liikaa.
Jaksottaisen menetelmän kohdalla suositukset on päivitetty. Jk :ssa kuusettuminen jatkuu , kun lehtipuita ja mäntyjä ei saada menestymään sekapuuna ilman hoitotoimenpiteitä.
Seuramme alueella kaadettiin useina vuosina peräkkäin hirvi/ 200 ha ja pahimpana vuotena 7/1000 ha 2000- luvun alkupuolelle. Nyt 1,5/ 1000 ha ,mikäli onnistuvat saamaan. Tuo määrä on ollut jokseenkin vakio viimeiset kymmenen vuotta koko paikkakunnalla.
Perko ei ole ottanut huomioon sitäkään, että jk-n mahdollisesti yleistyessä kantohinnat laskevat ja puun kysyntä vähenee teollisuuden muuttaessa sinne, missä puu kasvaa ripeästi ja korjuu voidaan toteuttaa rationaalisesti. Saatta olla niinkin ,että muualla puu on lähempänä markkinoita ja käyttökohteita. Edellä mainittu johtaa siihen ,että korkolaskuista ei ole mitään apua, kun ei muodostu pääomaa, jolle korkoa lasketaan.
On kerrattava vielä uudelleen, että jk:n tulokset syntyvät jaksottaisen menetelmän siivellä. Ilman jaksottaista menetelmää ei olisi nykyistä määrää teollisuuttakaan. Puut päätyisivät pääosin vain kotitarvekäyttöön. Vientituotantoon ei saataisi aikaiseksi riittävää tarjontaa….tosin Perkon mielikuvituksessa mahdoton muuttuu mahdolliseksi ja vesi viiniksi.
On varsin kummallista, että maamme vientiteolllisuuden tuhoamiseen ollaan uhraamassa kolminkertainen määrä rahaa verrattuna tuoreisiin hävittäjähankintoihin. Tämä pelkästään ennallistamisen nimissä. Ei ole paljon hävittäjistäkään hyötyä, kun ei ole enää puolustettavaa eikä varoja ,millä puolustaa maata.
Tuntuu siltä ,että luonnon suojeleminen on tällä hetkellä itse rakentamamme monikärkiohjus , joka täsmätuhoaa strategisesti tärkeät elintoimintomme. Arvatkaa, kuka taputtaa tässä tilanteessa käsiään….
Olen samaa mieltä Perkon suhteen. Minultakin on blokattu huonosti harkittuja kommentteja . Perko tuntuu olevan kuitenkin palstanpitäjien erikoissuojeluksessa. Voi kirjoittaa puuta heinää ja haukkua ja kyseenalaistaa vapaasti kaikkia jotka ovat eri mieltä. Faktoja ei tahdo löytyä teksteistä hakemallakaan. Eri mieltä voi toki olla, mutta mielipiteille tulee löytyä myös aitoa katetta.
Jk- leimikot tippuvat huonossa markkinatilanteessa ensimmäisinä kyydistä. Jätetään suosiolla odottamaan myöhempään ajankohtaan ,mikäli tilaisuutta edes tulee.
Korjuusta on tarjolla teollisuudelle vain korkeampia kuluja ja mainehaittaa. Kuka iskee kätensä vapaaehtoisesti ruohotupsuun, jonka lehmä eilen söi.