Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Annelin kommenttiin pilalle mennestä taimikosta tukia odotellessa….
Metsälehti teki jutun ,joka käsitteli supervesakon raivaamisen työläyttä. Siinä taimikko oli tukehtumaisillaan ,mutta pelastettiin viikon/ ha kestäneellä ankaralla työskentelyllä. Kuluja kertyi tonni hehtaaria kohden. Edellisestä raivauksesta oli kulunut” viitisen vuotta”.
Jos tilanteen kehityminen olisi oivallettu aikaisemmin ja toimittu aiemmin,olisi mitä todennäköisemmin selvitty vähemmällä työllä ja lopputuloskin olisi näyttänyt paremmalta.
Toinen asia. minkä takia olen kannustanut tekemään raivaukset intensiivisemmin ja aikaisemmin, on usein ilmenevä hoitotoimenpiteiden korvaaminen korjaamalla järeä risukko energiaksi. Siinä vaiheessa ollaan metsän kunnon suhteen jo todella heikoilla jäillä. Kuten olen todennut moneen kertaan, energiapuun korjaaminen taimikosta ei ole välttämättä enää mikään taimikon laatua parantava ratkaisu. Kyseessä on usein pelastustoimi. Lopputulos ei parane yhtään ,vaikka toimenpiteen toteutus muuttuu ilmaiseksi tai siitä jopa maksetaan. Kyse on kuitenkin kaikkein kalleimmasta , mutta tulokseltaan epävarmimmasta tavasta hoitaa taimikoita ja nuoria metsiä.
Metsälehdelle voisikin tarjota juttuvinkiksi esitellä keinoja ,joilla supervesakoiden ja rästien kehittyminen torjutaan. Ajatus lehden artikkeleissa on liikahtanut jo oikeaan suuntaan , kun suositellaan toteuttamaan taimikonhoidot etupainoisesti. ”Etunoja” tulisi säilyttää kaikissa raivausoperaatioissa.
Siinäpä kysymys! Kumpi on tärkeämpi , metkatuki vai se , että taimikko saadaan kehittymään ilman häiriöitä ja vähin ponnistuksin nopeasti tukkimetsäksi?
Vaatii todellakin masokistin luonteen raivata jatkuvasti talonkorkuiseksi karannutta vitelikköä. Metkaehtojen täyttymistä odotellessa voi tilanne kääntyä helposti sellaiseksi .
Hoitokerran määräytyvät maapohjan mukaan. Jos haitallinen kasvusto kasvaa nopeasti, on se luonnollisesti poistettava tiheämmin toistuvien hoitokertojen avulla. Tämä on tehtävä jopa 2- kolmen vuoden välein ,mikäli aiotaan pelastaa istutetut taimet. Työ ei varmasti vähene ,jos odotellaan viisi vuotta tai enemmän. Kokonaistyömäärä tulee olemaan kuitenkin suurempi puuston kiertoaikana ,jos kilpailevia puulajeja ei poistetaan ajoissa.
Visalle ”sopiva aika” on ollut se ,kun hehtaarilla saa kulumaan yli 9 litraa bensaa. Minulle sopiva aika on ,että bensaa kuluu korkeintaan kolmannes tuosta määrästä.
Gla:lle on hieman tarkennettava sitä ,että avauksen ensisijainen tarkoitus on otsikosta huolimatta kiinnittää huomiota siihen ,miten itse kukin voi säästää voimavaroja tehdessään raivauksia. Työn aloituksen viivästyessä haasteet kasvavat monesti niin nopeasti (vähintään 10%/vuosi), että työ jää tekemättä. Tarpeeksi ajoissa toimien ja toimenpiteen uusiminen välittömästi, kun tarve vaatii, takaavat parhaan lopputuloksen. Esimerkiksi tukiehtojen täyttymisen edellytyksenä oleva viisi vuotta on aivan liian pitkä väli rehevillä mailla toteutettuihin taimikon käsittelyhin ,mikäli on aikomus toteuttaa työ taimikon kannalta oikealla hetkellä.
Taimikoita ei kuitenkaan kannata jättää hoitamatta tai huonolle hoidolle energiapuun ”parempaa tulevaisuutta” odotellessa. Kokkolassa energiapuuta käytettiin hetken 100 000 mottia enemmän verrattuna sotaa edeltäneeseen tilanteeseen ja nyt vain reilu vuosi myöhemmin on suunnitelmissa käyttää 50 000 mottia vähemmän verrattuna sotaa edeltäneeseen aikaan. Laskua 20%.Jossakin on luovuttu energiapuun hankinnasta kokonaan ja korjuuyritykset joutuneet sen myötä miettimään muita tulon lähteitä. Suunnan pitäisi energiapuun käytön kehityksen suhteen olla aika selvä.
Mistä tietolähteistä Visan Kokkolan energiapuun käyttöä koskevat tiedot ovat peräisin? Metsälehden uutisen mukaan energialaitoksen oman hankinnan osuudeksi kaavaillaan 40 000 kuutiota, joka on 20% kokonaiskulutuksesta. Energiapuuta käytetään tuon tiedon perusteella 200 000 kuutiota, ei Visan kertomaan 350 000 kuutiota. Se 350 000 mottia on peräisin uutisesta vuodelta 2023.Kyllä ne sähköpannut vähentävät puun kulutusta. Eivät suinkaan lisää. Kulutus on siis vähentynyt 150 000: lla kuutiolla.
