Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset

Hirvivaara on ohi ,kun th tehdään suositusten mukaan 4-5 metrin taimikkoon. Sen jälkeen ylimääräiset rungot aiheuttavat vain kustannuksia ,jos/kun ne on liian pieninä poistettava ennen hakkuuta tai kohottavat korjuukustannuksia ja alentavat kantohinta keskitilavuuden poistettavien puiden osalta jäädessä alhaiseksi. Myös hakkuu saattaa viivästyä ,jos energiapuuvaihtoehto ei ole käytössä. Tämäkin sauma kapenee kovaa vauhtia. Puuston yleinen tila huononee kaiken aikaa, jos hakkuu ei toteudu. Sitä vahinkoa ei paikata millään.

Taimikoita tuskin  kannattaa kasvattaa liian tiheinä tai jättää vaille huolenpitoa hirvien tai energiapuun tarpeen vuoksi.

Näkyi muuten neljä vuotta sitten viimeiseksi avohakkuukseni jääneellä uudistusalalla metsurin tekevän varhaisperkausta jo täyttä häkää. Lehtipuuvesakko sai katkaisuhoitoa ennen, kun se ehtii hidastaa mäntyjen kehitystä . Taimet kasvavat ”talon tavan” mukaan aivan normaalissa suositustiheydessä  alueella ,jossa voi bongata hirviä ympäri vuoden. Hirvi ei siis aiheuta poikkeustoimia( toimettomuutta). Taimikko varttuu varmasti kelpo metsäksi samalla tavalla, kun lähitienoon vastaavalla tavalla hoidetut ovat kehittyneet tähänkin asti. Kun ”kattaus” on niukka ,hirvet tekevät korkeintaan vain läpimarssin tuossakin taimikossa.

Visa kehottaa aivan oikein noudattamaan kasvatussuosituksia. Taimikot kannattaa hoitaa kuitenkin silloin ,kun ne hoitoa tarvitsevat. On viisasta pitää mielessä sekin ,että tukikelpoisuuden saavuttaminen ei välttämättä ole se oikea hetki. Se on monesti jo vuosi tai pari ennen sitä eikä uusintakäsittelyn ajankohtaa kannata venyttää viiteen vuoteen. Tahtia kannattaa tiivistää , jotta toimenpiteestä saadaan täysi hyöty taimikon kannalta ja selvitään vähemmällä työllä. Työmäärä ja kustannukset kasvavat vähintään 10% vuodessa työn viivästyessä . Samalla syntyy jo kasvutappioitakin. Raivauskin on mielekästä ,kun jälkeä syntyy eikä ole tarvetta lähteä ihan joka kelissä metsään rymyämään. Viimeksi mainitulla tavalla käy helposti niille , joilla on tapana odotella joka asiassa viimeistä eräpäivää tai hetkeä, jolloin pääsee varmasti toteuttamaan hankkeen tukien siivittämänä.

Joukkokäsittelyominaisuus löytyi H5:stäkin. Ei vaan ollut käyttöä sen runsaan viiden vuoden aikana, jonka Ponssella uran loppuvaiheessa työskentelin. Lisäkäpälät  ja joukkokäsittely kuului myös Deeren kouravarustukseen. Sen käyttö loppui kun senään vuonna 2013, kun kantokäsittely tuli pakolliseksi myös harvennuksilla. Käyttö oli vain satunnaista siihenkin saakka. Varsinaiset energiapuusavotat tein keräävällä kaatopäällä (730/ Deere 1070 ja 870) . Koura päätyi sulattoon ,kun tarjolle tuotiin vain raivaussahakohteita. Laitteessa olisi ollut ainesta isompienkin puiden käsittelyyn , mutta niitä vain ei tullut tarjolle, vaikka niitä oli runsaasti olemassa passiivisten metsänomistajien jäljiltä. Passiiviset eivät valitettavasti aktivoituneet  myymään ja tarttumaan hyvään tarjoukseen saada metsä edes jonkinlaiseen kuntoon.

Deere alkoi kehitellä toiveideni mukaan riittävän järeää kaatopäätä ,jolla pystyi käsittelemään läpimitaltaan 30- senttisiä runkoja. Toinen vaihtoehto oli pienempi 25 -sentin maksimikatkaisuun pystyvä laite.

Jossakin päin oli keräävän kaatopään tarkoitus ymmärretty täysin väärin ,jonka seurauksena kaikki läpimitaltaan yli 4-senttiset risut maksimiläpimittaan 13cm oli keräiltävä talteen kemeraehtojen mukasisesti. Vähänkin laskutaitoa omaava ymmärtää ,että tuo kuvio ei kannata millään. Markkinarako muodostui liian kapeaksi. Keräävä kaatopään ominaisuudet olivat parhaillaan vasta yli läpimitaltaan 10-senttisten runkojen käsittelyssä jolloin tuotoskin muodostuisi  siedettäväksi. Laitteella ei kuitenkaan pystynyt puita karsimaan ja se laimensi yhtiöiden kiinnostusta koko menetelmään.

Puun koolla ei ole väliä ,jos toimitaan tuntiveloituksella. Näin tehtiin ensimmäinen vuosi ja oletettiin ,että markkinat ratkaisevat ,millaista puuta käsitellään. Homma meni lopullisesti viikselleen ,kun urakka ja kilokauppa astuivat kuvioihin mukaan. Viiden litran riukuja on ladottava aika monta mottiin. Kun tunnissa pitäisi kerätä 10 mottia puuta kasalle, törmätään jo mahdottomaan yhtälöön. Viiden litran raippoja olisi pitänyt kerätä 2000 kappaletta tunnissa!

Joukkokäsittelykään ei tee autuaaksi eikä ole ilmaista. Hintaa tulee väkisinkin ,jos saman kuutiosisällön saamiseksi on hakattava tuplamäärä runkoja. Näin on tehtävä ,mikäli männyt raivataan 3000 rungon hehtaaritiheyteen 2000 rungon asemasta. Jälkikin on rujoa, kun poistetaan enskassa 2/3 osaa runkoluvusta. Mitä järkeä on kasvattaa ylimääräisiä runkoja tilaa ja ravinteita viemässä. Taloudellisin vaihtoehto kaikkien osapuolien kannalta on harventaa taimikot alle 2000 rungon tiheyksiin ja näin menetellen kasvattaa ne kuutiot puihin, jolla kaikissa vaiheissa löytyy menekkiä eikä metsä välttämättä mene pilalle hakkuun viivästyessä muutamalla vuodella.

M. O. T.

Näinhän se on , että trollin ominaisuuksiin kuuluu piikitellä ihmisiä ,joiden esittämät faktat eivät tue trollaavan tahon agendaa. Pakka on saatava sekaisin tavalla taikka toisella. Päätarkoitus on vain sotkea selvääkin asiat. Kun käy googlaamassa trollin määritelmän, se toteutuu Perkon kohdalla yksi yhteen. Olisi toisaalta suoranainen ihmekin ,mikäli näinkin merkittävä keskustelukanava voisi välttyä trollaukselta.