Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Onneksi nykyään on mahdollista kuvata (ja kuvataankin) kohteet ennen hakkuuta ja hakkuun jälkeen. Kun siirryin hommista reserviin viitisen vuotta, sitten työmaat kuvattiin jo yleisesti. Mahdollisia syyllisyyskysymyksiä käsiteltäessä kuva on parempi ,kun joidenkin illuusioon perustuvat odotukset tai huono muisti.
Korjuun tuloksia ja jälkeä arvioitaessa on lähtötilannekin oltava selvästi tiedossa , jotta todelliset syyt mahdolliselle epäonnistumiselle voidaan selvittää luotettavasti. Ei riitä , että se osapuoli on oikeassa, jolla on ”ilmaherruus” tiedottamisen suhteen. Ensimmäisen väittämän esittäjä on aina etulyöntiasemassa riippumatta siitä , onko esittäjä oikeassa tai väärässä.
…risukoita ja ensiharvennuksia tehdään vielä paljon energiaksi…Kannattaa muuttaa muotoon tehtiin. Esim. Jyväskylässä tarvitaan jatkossa vuosittain 5000 rekkakuormaa vähemmän energiapuuta energian tuotantoon ,kun yhden lämpölaitoksen saneeraus valmistuu. Vastaavia projekteja on käynnissä varsin laajasti maassamme. Tämä käytännössä vähentää merkittävästi kysyntää erityisesti pienikokoisimman puuaineksen kohdalla. Tarkoittaa myös sitä, että puut on kasvatettava vähintään kuitupuun mittoihin, mikäli on aikomus niitä myydä.
Tilaa tarvitaan, jos pienen enskan puut joudutaan kuljettamaan viereistä aukkoa tyhjentävällä Elefantilla. Lohdutan sen verran , kovin montaa ajokertaa ei tarvita.
…ja ajokoneista sen verran ,että pienimmät versiot ovat päätyneet aliyrittäjille ja vähitellen romutettavaksi, kun aliyrittäjä on lopettanut hommat kannattamattomana ja siirtynyt pääurakoitsijalle kuljettamaan sitä isompaa kalustoa.
Iso pää edellä? Oletko nähnyt, onko se isompi kanto peräisin monihaaraisesta tai susipuusta, jonka vieressä oleva pienempi ja parempilaatuinen puu on säästetty? Kyseessä on ollut ihan oikeaoppinen laatuharvennus. Tätä valitettavasti monikaan ei ota huomioon mielestään isoja kantoja ällistellessään. Huonolaatuinen puuaines olisi poistettava mahdollisuuksien mukaan jo raivaksen yhteydessä, mikäli se haittaa parempien runkojen kasvua.
Ja mitä konekantaan tulee, on kalusto valittava kullakin leimikkokokonaisuudella kookkaimpien puiden käsittelyä silmälläpitäen. Tilat ovat pieniä ja niin ovat eri hakkuutapoja vaativat kuviotkin.
Hehtaarin tai parin enskaa varten ei konetta kannata siirrellä. On tehtävä tilan väljennykset ja aukot samaan syssyyn. Talvi- ja kesäkorjuukohteita yhdistellään käyttämällä pehmeisiin olosuhteisiin sopivaa kalustoa. Se tarkoittaa metriä leveitä teloja ja koneen neljää metriä lähestyvää kokonaisleveyttä. Viimeinen ajokkini oli leveydeltään 3,70 metriä ja leveämpiäkin löytyy.
….ja eipä tuolla peltopuolellakaan kalusto pienene. Olosuhteita muokataan vastaamaan kalustoa . Metsässä vallitsee vastaava kehitys. Ihmettelyn sijaan ,kannattaa pysyä mukana kehityksessä.
Minä käytän verrokkina Finsilvan ja UPM:n kohteita. Finsilva oli saanut viime tarkastuksessa hyvät arvosanat hakkuiden onnistumisen suhteen. Hyvä pohjatyö tuottaa tulosta.
Ja mistä tuo lukema ,että vain 18% enskoista olisi yleisellä tasolla käsitelty onnistuneesti? Kannattaa ottaa huomioon ,että kohteita ei ole viime vuonna valittu sattumanvaraisesti. Kohteet valittu, kun on ollut jo valmiiksi epäilys, että hakkuun tulos ei ole tyydyttävä. Osa näistä on todettu suositusten mukaisiksi ja osa ei ole täyttänyt tavoitteita. Jos olisi käytetty satunnaisotantaa , onnistuneita suorituksia olisi selkeä enemmistö.
Urakointisopimuksiin on kirjattu poistettavien puiden keskimääräinen minimitilavuus esim. 50l/ runko. Minimikertymä/ha lienee myös kirjattu sopimuksiin. Jos ei olisi , koneella olisi tehtävä raivauksetkin. Tuo minimiehto on takalauta ja toiminta jo siinä vaiheessa kannattamatonta.
Mutta kuten totesin jo edellä,asianmukaisesti hoidetuilla kohteilla ei ole ollut ongelmia korjuujäljen eikä kertymien suhteen.
Varmaan tiesittekin jo, että hoitamattomien metsien hakkuuvoimaksuuksien suhteen värkkäillään muutoksia suosituksiin. Ladasta ei saa mersua. Ei vaikka kuinka olisi yritystä ja osaamista.
Nuakan kommenttiin edellisellä sivulla on todettava, että koneyrityksellä ei ole mitään velvollisuuksia hakata kohteita , jotka eivät ole yrittäjän ja urakanantajan keskenään tekemän urakointisopimuksen mukaisia. Jos esim kohde on puustoltaan liian pientä, sitä ei ole pakko käsitellä. Aivan sama tilanne, kun siinä tapauksessa,jossa leimikon maaperä on korjuun kannalta liian pehmeää. Ostotoimari kehottikin monesti jonkun jo silmämääräisesti pienirunkoisen kohteen kohdalla hakkaamaan johonkin kohtaan vain ajouran ja jättämään toivottomat paikat koskematta. Parasta tietysti olisi ollut rajata jo ostovaiheessa kyseiset tapaukset pois leimikosta.
600 000:sta metsänomistajasta löytyy varmasti enemmän porukkaa hoitotöihin verrattuna kouralliseen motokuskeja. Motot kannattaa pitää oikeissa töissä. Ne eivät ole raivausta varten.
Jos metsien hoitaminen ei kiinnosta tai on muita kiireitä, kannattaa metsät siirtää viivyttelemättä niille, jotka kykenevät pitämään metsäomaisuudesta parempaa huolta.
Visakin on toiminut fiksusti, kun on näyttänyt hyvää esimerkkiä nuoremmille ja siirtänyt vastuun ajoissa perillisilleen.
Vielä tuosta pienestä kertymästä..
Kuinkahan monta hoitamatonta pienirunkoista kohdetta on hakattu/hakkuutettu liian harvaksi vain sen vuoksi, että palstalta saadaan riittävästi puuta tukiehtojen mukaisen minimimäärän ylittämiseksi? Oma veikkaus on kokemuksieni perusteella, että aika monta. On tullut vastaan kohteita, joille pelkkä ajouran tekeminen johonkin paikkaan on johtanut alitiheyteen. ”Jostakin syystä” ajallaan hoidettujen ja selkeästi ainespuun kasvattamiseen tähtäävillä tiloilla vastaavaa ei ole sattunut kertaakaan.
