Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Yrittäjän ja urakanantajan välillä on sopimus ,jossa edellytetään , että raivaukset on hoidettu ennen koneen saapumista leimikolle. Jos ehto ei täyty ,isäntä saa katsella kone kyydissä poistuvan lavetin takavaloja, mikäli ehtii edes paikalle.
Jk- myyjä tuntee tulevansa petetyksi ,kun lukee tilastoista ,kuinka hyviä hintoja jaksottaisten kaupoista maksetaan. Kannattaisi tutustua siihen ,mikä vaikutus leimikon korjuukustannuksilla on puun hintaan. Jk-porukan mielestä ei ole vaikutusta ,kun kuvittelevat työn olevan ilmaista.
Olen kertonut keinoja ,joilla hirvien laidunnuspaine kiistatta alenee ja taimien kehitys on häiriötön. Ovat nopeammin hirvien ulottumattomissa , kun taimivaihe on mahdollisimman lyhyt. Liika kilpaileva puuaines taimikossa voi venyttää taimivaiheen kestoa viisikin vuotta ja samalla alttiutta hirvituhoille.
AR ei näytä ymmärtävän ,että niitä raivauskertoja ei monta tarvita ,kun ajoitus on sopiva. Vuoden välein tehtynä teho on taattu. Yksi pieni kanto ei yhtä kertaa enempää versoja tuota ,kun uudet versot hävitetään seuraavan kasvukauden puolivälissä( pl paju).
Mitä paksumpien runkojen jyrsimiseen tulee , esiintyy vastaava ilmiö nautaeläimillä ja hevosillakin. Eivät jyrsi puita nälkäänsä, vaan löytääkseen tarvitsemiaan hivenaineita. Nautojen kohdalla puiden jyrsiminen loppui, kun saivat riittävästi hivenravinteita sisältävän kivennäislisän ruokavalioonsa. Puhuttiin puutostaudista ,kun laitumen puissa ja puurakenteissa alkoi olla hampaiden jälkiä.
Eipä se tosiasia siitä muuksi muutu ,että lehtipuuvesakko kasvattaa hirvituhon riskiä. Odotelkaa vain vesakon kasvua kolmemetriseksi niin hirven jälkiä eri muodoissaan löytyy. Ei ole minun keksintöäni , kun hirvahinkoja tarkastaneet totesivat raporteissaan vahinkopalstoilla olleen liikaa lehtipuuvesakkoa.
Varhain tehty varhaisperkaus ja toistaminen seuraavalla kasvukaudella vähentävät varmasti hirvien vierailuja. Rajoittuvat läpikulkuun. Hirvet eivät kuitenkaan näissä olosuhteissa vähenee ,vaikka kuinka haluttaisiin ja kuviteltaisiin.
Onko se joku uroteko ,että ihmiset antavat metsiensä ränsistyä niin huonoon kuntoon ,että sieltä joudutaan korjaamaan kokopuuta?
Tilastot eivät vielä ole kertoneet sitä ,että kokopuuta seisoo käyttämättömänä isot määrät , eikä uusia kauppoja enää synny entiseen tahtiin . Kaikille kokopuun korjuuseen erikoistuneille yrittäjille ei ole töitä. Kalustoa seisoo käyttämättömänä. Näitä viestejä tulee ympäri Suomea. Mitä johtopäätöksiä niistä voi tehdä ,kun eletään kuitenkin poltettavan puun käytön korkeasuhdanteessa?
