Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Numpille
Eipä ollut asutuksesta tietoa lähimaillakaan. Kohteena oli laaja hyvin hoidettu metsäalue.
Visan tapauksessa kyseessä ovat tähän asti olleet varsin suojaiset ja runsaasti ravintoa sisältävät kohteet. Piilopaikkojakin on runsaasti ,jos raivauksiin kuluu keskimäärin 9,6 litraa bensaa hehtaaria kohti. Nyt kookkaina raivattujen vesojen kannot tuottavat uutta vesakkoa ,joka pitäisi vahinkojen vähentämiseksi jo kiireesti poistaa. Mutta viisi vuotta niitä Visa kuitenkin joutuu kasvattamaan saadakseen metkat rahoittaakseen seuraavan autonsa vaihdon. No siitä seuraa tietysti ,että hirvi kiittää ja voi hyvin.
Pankkilupien suhteen täytyy olla selkeät säännöt. Tähän asti näillä kulmilla on noudatettu käytäntöä ,jossa vasoja on oltava nurin vähintään puolet saalismäärästä ennen,kun pankki aukeaa . Noilla ehdoilla ei ole ollut ongelmia lupa on irronnut puhelinsoitolla parissa minuutissa. Yhteisluvan ”puolivälin palaverissa” kokous päättää siihen mennessä kertyneiden havaintojen perusteella onko tarvetta käyttää pankkilupia vai ei. Vahinkojen torjumiseksi pyydetty pyyntilupa on aina irronnut.
Täällä keskusteltiin paikallisten metsänomistajien osallistumisesta metsästykseen. Miten silloin pitäisi toimia ,kun halukkaita ei ole eikä ole ollut vuosiin? Entä silloin ,jos metsää omistava ei omaa edes kykyä johtaa saati osallistua hallintoon? Tämä on kuihtuvien kyläseurojen ongelma eikä tilanne tule tästä korjaantumaan.
…ja vielä koirien käytöstä
Hirvikantaa ei todellakaan pidetä korkealla koirien takia. Koira on se tekijä ,jolla hirvikantaa voidaan pitää edes jotenkin kurissa. Väitän ,että tavallista korkeammaksi paikallisesti paisunut hirvien määrä johtuu enemmänkin toimimattomista koirista tai niiden liian pienestä määrästä metsästysurakkaan nähden. Kun tulosta ei synny , alkavat metsästäjien rivitkin talven lähestyessä harventua. ”Peliväsymys” keskeyttää jahdin.
Visalle voin kertoa ,että kun tuntee olosuhteet ,joissa hirvi ja hirvikärpäset viihtyvät , on mahdollista välttää kohtaamasta niitä. Visa on kyllä auliisti kertonut ,miksi hirvikärpäset viihtyvät Visan tiluksilla. Kun on reilusti ravintoa ja riittävästi suojaa ,hirvet pysyvät niissä olosuhteissa pidempiä aikoja ja tuovat mukanaan kärpäsetkin.
PS. Marjastan yhtiön metsissä. Niissä on ollut aina vähemmän hirvikärpäsiä. Nuoressa männikössä kasvoi mäntyjen lisäksi vain varpuja ja metsämarjoja. Harmittaa ,kun en käynyt marikolla paria viikkoa aiemmin. Mustikoita olisi ollut tarjolla runsaasti. Osa kelvollista tavaraa vieläkin.
Keräsin tänään reilut kaksi ämpäriä puolukoita viisi vuotta sitten ensiharvennetusta männiköstä suolammen tuntumasta. Vain yksi hirvikärpänen häiritsi ”toimitusta”. Eli kokonaissaldo kaksi hirvikärpästä kahdeksaa puolukkaämpäriä kohti.
Poikani koki lievää hirvikärpäsriesaa viiko sitten selviytymiskisassa Savonlinnassa ja kuluneena viikonloppuna Mäntässä. Toisessa tapahtumassa 26 tuntia metsässä ja toisessa kuusi tuntia. Taisi kuitenkin mahtua kahden käden sormiin hirvikärpäsmäärä molemmissa tapahtumissa. Kaukana ollaan huippuvuosien hirvikärpäsmääristä.
Vastaan Gla:lle ,että mikäli suurpetojen kannanhoidollinen metsästys olisi edennyt käytäntöön, olisin voinut vielä jatkaakin hirvijahtia ainakin pari kautta , jonka ajan ampumakoesuoritus on voimassa. Minulle riitti päättäjien kyvyttömyys! Voisivat muutkin siirtyä tauolle, kunnes laki saadaan toimivaksi . Muuten asia ei korjaannu koskaan. Parempi kerta rytinä, kun ikuinen kitinä!
Oli jälleen uutinen koiravahingosta. Susi oli hypännyt tarhaan ja repinyt koiraa pahoin. Onneksi koira pääsi pakenemaan koppiinsa ja säilytti henkensä. Kallis ”remontti” ja siitä toipuminen on edessä. Tuskin tulee potilaasta enää metsäkoiraa eikä isäntä varmaa näillä kokemuksella vie enää koiraansa susien syötäväksi.
Gla:n toiseen arvaukseen on todettava, että läskillä ajellaan nykyisin vain huonommilla keleillä. Maastopyörä on pääasiallinen liikkumisväline. Harrastusten osalta ryhmämatkat ja tanssi tulevat täyttämään mukavasti hirvijahdista luopumisesta seuraavat aukot kalenterissa . Junioreiden jääkiekkopelejäkin on mahdollista seurata paremmin.” Fanimummo” tuntuu olevan alituiseen lähdössä lasten lapsia kannustamaan. Ei hirvikärpäsiä eikä kärvistelyä sateessa ja pakkasessa. Kalastuskin on kuvioissa järvien jäätymiseen asti.
Luontaisen uudistajan kommenttiin…
Pahin virhe on ripotella koivut koko uudistusalalle. Ne kannattaa jättää ryhmittäin sinne ,missä niille on parhaat olosuhteet. Kolme metriä tulee myös löytyä vapaata tilaa lehtipuusta lähimpään havupuun taimien, muuten havupuulle käy huonosti. Miettisin myös tarkkaan ,jättäkö hieskoivuja jonkun hetkellisen muotivirtauksen takia istutettuja taimia turmelemaan.
Jaan sataprosenttisesti käsityksen energiapuusta Gla:n kanssa . Ei ole hyvä ratkaisu metsänhoitotoimena , mutta varteenotettava tavaralaji riittävän kookkaaksi vartuttuaan eli käytännössä vähintään ainespuun mittoihin.
Hirvien vuoksi ei kuitenkaan kannata tinkiä raivauksista. Hoitamattomuus pilaa koko taimikon. Hirvi vain korkeintaan osan eikä aina sitäkään. Varmin tervetulotoivotus ei toivotuille sorkkaeläimille on pitää ”kattaus” runsaana sinä aikana ,kun taimikko on altteimmillaan hirvieläinvahingoille. Viittä vuotta ei ole varaa antaa vesakon rehevöityä. Se on nitistettävä tiheämpään tahtiin.
Kun on nähnyt niitä vieläkin paremmin ”kehittyneitä” supervesakoita ,joita on tarkoituksella kasvatettu energiapuun kiilto silmissä ,on syytä ottaa asia esille.
Jatkuvana puheenaiheena on ollut , että raivaus on kallista ja työlästä . Homma siirretään vielä monesti myöhemmäksi ja teetetään työ koneella ilman itselle koituvia kustannuksia. Sitä ei surra yhtään ,kun nuori metsä päätyy luvattoman huonoon kuntoon kyseisellä tavalla. Metsän kasvun turvaaminenhan hoidon päätavoite tulisi olla. Supervesakkokin laitettiin kuntoon ja omistaja maksoi työstä tonnin/ ha. Uhraus oli vielä tuossakin vaiheessa kannattavaa.
Mutta miksi pitää antaa poistettavan materiaalin kasvaa liian isoksi? Raivataan silloin ,kun se on helpompaa ja halvempaa eikä silloin ,kun hätä on jo kädessä . Tartutaan työhön siinä vaiheessa ,kun se ei ole vielä useimmille ylivoimaista. Näinhän fiksuimmat ovat tehneet tähänkin asti. Käytännön tulisi yleistyä muidenkin kohdalla. Professori Kärkkäinenkin totesi ,että vesakon tulisi kaatua niittämällä. Avauksessa mainittu etsänomistaja oli tullut täysin samaan lopputulokseen. Hän raivaa vesakon mahdollisimman varhain ja tarpeen vaatiessa useampaan kertaan työmääränkasvamatta lainkaan , kun myöhempään raivauksia ei tarvita ja raivauskierre saadaan samalla katkaistua.
