Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
No ,sieltä lukijoidennkuvista löytyy otos ihan palstan reunasta. Väitätkö ,että puu on pientä? Kokopuusta ei tietoakaan.
Vuoden 2024 tilasto näyttää jo aivan toiselta puhumattakaan vuodesta 2025 ,jolloin valmista tavaraa jää seisomaan teiden varsille, kun ei ole kysyntää.
Ja mitä leipiin tulee, ne jätetään nykyään ohjeiden mukaan kasvamaan ja lisäämään monimuotoisuutta.
Kasvu koostuu rangasta ja kuitupuusta , joita hakataan normaaleilta harvennuksilta. Kuva löytyy lukijoiden kuvista , miltä korjattu tavara näyttää. Vuosi sitten Metsälehtikin kävi ihmettelemässä tukkikaliiberin ”rankoja” energialaitoksen terminaalissa. Ei tarvita monta pölkkyä, kun on hehtaarin risumäärä kuitattu.
Puute korjattiin hakkaamalla ainespuuta energiaksi kohteilta ,joilla kasvaa useita puulajeja. Kertymä on ihan eri luokkaa verrattuna taimikoista saatavaan. Meillä olisi tullut oikeasti kylmä ,jos olisi oltu risujen varassa. Risut jäävät aina pois kuviosta ,kun kysyntä ehtyy ,kuten nyt on käymässä.
Saattaa tulla monen kohdalla eteen vaihtoehto , jossa energiaksi kasvatettu taimikoiden hukkapuusto johtaa kuvion päätymiseen ”vapaaehtoisen suojelun” piiriin ,kun roju ei kelpaa kenellekään. Syntyy runsaasti monimuotoista suojelumetsää aivan ilmaiseksi ja tekemättä mitää. Saa jatkaa rauhassa odottelua kuivin rukkasin ja luonto kiittää. Toimistotyönä voi naputella kartalle kuvion rajat ja suojelumerkinnät.
Juteltiin aikanaan Finsilvan metsäasiantuntijan kanssa jk:sta. Vastuualuetta hoitopuolelta reilu 10 000ha. Systeemiä oli kokeiltu ,mutta huonoksi havaittu . Asiantuntija oli valmis järjestämään tutustumisvierailuja koealoille ,jotta silmät avautuisivat niillä ,jotka ovat aatteeseen hurahtaneet.
Pikkuisen keulii jk-homma nykyään ,mutta käytäntö varmasti vie asioita aikanaan takaisin järkevämpään suuntaan. Kun ei tuota puuta eikä sido hiiltä , on jk-n palattava menetelmänä , takaisin marginaaliin, mikäli on sieltä edes lähtenytkään.
Olen seurannut rehevälle pohjalle istuttamieni taimikoiden kehitystä . Ei tarvitse miettiä energiapuutouhuja eikä etukenoisia hakkuita. Metsä kasvaa puuta,ei risuja huolimatta siitä ,että lähtötilanne oli pilalle harsittujen kuusikoiden uudistaminen. Raivaus ei tuosta huolimatta muodostunut ylivoimaiseksi. Sulkeutuva taimikko hoiteli pian itseään.
Tuohon aikaan 1980- luvulla oli voimassa vanha metsälaki ja vakuustalletus. Viimeisen erän sai vapaaksi ,kun taimikko todettiin vakiintuneeksi eikä siinä esiintynyt raivaustarvetta. Siksipä meillä ei uudistamisessa viivytelty ja raivaus tehtiin heti kun mahdollista 3- 4 vuotiaaseen taimikkoon. Sen jälkeen oli rahat tilillä. Parhaimmillaan riitti yksi käsittely vesurilla eikä muuta tarvittu.
Mutta olepa hetkikin myöhässä niin raivaamista riittää isältä pojalle. Kerran myöhässä , aina myöhässä.
Lehtipuusuositukset ovat tulleet mukaan luontoväen painostuksesta. Kyllä se suunta muuttuu ,kun tulokset liiasta lehtipuiden suosimisesta selviävät. Toisaalta lehtipuita suositellaan kasvattamaan ryhminä ,jossa ne eivät haittaa havupuiden kehitystä.
PS. Ennakkoraivausten kohdalla olen kertonut raivattava puuston max läpimittana rinnan korkeudelta 8cm. Ennakkoraivauksia tosin tarvitaan harvoin , mikäli varhaisperkaus ja th tehdään ajoissa eikä lehtipuun anneta kasvaa silmien tasoa korkeammalle. Olen kahlannut läpi lukuisia taimikoita ,joissa ei kasva piipanpiippaa ylimääräistä varsinaisen th:n jälkeen ja moton voi aikanaan lähettää harvennushommiin ilman , että olisi tarvetta raivata ennakkoon.
Jos mänty on vähänkin jäljessä kehityksestä tai tilkkeenä täystiheässä kuusentaimikossa ,on olemassa riski ,että se maistuu paremmin aivan samojen tekijöiden summana ,kun kasvaessaan lehtipuiden latvuskerroksen alapuolella ja varjossa. Samaa veikkaan syyksi tiheässä istutusmänniköissäkin.
Vertailu kannattaakin tehdä niissä tapauksissa ,joissa taimikot ovat kunnossa ja tiheydeltään suositusten mukaiset ja verrokkina oikea istutustiheys.
