Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kirves ajaa saman asian ja pelastaa monesta muustakin pulasta.
Sopivan karulla maapohjalla jk:ssa aluskasvuskuusikko kituu taimina 50 vuotta. Sen jälkeen kasvaa tilaa saatuaan muutaman vuoden ja lopettaa kasvunsa monesti jo siinä vaiheessa ,kun rungosta ei ole otettavissa ensimmäistäkään tukkia. Silläkin puolella jk-uskovaisten perustelut ontuvat pahasti. Jaksottaisella menetelmällä sato/ mänty on kypsä 60 vuodessa , jolloin aletaan kasvattaa uutta satoa. Eli männikköä, jolle karummat maapohjat uudistetaan. Aluskasvoskuusikosta kehittyisi vain kuitupuuta.
Tuoreen kyselyn mukaan neljännes kyselyyn vastanneista kansalaisista vastusti suurpetoihin kohdistunutta kannanhoidollista metsästystä. Porvaripuolueissa vastustajia oli alle 20% vastanneista. Demarit edustivat keskiarvoa. Vihreissä ja vasemmistoliitossa vastustajia oli yli puolet. Ei kuitenkaan sitä määrää, mitä suojelujärjestöt ja kerhot väittivät koko maata koskevan vastustuksen olevan. Eduskunnan päätös seuraa vahvasti kansalaisten mielipidettä. Vihervassareiden tuottamaan kyselyiden avulla tuotettuun tietoon kannattaakin suhtautua varsin kriittisesti, kun tulos on osoittautunut petokseksi jälleen kerran.
Näyttää menevän vahvasti tunteisiin tuo kannanhoidollisen metsästyksen salliminen. Asiaa puoltaneet kansanedustajat saavat lokaa niskaansa oikein roppakaupalla. Törkeimpiä esimerkkejä ovat vihaviestit, joissa kansanedustajaa kehotetaan lopettamaan itsensä ja lisäksi kirjoittaja uhkaa käydä häpäisemän sukulaisen haudan. Facessa on tällä hetkelöä sivukaupalla pelkkää sontaa ja uhkauksia päättäjiä ja metsästäjiä kohtaan.
Tämä kertoo karua kieltään ,millaista väkeä suojelun nimissä terrorisoiva porukka oikeasti on. Samanlaisen ”informastiovaikuttamisen” kohteeksi ovat valitettavasti tähän asti joutuneet petohyökkäyksissä kotieläinvahinkoja kärsineet ihmiset. Heitä on raakasti syyllistetty ja haukuttu vahingoista ja koetettu haukkumalla hiljentää vahinkoja kärsineiden ääntä. Tässä on se syy, miksi kaikki vahinkotapaukset eivät ole päätyneet yleiseen tietoon.
Nyt oliskikin virkavallalle töitä ja aihetta puuttua vihaviesteihin. Moinen räksyttäminen selvän asian tiimoilta on saatava loppumaan. Virheelliset väittämät uhkailuilla höystettyinä eivät kuulu sivistysvaltion toimintatapoihin ja niihin pitää puuttua. Kyse ei ole enää sananvapaudesta.
Mitenkähän ne Ruotsissa pärjää ,kun siellä on tasaisesti laskettuna 40 sorkkaeläintä / 1000ha ja yhteensä lähes 1,5 miljoonaa? Hirvitiheyskin 9/1000 ha. Villisikoja joukosta 300 000-400 000 ja kanta vain kasvaa. Tosiasiassa eläimet asustavat suppeammilla alueilla, joten paikalliset tiheydet voivat olla moninkertaisia keskiarvoihin nähden. En menisi paljon valittamaan maamme tilanteesta edellä todetun perusteella.
Perkon väittämät perustuvat sitkeään vakaumukseen ja yhteen kakkaraan. Meikäläisen muutamaan miljoonaan katkaisuleikkaukseen ja mitattuun pölkkyyn.
….ja se kannolta otettu kakkara johtaa aivan eri tulokseen verrattuna rinnan korkeudelta otettuun. Puhumattakaan siitä ,että olisi mitattu edes yksi kokonainen runko. Motomittauksessakin luotettavaan lopputulokseen päästään vasta silloin,kun aloitetaan mittaus rinnan korkeudelta.
Suomeksi sanottuna Perkon otanta on liian suppea antaakseen luotettavan lopputuloksen. Ei edes sinne päin.
Kun perusasiat eivät tunnu Perkoa kiinnostavan, kertaan niitä jälleen muille. Jk-:ssa puun kehitys taimesta tukkipuuksi kestää 100-120 vuotta johtuen siitä, että taimen kehitys 1,3 metrin mittaan kestää aluskasvoksena 49-50 vuotta.( tutkittua tietoa) Taimia ei myöskään synny tasaisesti joka kohtaan . Toisaalle liikaa ja toisaalle ei ollenkaan, joten hoitotarvetta on tai tarvetta täydennysistuttaa. Muuten puustopääoma supistuu vähitelleen johtaen vajaatuottoisuuteen ja lopulta avohakkuuseen.
Turvemaillakin, joita nyt ollaan tarjoamassa jk-menetelmän piiriin, on jaksollisella menetelmällä on päästy vähintään 50% parempiin kasvutuloksiin jatkuvaan kasvatukseen verrattuna. Eli viimeinenkin oljenkorsi jk- menetelmän puoltamiseksi on pettänyt. Kun edellä kerrottu on ymmärretty ja sisäistetty , ei edes millään korkokikkailuilla voida osoittaa jk:ta jaksollista edullisemmaksi menetelmäksi. Perko toki voi jatkaa matkaansa entiseen malliin omassa kuplassaan. Fiksummat valitsevat paremman vaihtoehdon. Toiset tyytyvät hukkaamaan mahdollisuutensa.
Taimikonhoidolla ja ensiharvennuksilla ratkaistaan puuston säänkestävyys. Näitä kumpaakaan ei jk-ssa tehdä. Puiden on oltava kaikissa kasvun vaiheissa sopivassa tiheydessä. Ei liian tiheässä eikä liian harvassa.
Jk:ssa taimi on 40-50 vuoden iässä pituudeltaan 1,3 metriä. Ei ole vaikea arvata ,mikä on juurten kunto. Kun taimi kasvutilaa saatuaan alkaa kasvaa , se kasvaa vain pituutta ja oksat leveyttä. Juuret kehittyvät hitaammin ja sellaiset puut ovat erittäin herkkiä tuulituhoille.
Ajallaan käsitelty jaksottainen metsä kehittyy kaikissa vaiheessa tasaisesti sekä juuriensa, että pituutensa ja paksuutensa osalta. Juurien kehityksen kannalta taimivaiheen häiriötön kehitys on perusta myöhemmälle säänkestävyydelle.
Aukkoja tehtäessä kannattaa miettiä , hakkaako koko päätehakkuukelpoisen alueen kerralla ,vai osissa. Kertarykäisy saattaa olla parempi vaihtoehto. Tuulelle altista isoa metsää ei kannata jättää pystyyn. Parempi rajata aukko suoraan nuorempaan metsään tai taimikkoon.
Ajelin eilen illalla Vantaalta Keski-Suomeen. Ilma oli kohtalaisen sakeana lunta ja tuultakin riitti. Yksi tukkkirunko oli kaatunut lähitienoolla tien yli ja onneksemme korjattu pois tieltä. Törmäys siihen ei olisi ollut pois suljettu vaihtoehto, vaikka hiljaa ajettiin. Pyry oli tuolloin pahimmillaan ja runko köllähtänyt sopivasti nyppylän taakse. Näkyväisyyttä vain muutama metri.
Tänään polkaisin reilun kympin lenkin metsäteillä. Tuulikaatoja näkyi kymmenittäin vähänkin isompien tuoreiden aukkojen etelä-ja lounaisreunoilla. Hajatuhoja löytyy enemmän kun tarpeeksi.
Sähkökatkot eivät ole vaivanneet omalla kohdalla. Niitäkin on varmasti pitäjällä esiintynyt.
