Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Perkon kommenttiin…
Nyt keskustellaan käytännöstä . Ei teorioista.
Jaksottaisen menetelmän avulla on hakkuiden lisääntymisestä huolimatta pystytty lisäämään puustopääomaa 35%:lla vuodesta 1990. Perko voisi näyttää käytännössä miten omat metsät ovat kehittynyt vastaavalla ajanjaksolla ja oletko pystynyt kasvattamaan hakkuumääriä samassa suhteessa. Hakkuumäärät valtakunnassa ovat kasvaneet 1980- luvun lopulta tähän päivään 40 milj. kuutiosta lähes 80 miljoonaan kuutioon . Tästä huolimatta puustopääoma kasvaa. Jk:n puolella kasvaa vain puusta vapaa pinta-ala uudistumisongelmien seurauksena.
Olen hyvin skeptinen asian”hoitoon” saamisen suhteen. Hallitus ei lotkauttanut korvaansa edes karhun jo voimassa olevan kannanhoidollisen metsästämisen saamiseksi käyntiin. Nyt ollaan vielä pari vuotta pattitilanteessa ,kun hyvinkin perustellut lupahakemukset saadaan valittamalla nurin. Tämä siitä huolimatta ,että karhukanta ei ole ollut vuosikymmeneen uhanalainen ja on kasvanut metsästyksesyä huolimatta. Susikanta on myös kasvanut paikoin sietämättömän suureksi eikä käytännön poliittista tahtoa tunnu löytyvän saada asiat edes jotenkin siedettävälle tasolle. Suunta on ollut jo vuosia saada asiat entistä enemmän sekaisin. Asialla toimii pieni joukko ,jonka perimmäisiä motiiveja voi pitää vähintäänkin kyseenalaisina. Lopullinen tavoite on vain lisätä vastakkainasettelua ja kaaosta. Se näyttää onnistuvan erinomaisesti ottaen huomioon, kuinka pieni joukko meitä terrorisoi. Päättäjien olisi kiireesti tukittava porsaanreijät ,jotka mahdollistavat yleistä haittaa aiheuttavat toimet. Toimivassa demokratiassa enemmistö päättää ,miten toimitaan. Vähemmistön on tyytyminen enemmistön tahtoon.
No , annetaan ajan kulua. Jos petotilanne kehittyy nykyiseen tahtiin,huomaa Gla:kin ,että tämän hetken murheet hirvikannan suhteen olivat vielä pieniä.
PS. Gla:n on syytä palauttaa mieleen ,että päätökset tehdään sillä hetkellä vallitsevan tilannekuvan perusteella. Jälkeenpäin on helppo arvostella virheeksi osoittautuneita toimia ,kun tilannekuva osoittautuukin virheelliseksi. Nyt kuitenkin tuntuu petojen suhteen olevan enemmistöllä kutakuinkin oikea tilannekuva ,mutta oikeita päätöksiä ei kyetä tekemään. Metsästäjiä ei ainakaan voida syyttää siitä ,että tarpeelliset päätökset puuttuvat.
Vielä 2021 ja 2022 kaatoja on tehty UU2:lla samat määrät kuin täälläkin, eli 1,5 yksilöä/1000 ha. Sitten kaatomäärät pienenivät. Ilmeisesti sen seurauksena suoritettiin paljon keskustelua aiheuttanut lentolaskenta, jonka perusteella luke teki hirvilaskelmiin ”tasokorotuksen”. Se tarkoitti talvehtivan hirvimäärän kasvattamista tilastoihin lähes kolmella yksilöllä tuhatta hehtaaria kohti. No mitä siitä seurasi? Hirviä kaadettiin seuraavalla kaudella pinta-alayksikköä kohti vielä vähemmän. Tämän päivän tilanne on se, mitä edellä kerroin. Metsästys on varsin maltillista, vaikka hirviä pitäisi olla teoriassa runsaasti.
UU2 on kokonainen hirvitalousalue. Siis keskustellaan useamman seuran keskimääräisestä tilanteesta eri paikkakunnilla. Tähän mennessä ovat kaataneet yhden hirven 2500 hehtaaria kohti. Täällä keskemmällä maata kaadetaan vähäisemmän kannan alueella 1,5 hirveä/1000ha! Jokin siis mättää ja pahasti.
Ne etelän kovat hirvitiheydet vain osoittavat, mitä”susivara” merkitsee. Käytäntö yleistyy muuallakin sitä mukaa, kun sudet valtaavat uusia asuinalueita. Samaan syssyyn toki päättyy tuotantoeläinten laiduntaminenkin ja lammastarhaus loppuu kokonaan.
PS. Eihän tuo UU2:n 6,5 hirveä tuhannella hehtaarilla mikään erityisen iso määrä ole. Kun näillä tienoilla alettiin vuosituhannen vaihteessa leikata hirvikantaa, meidänkin seuran alueella kaadettiin lähes kymmenen vuoden ajan 5 hirveä tuhannelta hehtaarilta ja enimmillään 7. Sen ajan männyntaimikoista kehittyi kuitenkin aivan kelvollista metsää, kunhan ne oli muistettu hoitaa. Onneksi ei ollut petoja vastuksina kiivaimman lahtauksen aikana. Olisi jäänyt projekti kesken.
Nostokoukku sen kertoikin, että hirvi on susille haastava kohde. Saalistusyrityksessä voi olla henki katkolla.
Täällä hirvenpyyntiluvista on käytetty hieman runsas puolet, jos pankkiluvat lasketaan mukaan. Havaintomäärätkin laskusuunnassa. Seurassa ,jossa metsästin on tehty varma havainto 1,5:stä hirvestä päivää kohti 12 päivän aikana ja pyyntilupia kolmannes jäljellä. Havaintojen keskiarvo on tällä hetkellä 2,5 metsästyspäivää kohti koko pitäjässä.
Valkkareihin kohdistuvista pitäjän 40:stä pyyntiluvasta on käytetty kolme. Pidetään kanta alhaalla, että ei saada petoja riesaksi….tai näyttää pysyvän alhaalla pitämättäkin.
Gla:lle
Käyhän vilkaisemassa Uusimaa kakkosen tilannetta luken metsästyksen aikaisesta seurannasta. Alueella sijaitsee ainakin pari susireviiriä. Metsästetty on tähän mennessä vain nimeksi. Kun seurataan hirvikannan kehitystä viimevuosien aikana, on kanta kasvanut 1,5 hirvellä/ 1000ha alimmasta arvostaan ja on tällä hetkellä reilusti yli 6 yksilöä/1000 ha. Tämä runsaasta susimäärästä huolimatta….tai sen ansiosta. Sama kehitys tulee yleistymään muuallakin, mikäli susia ei saada vähennettyä.
PS. Poromiehillä on aika laajat valtuudet ”hoitaa” susikantaa. Siitä huolimatta vahingot vain lisääntyvät. Täällä etelämmässä tilanne kehittyy vielä pahemmaksi ,kun mitään ei voi laillisesti tehdä kasvavan ongelman ratkaisemiseksi.
Odotellaan muutama vuosi ,niin ei tarvitse vähätellä. Enemmän olen kuitenkin ehdottanut keinoja ,joilla metsänomistaja voi henkilökohtaisesti vähentää vahinkoriskiä. Jos tämä meno jatkuu ,kaikki keinot ovat tarpeen. Metsästäjät eivät kykene antamaan takuita hirvikannan pysymisestä hallinnassa.
…jatketaan salaliittoilua sen verran ,että kuinkahan monta koirasutta on laskettu luontoon ” pitovaikeuksien” vuoksi? Nekin ovat tuontitavaraa Venäjän ”koirasusitehtailta”. Tästä on näyttöjäkin olemassa. Kyse ei ole pelkistä huhuista. Myös aitoja susia marssii rajan yli rajoituksetta paremman elämän toivossa. Kohta ollaan korvia myöten kusessa.
Tukin määrän lisääntyminen ei johdu jk-n erinomaisuudesta. Huippuhinnat ovat innostaneet myymään järeitä leimikoita. Jk- hakkuiden 3%:n osuudella kokonaishakkuista ei ole mitään merkitystä kokonaisuuteen. Sillä sitävastoin on ,että tukipuiden kokonaisosuus on kasvanut jaksottaisen menetelmän ansiosta. Järeämpää tavaraa on tullut enemmän tarjolle.
