Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 8,574)
  • suorittava porras suorittava porras

    Kylläpä runosuoni taas pulppuaa. Yksinkertaisesti jk-n voisi leimata vaatimattomaksi puuhasteluksi ja unohtaa menetelmän markkinoinnin taloudellisin perustein ,koska niitä ei ole. Harrastuksella ei liene väliä ,kuinka kallis se sitten lopulta on. Mitä kalliimmaksi tulee ,sitä parempi. Jk täyttää tämän määritelmän erinomaisesti.

    suorittava porras suorittava porras

    Nyt olisi lukijoiden kuvissa verrokkikohde avauksessa esittämälleni mallille. Suojeltu vanha metsä ,jota pylväänostajatkin katsoisivat himoiten. Finsilva on päätynyt suojelemaan kyseisen metsän vapaaehtoisesti.

    suorittava porras suorittava porras

    Jos vahinkoja tarkastaneet ovat todenneet ,että vahinkokohteilla kasvaa liikaa etukasvuista lehtipuuta, mihin johtopäätökseen siitä sitten pitäisi tulla? Levitellä käsiä ja antaa homman jatkua entiseen tapaan? Keinoja vähentää vahinkoja on kuitenkin olemassa .

    suorittava porras suorittava porras

    Kiitos samoin!  Hirvikanta vaihtelee halusimme tai emme . Siitä konkreettista kokemusta yli 50 vuoden ajalta. Kanta tuskin alenee nykyisestään ja niiden kanssa on vain opittava tulemaan toimeen. Jätä vain taimikkoon runsaasti syötävää ja kerjää hirvituhoja. Se on toki jokaisen oma valinta .

    suorittava porras suorittava porras

    Riikilän kohteella näkyi olevan. Viikon työ ja tonnin lasku 10-vuotiaana/ha.

    suorittava porras suorittava porras

    AR:lle tarkennan Riikilän artikkelia sen verran ,että toimittaja raivaili 10-vuotiasta tamikkoa , joka oli raivattu joku vuosi sitten ei 5 vuotta sitten ja vain kerran. Sitä ennen eikä sen jälkeen kertaakaan. Käytännössä rahaa olikin palanut jo yli tonni , kun edellinen liian myöhään toteutettu varhaisperkaus tehtiin ryskätyömaan lisäksi. Kolme raivausta aikataululla 3,5 ja7 vuotta torjuu varmasti supervesakon eikä kulu yli tonnia rahaa. Taimetkaan eivät kasva käsijarru päällä. Jos raippoja nousee ärhäkkäästi ,mennään raivaamaan jo vuonna 2. Pääasia , että vesakkoa ei lasketa liian isoksi. Sitten on tekemätön paikka.

    suorittava porras suorittava porras

    Vahingotkin vaativat lähempää tarkastelua. Hyvin usein hirvi tyytyy kasvussa jälkeen jääneisiin taimiin tai jossakin vaiheessa etukasvuisen lehtipuun varjostamaan taimieen. Näkymä voi olla hurja ,mutta vaikutus puuntuotantoon vähäinen.

    Varjostuksen seuraukset voivat näkyä jopa pari vuotta lehtipuun poistamisen jälkeen. Ei olla tutkittu vielä riittävästi , miten kauan jossakin vaiheessa tapahtunut varjostus vaikuttaa männyntaimen syömistä torjuvan haitta-aineen tuotantoon. ”Taimi syötiin,vaikka alue oli raivattu”- toteamukset voivat johtua juuri edellä kerrotusta. Liika tiheys aiheuttaa taimille stressiin eikä se välttämättä helpota heti varjostajan poistamisen jälkeen. Asialle saattoi löytyä sovellettava selitys turvemaiden -jk:n puolelta. Kasvutilaa saatuaan puu/taimi keskittyy ensin juriston kehittämiseen ja vasta sen jälkeen on vuorossa maanpäällinen osa. Alkaako syöntiä estävien haitta-aineiden tuotanto vasta vuosi tai pari raivauksen jälkeen? Edellä mainittua epäilystä kannattaisi tutkia.

    Ajoittamalla raivaukset varhaisempaan ajankohtaan estetään haitta-aineiden tuotannon ehtyminen ja parannetaan taimen mahdollisuuksia kasvaa nopeasti kriittisiltä osiltaan hirvien ulottumattomiin. Kaikki kasvua hidastavat tekijät lisäävät vahinkoriskiä , joten niistä on päästävä eroon mahdollisimman pian. Pienillä muutoksilla käytäntöihin voidaan vahinkoja vähentää ja pitää ne siedettävinä. Hirvi kuitenkin tekee lopullisen ratkaisun ja suunnistaa ensisijaisesti sinne, missä on reilusti syötävää. Tänään täällä ja huomenna jo toisella paikkakunnalla ja ylihuomenna kolmannella.

    suorittava porras suorittava porras

    Voimakkaasti muokatut alueet ovat haasteellisimpia, kun niihin syntyy siemensyntyisiä versoja tolkuttomasti. Ne vesat kyllä pysäyttävät kuusen kehityksen kokonaan ja tappavat männyntaimet yhdettömiin ,ellei raivauksia aloiteta varhain.

    AR selittää sitkeästi ,että varhainen perkaus edistää supervesakon kehitystä. Ei taatusti edistä ,kun ylimääräinen roju päätyy pitkälleen ennen ,kun se kasvaa etukasvuiseksi . Normaalisti riittää kaksi raivauskertaa ja kolmas tarpeen vaatiessa. Aikaikkuna kaikille näille on seitsemän vuotta istutuksesta. Tuskin tarvitsee sen jälkeen asiaan palata. Istutus-raivaus3 v-raivaus 4 tai 5 v ja kolmas käsittely 6-7 v. Sopiva raivausajankohta on siinä vaiheessa ,kun lehdet ovat täysin puhjenneet. Vararavintoa on kulutettu tuossa vaiheessa lehtien ja rungon kasvattamiseen. Juurten kasvattaminen alkaa myöhemmin kasvukaudella. Lehdettömään aikaan raivattu varvusto   on jo ladannut lisäravintoa juuristoon kasvua ja versojen tuottamista varten. Siksi ei kannata raivata aikaisin keväällä eikä myöhään syksyllä.

    Kokeilkaa palstoillanne  eri vaihtoehtojen vaikutusta . Tehkää koeruudut uudistusaloille . Jakakaa sen jälkeen kokemuksianne Metsälehdessä. Ruutia ei tarvitse keksiä uudelleen , vaan tehdä asiat vähän paremmin ,kun aikaisemmin on tehty. Sitä kutsutaan kehitykseksi. Raivaus ei ole painajainen , kun sen kanssa ei viivytellä.

    suorittava porras suorittava porras

    Kuusi keskittyy aluksi juuristonsa kehittämiseen saatuaan kasvutilaa ja rungon kehitys alkaa myöhemmin. Sitten kasvu onkin huimaa.

    suorittava porras suorittava porras

    …ja Arvo myös istuttaa tarvittaessa…

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 8,574)