Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Vaikka vanhassa saunassako? Tästä oli seurannut eläintenpitokielto, mikä kuitenkin oli jäänyt päätöksenä torsoksi. Homma oli jatkunut lähes entiseen malliin.
Lopella löydetty yksityiseltä tontilta 25 koiraeläintä, joissa oli susimaisia piirteitä. Edellisen kerran pari vuotta sitten vastaavia otuksia löytyi 45. Ne kaikki olisi pitänyt testata, mutta operaation kalleuden(30 000€) vuoksi oli testattu vain osa. Nykyisistäkin tuloksista poliisi vaikenee. Ovatko ilmeiset koirasudet valtiovallan suojelussa? Luonnonsuojelulain perusteella kaikki pitäisi lopettaa. Kuinkahan monta susimaista koiraeläintä on vuosien mittaan päässyt tai laskettu luontoon?
Helsinkiläinen inssi esittää Hesarin palsyalla, että puun polttamiseen pitäisi kysyä lupa naapurilta ja tarvittaessa ,maksaa naapurille aiheutuneesta haitasta. Aika hankalaksi menee, jos ajatus saa ilmaa alleen. Onneksi täällä maaseudulla nousee savu joka torpan piipusta ja hyödyt ja haitat puun polttamisessa menevät päikseen naapurin kanssa.
.. . lähimmät puut kaksi metriä ulko-ovesta?
Käsitykseni mukaan noin lähellä rakennusta kasvavat puut kuuluukin poistaa ihan kyselemättä. Parempi pinossa ja rahat tilillä ,kun rungot mökin päällä ja katto kasassa. Eikä niitä puita pysty poistamaan niin ,että ei jäisi kantoja ja hakkuutähteitä. Hakkuutähteetkin oikea ammattikuski karistelee sinne, missä ne eivät haittaa. Jos ne haittaavat ,ne voidaan hoitaa sivummalle eri korvausta vastaan. Tuntitöinä tehdään vaikka saunavastoja.
Ei ole monella kylällä enää eläkeläisiä hirvenjälkiä inventoimassa. Riistakamerat tuottavat tietoa, jos tuottavat. Metsästäjätkin niin kiireisiä arkitöissään ,että koko orkesteri(sekin pieni) saadaan harvoin kokonaisuudessaan kokoon. Kun vielä vähän huonoa onnea koirien kanssa, niin saalis jää helposti laihaksi. Ja, jos sen ainoan toimivan koiran syö vielä hukka, on pillit pantava pussiin.
Ollaan kaukana niistä ajoista, kun porukalla oli viisi toimivaa koiraa. Niistä yksi reservissä ja neljällä oma hirvi edessä. Koko valtakunnan tasolla hirvikoiria on enää sama määrä ,kun 25 vuotta sitten. Tästä on kiittäminen epäonnistunutta petopolitiikkaa.
Omariistan tilastot kuuden vuoden ajalta kertovat, että hirvihavaintoja on kertynyt seuran alueella tähän kauteen mennessä keskimäärin yli kolme metsästyspäivää kohti . Nyt lukema on 1,2/pv/7pv . Selviää lahjomattomia lukuja ja Gla haastaa vieroitusoireista???
Tarkennan vielä ,miksi hirvenjäljet erottuvat nykyisin tiealueella huonommin ,kuin esim 40-50 vuotta sitten. Metsäautotiet ja paikallistien olivat tuolloin sorapintaisia ja huomattavasti pehmeämpiä , kun nykyiset murskepintaiset tiet,jotka ovat monesti kuin asfalttia. Siihen ei sorkka uppoa ja jälki näkyy huonosti. Aikoinaan oli tapana myös lanata teitä jahtikaudella, jotta pysyttiin paremmin jyvällä hirvien liikkeistä.
Koko paikkakunnan niukka vasakertymä saalistilastossa antaa viitteitä siitä, että hirvikanta ei ole erityisen runsas. Vasaosuus tulisi tässä vaiheessa olla huomattavasti isompi. Vasa on jahdin alkuvaiheessa ensisijainen kohde.
On melkoinen haaste löytää nykyoloissa sulan maan aikaan hirvet edes koiran avulla. Ajot olisi miesvoimin käytännössä tehtävä aivan umpimähkään. Ennen pehmeän soratien ylittävät jäljet kavalsivat kulkijan. Nyt hirvi onnistuu ylittämään tiiviit murskepintaiset tiet kuin aave jälkiä jättämättä. Metsästyksen kannalta elintärkeä hirvien seurantakin rajoittuu viikonloppuihin. Ei siis ole monesti hajuakaan , missä hirvet piileksivät. Ennen kylillä oli enemmän silmäpareja vahtimassa hirvien liikkeitä ja tuottamassa ajantasaista tietoa hirvien touhuista. Nyt ollaan lähes täysin koirien liikkeistä ja reaktioista kertyvän tiedon varassa.
Liekö petojen esiintymisellä vaikutus meidän hirviporukan hirvihavaintojen kertymiseen. Havaintoja on näyttänyt kertyneen tähän mennessä vain yksi metsästyspäivää kohti/ 7pv. Normaalitilanteessa havaintoja pitäisi olla vielä tässä vaiheessa päivässä yli kolminkertainen määrä.
Irtautuminen metsästyshommista osui oikeaan saumaan, kun saalista on tarjolla niukasti.
Joskus jahti kesti joulukuun puoliväliin ja joskus saalis jäi kokonaan saamatta. Tämä silloin 50 vuotta sitten ,jolloin hirviä oli täälläkin jo runsaasti, mutta ajometsästys tuotti huonosti tulosta. Nyt on tarjolla runsain mitoin vaihtoehtoja viettää aikaansa. Ei tarvitse rämpiä märässä metsässä. Koira hoitaisi sen puolen tehokkaasti, jos siihen olisi turvallista ryhtyä.
Petojen suojelijat ja muutamat muutkin ovat kehottaneet siirtymään hirvijahdissa ajometsästykseen. Jokainen voi tahollaan miettiä muutoksen merkitystä , kun tuon esille tämän hetken tilaston ,joka on peräisin suoraan metsästäjien ilmoituksista omariistaan.Tähän mennessä(27.10) koiran avulla metsästäjien ammuttavaksi on ohjattu hirviä 1930 metsästyspäivänä ja ”miesajolla” 39 metsästyspävänä samalla ajanjaksolla.
Sokeallekin pitäisi selvitä ,kuinka suuri merkitys koiralla on tänä päivänä hirvenmetsästyksessä. Seuraukset ovat valtavat, kun koirien käyttö jahdeissa estyy petojen vuoksi. Syntyvää vahinkoa ei korjata vuodessa eikä kahdessa. Tuskin vuosikymmenkään riittää. Neljännesvuosisata sitten tapahtunut hirvikannan räjähtäminen johtui osittain myös siitä, että koiria oli tarpeeseen nähden liian vähän. Hirvikantaa pystyttiin leikkaamaan tehokkaasti vasta siinä vaiheessa, kun koiria oli tarpeeksi. Nyt koirakanta ei enää uudistu riittävää tahtia, kun uusia ei haluta ottaa petojen syötäväksi. Metsästyskoirien rekisteröinnit ovat vähentyneet samaa tahtia ,kun pedot ovat vallanneet alaa. Karhukoirien rekisteröinnit ovat lähes puolittuneet vuodessa! Metsästyskoirien rekisteröinnit kokonaisuutena ovat laskeneet vuosituhannen vaihteen tasolle.
