Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Juu…ja menee ohi myös. Voivat valmistautua kasvattamaan riukujaan niin kauan ,että kelpaavat reilusti ainespuuksi. Kun on totuttu odottelemaan, homma jatkuu entiseen malliin ,mutta vähän pidempään. …niin ja tietysti ennakkoraivauskin odottaa ,jotta leimikko kelpaa ostajalle.
Ei muuten näy Finsilvan puolella koivuja metrin etäisyydellä havupuista. Tilaa on tehty ihan piisalle asti niin kuin kuuluukin ja energiapuu on tuntematon käsite. On tuossa aivan likellä useampi kymmenen hehtaaria työn alla ja mallina, millainen enskaleimikon tulee olla.
Energiapuun joustava saatavuus on on tärkeää epävakaassa kysyntätilanteessa. Tuskin lähdetään risukoita kaivelemaan ,kun energiapuun kysyntä hetkellisesti nousee. Siinä vaiheessa käännetään katseet kohteille ,joita kertyy nopeasti tavaraa. Usean puulajin entiset rästikohteet ,jotka ovat järeytyneet reilusti ensiharvennuskokoon , tekevät tuolloin kauppansa.
Pari viikkoa sitten osui silmiini tien varressa metsurin pieteetillä tekemä nuppikuormallinen tukkeja. Pöllien päät numeroituna ja tasan. Nyt pinon päähän oli ilmestynyt räikeällä speryllä kirjoitettu teksti. ” Energiapuuta”. Taitaa olla monen kevään korvalla metsästä rahdatun hankintapuuerän kohtalo tänä päivänä.
Susivahingoista keskusteltaessa on syytä ottaa huomioon sekin ,että vahinkoja esiintyisi enemmän ,mikäli ei oltaisi varovaisempia . Koirien käytöstä pidättäytyminen pienentää vahinkojen märää. Petojen pihakäyntien määrän jyrkkä kasvu pienessä ajassa saattaa vähentää yllättävästikin metsästyspainetta. Varovaisuus alkaa näkyä jo hirvikannan kasvuna.
Pientä hälyä tuntuu aiheuttavan myös pitkin kyliä kirmailevat ”nallukaiset”. Tälläkin kylällä pari jännää paikkaa viikon sisällä. Molemmista ilmoitettiin 112:een. Toisessa tapauksessa ulkoliikuntatapahtuma keskeytettiin ja ilmeisesti viranomaisten käskystä laitettiin koira karhua häätämään.
Pelko on hiipinyt meidänkin pirttiin. Tuo parempi puolisko säikkyy pyörälenkillä jo puiden varjojakin ja pulputtaa kuin papupata pitääkseen pedot loitolla. Positiivisia vaikutuksiakin petohavainnoista on.Lenkit ovat alkaneet sujua vauhdikkaammin. Mamma on pysynyt mukavasti rytmissä mukana riippumatta siitä ,mitä vauhtia mennään. Joskus on ollut taipumusta jäädä vähän tuumailemaan. Nyt ei. Ei mistään hinnasta!
Visalle
Toimittaja on puhdas vesivoimayhtiö. …että se siitä
Puun käyttöön tähän asti erikoistuneet laitokset haalivat vielä vuosi sitten työvoimaa hankintaorganisaatioihinsa. Nyt työvoimaa on sanottu irti korjuuyrityksiä myöten. Vakiintuneena toimijana tunnettu mhy:kin lopettaa energian parissa askaroinnin ja ”laskee” sopimusyrittäjänsä vapaille työmarkkinoille . Rautaa päätyy liiterin taakse ruostumaan ,kuten ensimmäisen energiabuumin jäljiltä tapahtui.
Energiapuun kasvatteleminen muodostuu yhä useammalle mo:lle virhehankkeeksi. Ainespuulle sentään löytyy kysyntää, kunhan risukoista sitä jossakin vaiheessa löytyy….rankan ennakkoraivausurakan jälkeen. Ei pidä pitkästyä eikä lannistua. Se ottaa oman aikansa.
Ei tuo Kajaanin tilanne mikään yllätys ole. Monet ovat täälläkin kertoneet teiden varsilla seisovista energiapuukasoista. Onko kukaan tohtinut miettiä sitä vaihtoehtoa ,että niitä näkyy niin paljon ,koska käyttö on hiipumassa eikä ostaja ole tarjolla.
Näkyi seisovan mittava kokopuukasa tässä lähistölläkin. ”Parasta ennen”- käyttöpäivä on mennyt umpeen jo viime talvena. Mahdollinen käyttöpiste olisi alle 10 kilometrin päässä. Jos kasan puita tarjotaan tulevana talvena hakkuriin, on onnessa ,kestääkö roju edes käsittelyä. Iso osa puuaineksesta haihtuu ilmaan vain pölynä, ei savuna.
Nyt niitetään ”vanhan kemeran”satoa. Ei sen kummemmasta jämähtämisestä ole kyse. Vaikka ehtoja on parannettu hoitorästien kasvulle ei näy loppua. Rästit vain muuttuvat kehnoiksi metsiksi aikojen kuluessa. Tulomuodostus niiden kohdalla jää kauaksi parhaasta mahdollisesta.
Täytyy vielä Visalle muistuttaa ,että hirviongelma on puolitettu ,mutta metsänhoitorästejä ei.
Tarkennetaan sen verran Visalle ,että siihen asti ,kun mo :n rahat olivat sulkutilillä , varhaisperkauksia toteutettiin, mutta, kun suuri vapaus koitti eikä rahoja tarvinnut tallettaa , romahti innostus raivauksiin samantien. Sen jälkeen onkin raivailtu monessa tapauksessa vain ulkopuolisen rahoituksen turvin ja ehdoilla . Valitettavasti tukiehtojen täyttyminen on monien taimikoiden kohdalla tärkeämpää ,kuin se ,tapahtuuko toimenpide optimaaliseen aikaan. Toiset hoitavat rahakukkaroaan ,toiset taimikoitaan. Jälkimmäiset eivät vilkuile tukiehtoja. Työ tehdään taimikon ehdoilla.
