Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
#”Esimerkistäsi huomaat, miltä tuntuu kun itseä lähellä olevat asiat päätetään jossain muualla. Susien kaatolupia vastustaa porukka, joka ei asu susilauman keskellä. Ihan vastaava on tilanne metsätalouden harjoittajan näkökulmasta.”#
Koetahan nyt ensin saada se hirvikannaan pudottamisen suhteen 99% :sti sinun laillasi ajatteleva paikallinen porukka kasaan ja tekemään päätöksiä . Voi nimittäin käydä niin , että joukko on yhtä iso , kun Pylkönmäen vappukulkue . Yksimielisyys tämän joukon kesken on helppo saavuttaa . Marssijoita on tasan yksi .
Sitten olen valmis antamaan vähän siimaa , jos kokoontumiseen tarkoitettu tila käy ahtaaksi ja yli puolet väestä (demokratia) on sitä mieltä , että hirviä on vähennettävä nykyisestään . Tämä siis tulee toteuttaa sillä alueella , jossa Gla:n tilukset sijaitsevat . Paikallinen kansakoulu tai seurojentalo porukkaa täyten . Siitä se lähtee : )
#”Eli Suorittavakin myöntää että Riistaneuvostokin on pelkkä metsästäjäjärjestön osa! MOT.”#
Kuusi henkilöä edustaa riistanhoitoyhdistyksiä ja neljä muita sidosryhmiä . Riistaneuvoston kokoonpano on lopulta aika monipuolinen . Näissä rhy:den edustajissakin on useita maanomistajia . Ilman kokemusta ja laja-alaista näkemystä ei näihin tehtäviin esitetä eikä valita .
PS. harvemmin esim. palloiluseuran johdossa on vastaavaa määrää muiden , kun varsinaisen lajin edustamia tahoja.
Aika villiksi saattaisi metsästyskin mennä , jos esim. tämän palstan muutamat ”asiantuntijat” pääsisivät olemattomalla metsästyskokemuksella kääntelemään vallankahvaa
riistahallinnossa .
Noviisit eivät varmasti tule olemaan enemmistönä minkään järjestön päätöksenteossa . Eivät metsästäjärjstöissäkään . Ompeluseurat ovat asia erikseen .#”Ylitöistähän ei tietenkään makseta kun ei makseta monesti nytkään.”#
Mitähän varten ne työehtosopimukset sitten tehdään ? Taantuman varjolla näyttää kaikki keinot olevan luvallisia .Valitettavasti ei laillisia.
Jos ylitöitä tehdään ilman asianmukaista korvausta , on siitä tehtävä yleissitova valtakunnallinen sopimus .Ylityöt voi toki välttää tekemällä asiat joka osa-alueella vähän paremmin . Ainakin metsäopuolella ylitöihin ajaudutaan esimerkiksi
heikkojen korjuuolosuhteiden takia . Korjuuolosuhteiden puutteet johtuvat puolestaan enimmäkseen huonosta metsänhoidon tasosta .
Melkoisen paineen ylitöiden tekemiseen puunkorjuutöissä aiheuttaa mm puutteet ennakkoraivauksessa .10-40%:n työn hidastuminen on paikattava ylitöillä ja lisäämällä kalustoa .Mikähän mahtaa olla tilanne muiden harrastusjärjestöjen kohdalla ?
Onko kenties näiden järjestöjen hallinnossa enemmistö muilla , kun varsinaisilla harrastajilla ? Kerrohan esimerkki jostakin muusta
harrastajajoukosta , jonka toiminnan suuntaa ohjailee näinkin monta eri tahoa , kun metsästyksen kohdalla tapahtuu ...ps. Varsinaisissa metsäasioissa ollaan samoila linjoilla , mutta tämä metsästysosio vaatii vähä syventäviä keskusteluja : )
Gla:
#” Hirvien kohdalla ei halua vahinkojen vähentämiseen (1566 kolaria) enää riitä. Erikoista ja ihmetyttää minua paljon enemmän kuin mahdollinen petovahinkojen uutisointiin liittyvä epäjohdonmukaisuus.”#Milläs perustelet , että hirviä ei olisi yritetty kaataa ? Hirvikanta on kuitenkin reilusti puolittunut pahimmista ajoista . Vertailun vuoksi
samanlaisissa olosuhteissa Ruotsissa hirvikanta ei ole osoittanut laskemisen merkkejä . Oman seuran kohdalla lukemat ovat vielä murskaavammat . Hirviä on KORKEINTAAN yksi kymmenesosa
( 1/10 ) verrattuna tilanteeseen , josta lähdettiin määrää
vähentämään . Väitätkö todella, että mitään edistystä ei olisi tapahtunut ?Vielä tuohon uutisointiin palatakseni … Edellisessä kommentissani kertomassani tapauksessa uutisoitiin vain murto-osa useamman syksyn aikana tapahtuneista lähes sadasta eläinvahingosta. Yhteisenä nimittäjänä tilanteissa oli , että sudet tappoivat keväisin lampaita laitumelta usealta eri tilalta ja kesän kääntyessä syksyyn opettivat pentujaan metsästämään samalla kaavalla , kun tänäkin syksynä on uutisoitu . Kaatolupia näihin tapauksiin ei lukuisista hakemuksista huolimatta saatu . Seuraukset kerroinkin jo edellisessä
kommentissani .Gla voisi kokeilla kutsua koolle kyläkokousta hirvikannan vähentämisen merkeissä . Kun susiasioita käsiteltiin vastaavassa tarkoitusessa , olivat käyttöön varatut tilat tupaten täynnä ja jonoakin oli pihalle asti . 99% väestä oli susien hävittämisen kannalla , mutta
edistystä tähän suuntaan ei ole tapahtunut .
Mahtaisiko isompi joukkotapahtuma johtaa parempaan lopputulokseen hirven kohdalla ?.
kertaus jatkuu:
”Alueellisessa riistaneuvostossa on enintään kymmenen jäsentä, joista kuusi edustaa alueen riistanhoitoyhdistyksiä. Lisäksi alueellisessa riistaneuvostossa on edustajat maakuntaliitosta, ELY-keskuksesta, metsäkeskuksesta sekä alueellisesti merkityksellisestä maanomistajajärjestöstä.
Alueelliset riistaneuvostot nimittää maa- ja metsätalousministeriö riistanhoitoyhdistysten aluekokouksen ja sidosryhmien tekemien esitysten pohjalta, ja niiden toimikausi on kolme vuotta. Kokouksissa käsiteltävät asiat valmistelee ja esittelee Suomen riistakeskuksen toimihenkilö.”
kertausta :
Alueelliset riistaneuvostot
”Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti Suomen hirvikannan hoitosuunnitelman. Jatkossa alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvikannan hoidon tarkemmista tavoitteista yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Näin alueelliset erityispiirteet tulevat huomioitua aiempaa paremmin ja eri tahojen vaikutusmahdollisuudet paranevat. Hirvikannan säätelyllä halutaan ennaltaehkäistä hirvien metsä-, maa- ja porotaloudelle aiheuttamia vahinkoja sekä liikenneonnettomuuksia.
Sopiva hirvikannan taso ei ole sama ympäri Suomen, koska olosuhteet vaihtelevat paljon eri puolilla maata. Tämän lisäksi eri tahoilla on keskenään ristiriitaisia tavoitteita hirvikannan suhteen. Suunnittelussa huomioidaan myös suurpetojen vaikutukset hirvikantaan. Hirvikanta on osassa maata liian naarasvoittoinen, joten kannan eroja pyritään tasaamaan. Tavoitteisiin pyritään ohjaamalla metsästystä.
Ajantasainen ja luotettava tieto hirvien lukumäärästä on ehdoton edellytys, jotta kannansäätely onnistuu mahdollisimman hyvin. Tulevaisuudessa hirvisaalis- ja havaintotiedot kerätään viikoittain sähköiseen tietojärjestelmään, josta ne ovat kaikkien saatavilla.
Hirvivahingot ovat vähentyneet viime vuosina. Viime vuonna niitä oli jälleen vähemmän kuin sitä edellisenä. Vuonna 2013 maksettiin noin 870 000 euroa korvausta hirvien aiheuttamista metsätalousvahingoista. Viljelysvahinkoja korvattiin noin 176 000 eurolla. Korvaukset maksetaan hirvenmetsästäjiltä pyyntilupamaksuina kerätyistä varoista, joita käytetään myös vahinkojen ennaltaehkäisyyn, hirvitutkimukseen sekä kannan seurantaan.”
Hoitosuunnitelman valmisteli Suomen riistakeskus, ja työtä ohjasi maa- ja metsätalousministeriön asettama ohjausryhmä. Valmisteluun osallistui laaja joukko kansalaisia ja eri sidosryhmiä, sekä asiantuntijoita esimerkiksi riistantutkimuksen, metsäntutkimuksen, liikenteen ja metsätalouden alalta.
Täälläkin pyrittiin aikoinaan rajoittamaan uutisointia susista . Yllättäen myös vahinkoja kärsineet kielsivät asian käsittelyn julkisissa tiedotusvälineissä . Yhteisenä nimittäjänä näissä tilanteissa oli , että sekä toimittajia , että vahinkoa kärsineitä uhkailtiin törkeästi ns. luonnonsuojelijoiden taholta . Tällä tavalla ongelmaa yritettiin lakaista maton alle , mutta onneksi sielläkin oli elämää . : ) Enää ei tarvitse kirjoitella petovahingoista , kun petoja ei ole .
Täällä on taaskin unohtnut se asia , että päätökset hirvikannan koosta tehdään alueellisesti ja paikallistasolla . Riistakeskus antaa metsästäjille hirvikannan seurantaaineiston ja sidosryhmien kuulemisen perusteella eri vaihtoehtoja toimia . Periaatteessa on mahdollista ampua vaikka joka ikinen elukka , jos riittävä kannatus asialle löytyy . Tämä siis paikallisesti . Nämä ovat kuitenkin pelkkää teoriaa , jos alueelta ei löydy riittävää joukkoa toteuttamaan tätä esitystä .
Tämän aiheen keskusteluissa on vähä samoja piirteitä , kun vuosia sitten seuramme alueella sattuneessa parissa tapauksessa .
Eräänä vuonna raivostunut keski-iän loppupuolen kriiseissä painiskeleva rouvashenkilö tuli vaatimaan non 100 metriä tiestä olevan
JÄNISTEN ruokintaan tarkoitetun katoksen siirtämistä ”hevon kuuseen”. Tämä rakennelma sattui olemaan hirvien ikiaikaisesti käyttämän polun tuntumassa . Rouva kuvitteli , että katoksessa oli hirvien evästä . Ei auttanut , kun siirtää katos . Naisihminen oli säikähtänyt katoksen lähellä tien yli pyrkivää hirveä . Tällä tiellä liikkui 1-2 autoa päivässä ja nopeusrajoituskin oli 40km/h .Vähän tämän jälkeen samainen rouva soitti kiivaan puhelun riistakeskukseen ”häirikkömetsosta” , joka oli pakottanut naisen jättämään marjaämpärit metsään . Siihen aikaan metso oli alueellamme rauhoitettu . Rauhoitus purettiin rouvan painostuksen seurauksena ja komean ukkometson maallinen taivallus päättyi haulikon laukaukseen .
Saman sorttista ylireagointia tuntuu olevan ilmassa täälläkin . Kohteena vain on hirvi . Ilmeisesti ylireagoijat eivät kuitenkaan ole keski-iän ylittäneitä rouvashenkilöitä , vai ovatko sittenkin ? : )
