Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Asiasta kolmanteen…
Helsinki on päättänyt puolittaa lihan käytön kouluissa ja laitoksissa vuoteen 2030 mennessä selkeällä äänten enemmistöllä. Aloitteen tekijä Mai Kivelä.
Pitäisikö olla huolissaan ???
Ja minä myin energiapuuta paikalliselle lämpölaitokselle jo 1980- luvulla. Viimeiset harsintatalouden aikaiset lepikot päätyivät poltettavaksi ja alueet saatiin tuottamaan istuttamalla syntyneisiin aukkoihin”ilmaiset ” taimet. Sain lepistä kuitupuun hinnan.
Kuuluin myös energiaun korjuun pioneereihin 2000- luvun alussa. Tuolloin hommaa laitettiin ”tulille” Suomen suurimmassa metsäkoneyrityksessä. Enerhiapuukohteita etsittiin kuumeisesti. Kohteita oli pilvin pimein, eivät vaan päätyneet kauppojen kohteeksi isäntien saamattomuuden vuoksi. Sama ongelma on esillä edelleen. Potentiaalisia energiapuukohteita ei ymmärretä realisoida, mutta liian pienirunkoisia raivaussahakohteita on tyrkyllä riesaksi asti. Eihän se bisnes näin pyöri eikä metsien tila parane. Yritys, jossa tuohon aikaan työskentelin, käytti tuntiveloitusta energiahommissa. Talous pysyi kunnossa. Energiapuukohteiden tilasta ei voida kertoa samaa. Peli oli jo osittain menetetty.
Mutta tähän päivään..
Jatkossa energiapuun hankinta käy entistä kausiluonteisemmaksi ja tarvittavat puumäärät ovat arvoitus. Kestääkö yrittäjien talous seisottaa erikoiskalustoa suurimman osan vuotta ja jopa välivuosia. Hakeautoilla ja hakettajilla samat ongelmat. Seisova rauta ei tuota.
Ja miten käy metsänomistajan omaisuuden, jos koneellisesti toteutettavaksi tarkoitettu th ei onnistukaan kuvitellulla aikataululla. Työmäärä kasvaa joka tapauksessa 10%:lla vuodessa ja metsän kunto rapautuu samaa tahtia. On nimittäin vissi ero lopputuloksissa, jos th:t tehdään ajallaan tai jos tarpeellisia toimenpiteitä odotellaan kymmenenkin vuotta tai pidempään. Verrokkikohteita olen käsitellyt riitävästi , joten tiedän tarkkaan, mikä on ero. Metsäyhtiöt eivät ota hallitsemattomia riskejä eivätkä kasvata energiapuuta. Varmasti kasvattaisivat, jos se olisi taloudellisesti perusteltua.
Mielenkiintoisia hetkiä pukkaa siinä vaiheessa, kun ” viisas” auto päättääkin lyödä jarrut pohjaan ,kun ollaan palaamassa rekan ohittamisen jälkeen omalle kaistalle. Tuossa tilanteessa jää varsin vähän paalattavaa.
Visalle totean , että en ole ollut lopettamassa energiapuun käyttöä. Olen vain ollut huolissani siitä, että jotkut pilaavat metsänsä kasvattamalla energiarisuja taimikoissaan. Siltä saralta en ole montaa menestystarinaa nähnyt. En myöskään niiden yrittäjien kohdalla, jotka ovat erikoistuneet pelkän pienpuun korjuuseen.
Ja kyllä se valtakunnallisestikin näkyy metsän hidastuneena kasvuna, kun taimikot ovat jääneet hoitamatta ja vahinkoa on yritetty korjata ennenaikaisilla harvennuksilla. Runkoja pajon, mutta kasvatuskelpoista puustoa liian vähän . Menetettyä latvusta ei voi taikoa paremmaksi.
Tässähän se juju piilee. Nyt keskustellaan tulevaisuudesta , mutta tämän hetken ”kyllä niitä risukoitakin tehdään” perustuu siihen , että nyt kysynnän tilapäisesti piristyttyä päästään vanhojen kiivaan buumin aikaan tehtyjen kauppojen kimppuun. Onko varsinaista kysyntää enää tänään ,puhumattakaan tulevaisuudesta? Toki voi olla optimisti odotusten suhteen, mutta turha kitistä sitten, kun odotukset eivät käykään toteen. Veikkaan, että mo:ssakin heräilee negatiivisia tuntemuksia siinä vaiheessa, kun jo pilalle menevälle nuorelle metsälle ei löydykään kunnostajaa tai ,jos löytyy, löytyy työlle myös käypä hinta, joka taas ei välttämättä sovi metsänomistajan kukkarolle. En ottaisi sitä riskiä, että jäisin ko tilannetta toimettomana odottelemaan. Jos jäisin , olisin täysi idiootti.
No , niitä on taas pari vuotta ammuttu vähän enemmän, jos et ole sattunut seuraamaan tilastoja.
Toisaalta hirvillä on neljä jalkaa, ja ne rientävät mieluusti kauempaakin sinne ,missä on runsaasti syötävää. Palailevat keväällä kesälaitumilleen vasomaan ja häipyvät metsästyskaudella sinne, missä on vähiten metsästyspainetta.
Mitä vähemmäksi havaintoja keräävät silmäparit metsissä käyvät, sitä enemmän arviot poikkeavat todellisista määristä ja yllätykset yleistyvät.
Kokopuuvehkeitä kehitellään teiden varsien ja peltojen reunojen pöheikköjen käsittelyyn. Siellä ne ovat sopivia laitteita edellyttäen, että niillä voi pätkiä runkoja 40cm läpimittaan asti. Taimikoihin niiden kanssa ei ole asiaa. Monesti tela-alustaisia ja kuormaimen ulottuvuus aivan liian pieni.
Visa on langennut täysin koneenvalmistajien kaupallisten tiedotteiden muodostamaan ansaan. Kyllähän niitä laitteita on kovasti tarjolla. Joku voi sellaisen ostaakin. Mutta niitä,jotka tekevät investoinnillaan tulosta, on todella harvassa.
PS. Viime keväänä ja syksyllä puhuttiin suurista vaikeuksista energiapuulaitteita valmistavilla tehtailla. Tuotantoa ajettiin alas… vai oliko kyse vain kasvukivuista?
Planterin tarinat ovat muistoja vanhoilta ajoilta, jolloin hirvihavainnot kirjattiin, jos kirjattiin ja niiden lopullinen tulos odotutti lopullista muotoaan kolme vuotta. Kanta-arvioiden muuttuminen ylöspäin johtui siitä ,että täysi varmuus kannan koosta oli nähtävissä vasta kolmen vuoden kuluttua.
Avaustekstistä toivottavasti ilmenee ,miksi kolme vuotta on aivan liian pitkä aika oikean tiedon varmistumiseen. Tämän vuoksi kehitettiin reaaliaikainen seuranta ja laadittiin kannanhoitosuunnitelmat.(tämän järjestelmän Panter haukkui ymmärtämättömyytyään lyttyyn). Sen avulla hirvikannan seuranta on saatu paremmin hallintaan ja liian voimakkaita kannanvaihteluta vähemmäksi.
Tämä systeemi on rakenneltu metsästäjien voimin. Metsänomistajien puolelta on kuulunut vain arvostelua. Konkreettisia toimenpiteitä kanta-arvioiden parantamiseksi ei siltä puolelta ole tullut. Arvostelua sitäkin enemmän.
Medialukutaitoa vaatii sekin, millainen energiapuu käy kaupaksi. Karsittu ranka ja sitä saadaan vasta ainespuun mitat täyttäviltä harvennuksilta. Oivallisia kohteita tässä suuhteessa ovat usean puulajin leimikot, joissa kaikki puulajit voidaan kerätä samaan kasaan.
Lupien käyttöaste valtakunnallisesti 80%. Ei ole luvista kiinni.