Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Yksi uusi lisäharmi pedoista on pulpahtanut pintaan vasta viimeaikoina. Petojen karjataloudelle aiheuttamat vahingot eivät rajoitu pelkästään fyysisiin vahinkoihin . Eläimen menetys on aina myös merkittävä taloudellinen vahinko. Vielä merkittävämmäksi talouden kannalta on yllättäen koitumassa eläinten EU-tukien edellyttämän laiduntamisvelvollisuuden toteuttaminen.
Petouhka ei poista laiduntamisvelvollisuutta . Jos eläimet joudutaan siirtämään pedoilta suojaan vaikkapa vain jaloittelutarhaan , joudutaan tukiehtoja rikkomaan ja pahimmassa tapauksessa tila menettää tuet tämän seurauksena. Petoja ei lueta pakottavaksi syyksi , jonka perusteella tukiehdoista voidaan poiketa. Lisätukiin kuuluva eläinten hyvinvointiin suunattu tuki voidaan periä takaisin ja muutkin tilan saamat tuet saattavat kokea saman kohtalon. Karjanomistaja joutuu kahta kautta kärsimään petojen lisääntymisestä Suomessa. Kumpi on pienempi vahinko, antaako karhun tai suden syödä karjaa , vai menettää elinkeinon saamat tuet osittain tai pahimmassa tapauksessa kokonaan?(Aiheesta enemmän Keskisuomalainen 15.9)
Rktl:n olisi syytä pitää ne” koiransa” liekassa! Ainakin 17 lammasta kohtasi matkansa pään , kun pantasusi(det) riehui laitumella Äänekoskella .
Mikä on tutkijoiden vastuu , kun seurannassa olevan pedon tiedetään luuhaavan laitumien tuntumassa eikä paikallisia karjanomistajia edes varoiteta vaarasta??!! Suosittelisin ,että häiriköksi osoittautunut peto hoidettaisiin pikaisesti pois päiviltä ”Utelias”-karhun tapaan . Susien riekaleiksi repimät kotieläimet ovat suuri taloudellinen vahinko ja varsin huonoa mainosta nykyiselle petopolitiikalle.
On naurettavaa , että kehotetaan tarttumaan torviin ja kattilankansiin , kun peto uhkaa kotieläimiä. Aseeseen tarttumien olisi oikeampi ratkaisu . Ei sitten myöhemmin tarvitsisi syytellä , että on eliminoitu väärä yksilö , kun tilanteen käytyä kestämättömäksi joudutaan järjestämään isompi operaatio pedon päänmenoksi. Jos peto on kotieälimen kimpussa , ei pitäisi olla epäselvyyttä vahingon aiheuttajasta .Tuo ajourien leveys kummittelee edelleenkin monien mielessä . Isollakin motolla voidaan tehdä niin kapeaa uraa , että puut jäävät normaalilla ajokoneella ajamatta. Urien leveys ei niinkään ole hakkuukoneesta kiinni , vaan lähikuljetuksen vaatimuksista.
Ensiharvennusten kapeahkot ajoväylät ovat kiusana myöhemmissä hakkuissa . Puiden järeytyminen on kaventanut uran ajokelvottomaksi , joten reitin varrelta on poistettava kokonainen rivi puita , että laitteet mahtuvat sekaan . Tämän tuloksena puhutaankin jo jopa 6 metriä leveistä ajoväylistä . Kaiken lisäksi joudutaan monesti poistamaan niitä parhaita runkoja. Urat tuleekin jo ensiharvennusvaiheessa avata riittävän leveiksi (4,5m , mutkissa ja sivukaltoissa enemmän) , jotta uraa ei tarvitse enää myöhemmin leventää.
Suomalaisella metsätaloudelliseti pienehköllä tilalla on monta pientä metsäkuviota , jotka ovat eri kehitysvaiheessa. Puut on kuitenkin järkevää korjata isommissa erissä . Mukana on sekä aukkoa että harvennusta. Hehtaaria tai puolta varten ei ole mitään mieltä lähteä tuomaan eri kokoluokan kalustoa tilalle , joten se keskiraskas tai järeämpi hakkuukone tulevat olemaan järkevin vaiihtoehto korjuutöihin.
Valitettavasti on turvautuminen havuihin , kun kaikkia leimikoita ei ehditä korjata jäätyneen maan aikana . Kilpailijamaissa ei välttämättä ole routaa ollenkaan ja sielläkin pärjätään.
Hyvä ulottuvuus ja riittävä vakaus ovat käypäisen työkonen ominaisuuksia kesällä ja talvella . Pahimpiin paikkoihin ei tarvitse mennä lainkaan , kun puu pystytään poimimaan vähän kauempaa. Pikkukoneella puolestaan on koluttava palsta varsin tarkkaan , että kaikki puut tulee tehtyä. Painumia tulee kesäkorjuussa muuallekin , kun varsinaiselle ajouralle .
Mitäs puhetta se on muuten , että tarjotaan yhtä korjuukertaa lisää metsän käsittelyyn koneellisen nuoren metsän kunnostuksen nimikkeellä? Taimikosta ronkitaan risut kokopuuna yleensä kesäaikaan , tehdään työn vaatimat väljät ajourat jo taimikkoon eikä raiteisiin tule risukaan. Vaikka poistettava puu on pientä , vaaditaan tämänkin homman onnistuneeseen toteuttamiseen keskiraskasta kalustoa.
No jooo! Eikö riittänyt ,että pissattiin housuun ? Pitikö vielä torttukin lykätä samaan syssyyn ! Tulee oikeasti Kekkosta ikävä . Tämä ei olisi ollut mahdollista hänen aikanaan . …ja maanpetturit olisivat saaneet ansaitsemansa kohtalon.
On surkuhpuaisaa , että saivarrellaan siitä , kuka tuki muutamalla eurolla ja ketä . Samaan aikaan toisaalla aiheutetaan paljon suurempaa vahinkoa tuhoamalla maamme kilpailukyky kokonaan vientimarkkinoilla. Nyt ei selittelyt auta , maamme kannalta epäedulliset päätökset junailleet on saatava edesvastuuseen teoistaan.
Ranelle..
Vaikka runko puidaan puomin alle , se ei tarkoita sitä , että havut jäävät aina urien väliin. Kun reitti vaatii havuttamisen , tuodaan oksa- ja latvuskasa raiteisiin suojaamaan puiden juuria tai lisäämään pehmeämmän kohdan kantavuutta. Keskiraskaalla koneella tämä toimenpide ei tuota suurtakaan tuskaa. Kun uraa ei tarvitse havuttaa , jää oksamassa oikeaan paikkaan palstan sisälle maan ravinnetilaa kohentamaan.
Peten ohjeistus ajouran leveydestä on täsmälleen oikea . Jos vähänkin epäilyttää , että on ahdasta , tehdään lisää tilaa . Vuosien saatossa on tullut vastaan runsaasti harvennuksia , jotka on pilattu liian kapeilla ajourilla . Uran varressa olevien runkojen tyvet ovat lähes kaikki vikaantuneita . Kunnon tukkia ei monestakaan tule lahon tai koron takia. Tälläkin palstalla ollaan huolissaan maannousemasta , mutta ei läheskään aina maannousemaa lisäävistä liian kapeista korjuu-urista.
Hyvän harvennusmoton ;väristä riippumatta , ominaisuuksiin kuuluu , että olottuvuus uralta on vähintään 10 m. Puut pitää myös pystyä käsittelemään siten , että on mahdollista karsia runko puomin alle koneen sivulla. Tällöin karsittavan rungon toisille rungoille aiheuttamat vauriot voidaan minimoida karsintavaiheen aikana. Näkyvyys kaatosuuntaan on oltava esteetön.
Isokin runko joudutaan joskus kaatamaan ja karsimaan kaukana koneesta . Tällöin tarvitaan koneelta voimaa ja vakautta. Runkojen siirtely pystyasennossa parempaan kaatotilaan vaatii myös massaa ja vankkoja rakenteita.
Vaikeissa maastoissa isompi kone on aina pientä parempi . Ulottuva kuormain puolestaan antaa mahdollisuuden kiertää pehmeiköt riittävän kaukaa painumien minimoimiseksi . Ajourien leveyksiin ja painumiin on mahdollista vaikuttaa raivaamalla palsta huolellisesti. Mitä kauemmas palstalla näkee , sitä paremmin ajourat voi suunnata maastoesteitä ennakoiden ja pehmeikköjä vältellen. Virheet urien suuntaamisessa lisäävät väistämättä ajouriin käytettyä pinta-alaa ja pehmeiköille osuessaan maastovaurioiden määrää.Tuli vaan mieleen, että toimiikos ”topintamin” motosessa kantokäsittely ? On nimittäin serti katkolla , jos maannouseman torjunta on tekemättä . Rotstoppia tai ureaa on roiskittava kantoihin äitienpäivän ja isanpäivän välinen aika. Tämä koskee myös energiahakkuita.
Itse kysymykseen… Kun metsät /taimikot hoidetaan oikein , ei tarvita varsinaisia harvennusmotoja ollenkaan. 1070 on jo koneena sellainen , että sillä voi sekä harventaa , että tehdä sopivalla kouravarustuksella pienet aukotkin. Ei siis tarvitse kiikuttaa erikseen eri kokoluokan konetta saman isännän maille harventamaan ja aukkoja tekemään.
Mitä kapeampi koneen käyttöala on , sitä kapeampi on yrittäjän leipä. Ainoastaan pieniläpimittaisen energiapuun korjuuseen soveltuvan koneen haltija ei välttämättä saa edes nettotuloa. Puhutaan varsin usein vain kalliista harrastuksesta. Tulevaisuudessa nämä kapean käyttöalueen erikoiskoneet poistuvat vähin äänin markkinoilta ja hakkuut tehdään nykyisenkaltaisilla keskiraskailla tai vähän järeämmillä hakkuukoneilla. Näissä muuten kantojenkäsittelylaitteistokin on jo vakiovarusteena.
Olipa tuossa viikolla radiouutisissa maininta , että hirvenkaatolupien määrää alennetaan jahtikaudella 2013 , jotta susille riittää ravintoa. Tämä tarkoittaa 30-50 kaatoluvan vähennystä susilaumaa kohti.
ihan maistiaisiksi vähän karhustakin…
Se Utelias – merkkinen nallukka on sitten vainaa . Syksyyn mennessä se kuitenkin ehti opettaa toisenkin otson roskalaatikoille . Muutama tunti Uteliaan kellistämisen jälkeen oli tullut hätäkeskukseen parikin ilmoitusta pihapiirissä Uteliaan reviirillä touhuavasta toisesta karhusta.
Tässä on selkeä esimerkki siitä , että pihapedoille on annaettava ”lojot ” välittömästi . Jos toimissa vitkastellaan , seuraa varmasti ongelmia ennemmin tai myöhemmin. Nyt tämä pahoille tavoille kesän aikana oppinut toinen nallukkakin on henkipatto . Yksikin virheliike, niin sekin passitetaan autuaammille metsästysmaille.
