Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Luepa kommenttini huolellisemmin. Korostin nimenomaan vahinkojen kohdistumista suositusten mukaan hoidettuihin talousmetsiin. Niissä vahinkoja esiintyy todella vähän.
Tuota kannattaa pohtia vasta siinä vaiheessa ,jos todetaan ,että kyseessä on suositusten( ei mekaehtojen) mukaisesti hoidettu taimikko. Hoitamattomuuden tuloksena on pilattu monta taimikkoa totaalisesti. Niissäkin tapauksissa kehutaan, että on saatu aikaan erinomainen energiapuukohde ,vaikka palsta saa jäädä toimenpiteen jälkeen odottamaan suosiolla päätehakkuuta. Näissä tapauksissa keskustellaan aivan eri mittaluokan vahingoista verrattuna siihen, että hirvi käyttää taimikosta muutaman latvuksen elintoimintojensa ylläpitämiseen. Taimikon totaaliset tuhot hirvien aiheuttamina ovat perin harvinaisia ja toistuvat sitkeästi yleensä samoilla alueilla oli hirvikanta suurempi tai pienempi.
Olen vähän skeptinen sen lain voimaantulon suhteen. Ihmetyttää sekin, miksi muita suurpetoja ei otettu mukaan käsittelyyn. Selvää vastuunpakoilua päättäjiltä. Nythän karhutouhut ova jäissä vuosia ,jos mitään ei tehdä .
Karhusta saattaa muodostua sietämätön ongemä, jos kantaa ei leikata nopeasti. Kannattaa pitää mielessä ,että karhukanta kasvoi ripeästi metsästyksestä huolimatta. Nyt kasvua ei rajoita mikään. Puuttu ainoastaan huono marjavuosi, jolloin karhuperheet rynnistävät ihmisasumusten liepeille ravintoa noutamaan . Siinä tilanteessa on leikki kaukana ja maaseudulla ulkonaliikkumiskielto. Kotieläinten laiduntamista ei voi edes ajatella. Maaseutu saadaan tyhjennettyä viimeisistäkin asukkaista ja valitettavasti siihen riittää tällä hekellä olla tekemättä mitään. Tulevaisuudessa tekemistä riittää, kun ongelma räjähtää käsiin.
PS. Olen ollut soutamassa Kiken kanssa samassa kirkkoveneessä. Toivoisin häneltä samanlaista tarmoa ja periksiantamattomuutta ,jota hän osoitti kiskoessaan airoja myös siinä, että laittaa asiat kuntoon petokysymysten kohdalla.
Eipä se emä paastoa, mutta kanta on yhtä syöjää pienempi verrattuna siihen ,että ammutaan tappipää kahden suositukseen kirjatun vasan sijaan. Ongelmahan on syntynyt pääosin siitä, että vasakiintiötä siirretää kohdistumaan aikuisiin hirviin , jotta kaikki pyyntiluvat saadaan käytettyä. Jos vasoja on vähän ,eikä niitä saada saaliiksi, olisi se tappipääkin jätettävä ampumatta.
Kaatokiintiökin on vain ohjeellinen. Kaikkia lupia ei ole pakko käyttää ,jos näyttää siltä , että jäävä kanta on jäämässä liian alhaiseksi. Toisaalta pankista saadaan lisälupia varsin vaivattomasti , jos kehitys etenee toiseen suuntaan. Yhteisluvan ”puolivälin palaverissa” tehdään yleensä lopulliset päätökset lupien käytöstä alkukauden havaintojen perusteella. Luke tarjoaa myös eväitä päätöksien tekoon julkaisemalla reaaliaikaisen kannan verotusennusteen ja suositukset ,jotka on laadittu metsästäjien alkukauden havaintojen pohjalta .
Kun on vuosien mittaan joutunut kantamaan vastuuta paloittelusta, on mukavampaa käsitellä vasoja tai mulleja. Lihan laatu on taattu ja korvaa kyllä määrän. Olenkin usein todennut passiin lähdettäessä ,että pienintä porukasta pois. Ihan sama käytäntö ,kun harvennuksessa. Isot hirvet saavat jäädä koristeeksi ja sukua jatkamaan.
Taas kaksi koiraa susille viikon sisällä. Olivat pelastuneet täpärästi hengissä susien käsittelystä. Saivat lääkärissä leikkaushoitoa, mutta toinen kuoli ja toinen jouduttiin lopettamaan myöhemmin. Eikä tässä vielä kaikki! Lääkärilasku , toisessa tapauksessa 2500€ , jäi omistajan maksettavaksi. Jos koira olisi kuollut heti, olisi koiran arvo korvattu. Molemmissa tapauksissa koirat omistaneilla on suuri huoli muun murheen lisäksi, mistä kaivaa rahat lääkärilaskuun.
Viimeisin 2.10 sattunut tapaus oli jälleen alueella ,jolla ei pitänyt olla susia. Tämä merkitsee jälleen jossakin kolkassa loppua hirvijahdille ja lähitienoillakin tarkkaa pohdintaa, kannattaako koiria laskea metsään. Tämä tietää joulurauhan julistamista hirville jo marraskuussa.
Arvatkaapa ”sylettikö” vielä 30 vuotta sitten, kun ostotoimari oli ostanut isännän puolilahot tuulenkaadot, joita sai keräillä yhden sieltä ja toisen täältä. Ostivat vielä senkin jälkeen ,kun tehtaalta saattiin noottia liian lahoista puista.Moto ja ajokone tekivät turhaa työtä hyväntahdon eleenä. Onneksi järki on voittanut tässäkin asiassa. Luonto kiittää.
Täällä on toimittu yhteisluvan puitteissa ,kuten Nostokoukku kertoo jo yli 35 vuotta. Luvat on jaettu sopuisasti 12 seuran kesken niin hirvien iän kuin sukupuolenkin osalta. Pohjana riistakeskuksen (rhp:n) kanta-arvioon perustuva suositus.
Pankkilupien saamiseksi käyttöön on lisälupaa hakevan seuran noudatettava saamaansa suositusta. Näissä olosuhteissa vähintää puolet kaadetusta riistasta on oltava vasoja ja uros/ naaras-suhde annetun kiintiön mukainen. Yleensä pankkiluvan lisäehtona on käyttää lupa vain naaraisiin tai vasoihin. Näin on saatu säilytettyä sopiva suhde aikuisten hirvien sukupuolen osalta.
Monesti pankkilupa otetaan vain varmuuden vuoksi ,jos viimeinen kaadettava on vasa. Ei tarvitse ryhtyä käräjöimään ,jos vahingossa kaatuukin aikuinen.
Pienenä kuriositeettina voisin mainita ,että seura, jossa metsästin, ei ”metsästänyt kiloja”. Suositukset pidettiin mielessä joka tilanteessa. Sellainen poikkeus vuosiin toki mahtuu, jossa kuusi pyyntilupaa käytettiin siten ,että ammuttiin kahdeksan vasaa ja kaksi mullia. Vahinkoja aiheuttavaa päälukua saatiin alennettua kannan ruvettua kasvamaan liikaa. Toinen mahdollisuus olisi ollut kaataa neljä aikuista ja neljä vasaa. Tuolloin talvehtimaan olisi jäänyt kaksi”päätä” enemmän.
Nyt näyttäisi olevan nurin 12 urosta 16 naarasta ja 30 vasaa. Yhteisluvan ulkopuolelle jättäytynyt seura on puolestaan ampunut vain uroksia….
Ei ollut kyseessä kärjistys. Joissakin seuroissa suosituksista jatkuvasti poikkeavat ”omat käytännöt” ovat muodostuneet ongelmaksi. Nyt porukoita on laitettu ruotuun eikä ole tyydytty uhkailemaan. 15 vuoden takaisen tilanteen ei haluta toistuvan. Silloin suunnittelemattoman toiminnan tuloksena hirvikannan rakenne oli päässyt vinoutumaan. Vinoutuma korjattiin kasvattamalla hetkellisesti kantaa. Tässä tilanteessahan Gla:kin kritiikkivyöry alkoi.
Kun toimitaan pääsääntöisesti nykyisten suositusten edellyttämällä tavalla, hirvikantaa ei tarvitse kasvattaa virheiden korjaamiseksi ja hirvikannan kehitys on paremmin ennustettavissa. Vältytään ikäviltä yllätyksiltä. Kukaan tuskin haluaa palata tilanteeseen,joka vallitsi 25 vuotta sitten. Vain viisi vuotta aiemmin (30 vuotta sitten) kuviteltiin hirvikannan olevan ehtymässä ja ryhdyttiin metsästystä rajoittaviin toimiin. Viidessä vuodessa hirviä olikin yllättäen kaksi kertaa enemmän ,kun tänä päivänä.
Hirviä on saatu vähennettyä merkittävästi niistä ajoista, mutta kritiikkin volyymi tuntuu vain kasvavan.
