Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Jessellä töitä tehneiden kuljettajien työtuntimäärät hipovat jo aikalailla riskirajoja . Monessa perheessä ovat kattilat mennet jakoon moisella systeemillä . Joidenkin kaverien kohdalla omat kattilat ovat riittäneet koko elinajaksi . Eronneita ja yksineläjiä on konemiesten joukossa varmasti muuhun väestöön verrattuna keskimääräistä enemmän .
Tämä koskee sekä yrittäjiä , että työntekijöitä .
Töitä on tehtävä , mutta ei perheen kustannuksella. Muullekin elämälle täytyy riittää aikaa .Mistähän Rane on saanut sen kuvan , että vastustan ylitöitä ?
Sen olen toki tuonut ilmi , että ylityörajat on olemassa ja niitä tulee noudattaa . Lisäksi ylitöistä kuuluu maksaa sopimuksen mukainen korvaus . Ylitöitä on mahdollista tehdä laillisesti lähes 300 tuntia vuodessa . Jos kone sattuu olemaan yhdessä vuorossa , se ei todellakaan tarkoita , että työmaalla laiskotellaan .Metsuri motokuski touhuaa kahdessa vuorossa kuten pitääkin .
Ainoa , mikä unohtui , on kantokäsittelyaineen tankkaaminen .
Kyseinen litku ei valitettavasti riitä kahdeksi vuoroksi , jos kalikoita putoaa vähänkin normaaliin tahtiin . Max 10 tuntia ja tankki on tyhjä , joukkokäsittelyssä jopa 7:ssä tunnissa. Tämän takia vehkeet on kiikutettava kesäkaudella laaniin joka vuoronvaihdossa .
Kone jätetään sujuvasti yöksi palstalle yhdessäkin vuorossa , jos tankkaustarvetta ei ole .
Vertailevia tutkimuksia vuorotyö/yksi vuoro minulla ei valitettavasti ole . ”Vain ” 15 vuoden kokemus kahdessa vuorossa työskentelystä yli 10:n eri kaverin kanssa viidellä eri työnantajalla . Aina ei suju vaikka kuinka yrittäisi .
Jotain kannattavuudesta kertoo se , että vaikka yli 90% talon koneista pyörii yhdessä vuorossa , kaikille työntekijöille pystytään maksamaan työehtosopimuksen mukainen palkka .
Metsuri Motokuski ei tunnu saavan kaikkia palkanosia
2-vuorotyöskentelystä huolimatta .Koneita ei luonnollisesti olla ihan alvariinsa vaihtamassa , kun tehdään töitä yhdessä vuorossa . Esim . vanhimmat koneet , suurin ja pienin olivat vaihtohetkellä iältään pitkästi toisella kymmenellä ja tunteja mittarissa yli 20 000 . MKP: n toimitusjohtajaa lainatakseni ”Kromi ei kiillä , mutta homma kannattaa” .
#”..suorittava kehuu sijoitusta joka on kahdessa vuorossa olevien koneiden ansiota.”#
Tuo pari tuhatta tuntia vuodessa tulee kyllä täyteen yhdessäkin vuorossa , jos työt sujuvat ongelmitta ja töitä on tasaisesti läpi
vuoden . Kahdessa vuorossa työskenetely lisää toki työtunteja , mutta tulos ei välttämättä parane .Jo edellä todettiin , että kahdessa vuorossa kahden henkilön aikaansaama tuotos on noin 1,5 verrattuna kahteen erilliseen päivävuoroon.
Tässä on käytetty vertailukohtana samanmittaisia työjaksoja .
On erittäin todennäköistä , että yhtä vuoroa tekevien päivän pituus ei rajoitu 8:aan tuntiin . 9-10 tuntia päivässä on yleinen käytäntö puunkorjuutöissä. Vuorotyössä päivän pidentäminen johtaa jyrkkään tuotoksen alenemiseen.
Päivävuorolaisen työteho on pidempääkin pävää tehtäessä vuorotyöläistä parempi .Vuorotyön kannattavuutta mitattaessa päästään varsin mielenkiintoisiin lukemiin , jos kone vaihdetaan esim. 10 000 tunnn välein . Yhden vuoron konetta vaihdetaan harvemmin , mutta kaikki tunnit tehdään täydellä teholla . Kahden vuoron kone puolestaan pyörii tuon 10 000 tuntia 25% pienemmällä teholla . Kun lisäksi otetaan huomioon päiväuorolaisen pidempi työpäivä (vähemmän aloitus- ja lopetustyöaikaa ) , kohenee yhden vuoron tuottavuus entisestään . Lisäksi , harvoja poikkeuksia lukuunottamatta , kahden vuoron koneet ovat yhden kuljettajan vastuulla olevia laitteita huonommassa kunnossa vaihtohetkellä .
Vuorojen lisääminen ei välttämättä paranna tulosta , mutta siihen on turvauduttava , jotta asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen mukaiset puutavaramäärät saadaan korjattua sovitussa aikataulussa .
Täällä on vaivattu päätä sillä ,että suomalaiset metsäkoneet olisivat vajaakäytössä .
Tuoreet tutkimukset osoittavat kuitenkin vuotuisten käyttötuntimäärien olevan suuret muuhun Eurooppaan verrattuna .
Eniten tunteja esim. hakkuukoneeseen ajetaan Latviassa , vähän yli 2500/vuosi . Suomi on Ruotsin jälkeen viidentenä . Tunteja vuositasolla ajetaan Suomessa runsas 2000 . Euroopan keskiarvo hakkuukoneiden käyttötunneissa on 1791 / vuosi . Esim Saksassa luku on 1400/ vuosi ja Sveisissä alle 1000 !Lisää tuottavuuttakin on kaivattu . Metsässä ja harvennuksilla tätä voidaan lisätä korjuun kohdalla10-40 % huolehtimalla ennakkoraivauksesta . Muun muassa Enso on asiaa vastikään tutkinut .
Heidän uusissa ohjeissaan kaikki rinnan korkeudelta alle 8 cm:n rungot tulkitan aluskasvokseksi , joka on raivattava maahan ennen hakkuuta . Raivauksen toteutuksessa otetaan kuitenkin huomioon riista ja luonnon monimuotoisuus .Metsäpuolella on suuret mahdollisuudet välttää Kreikan tie . Yllä oleva asia ei suinkaan ole ainoa kehitettävä asia . Tuottavuushyppy siitäkin seuraa , jos toimeen tartutaan . Eikä tarvise tyytyä mihinkään vaatimattomaan 5 prosenttiin .
Hirvihommat ovat olleet pääosin paikallisen maaseutuväestön harteilla . Ainakin ydinryhmä kostuu paikallisista metsästäjistä .
Väki on kuitenkin muuttamassa kiihtyvällä vauhdilla asutuskeskuksiin , jonka seurauksena ”kantavat voimat ” vähenevät . Jotka vielä maaseudulle jäävät ,ovat niin ylityöllistettyjä , että harva ehtii enää hirvijahtiin . Väestön ikääntyminen harventaa myös omalta osaltaan asekuntoista jahtiporukkaa . Voisi olettaa , että hirviongelma ei tätä taustaa vasten tulevaisuudessa ainakaan vähene . Siitä on kuitenkin turha syyttää riistahallintoa ja metsästäjiä . Metsästäjiä ei ole enää riittävästi jahtihommiin ja näissä tilanteissa riistahallintokin on voimaton . Sotaa ei voi käydä ilman sotaväkeä .
Väitän , että hirvikannan kasvaminen joillakin alueilla on merkki siitä , että yllä kertomani on jo alkanut toteutua . Neuvoisinkin totuttelemaan ajatukseen nykyisestään kasvavasta hirvikannasta…ettei tulisi yllätyksenä .Hirvikolareiden lisääntymiseen voi toki olla muitakin syitä , kun eläinmäärän kasvu .
Hirvikanta on voimakkaan metsästyksen tuloksena nuorentunut . Nuoret yksilöt liikkuvat enemmän , kun vanhemmat reviirinsä vakiinnuttanet eläimet . Suurpetojen määrän lisääntyminen jo lähes1800 -luvun lopun tasolle liikuttaa myös hirviä . Pedoilla on 365 jahtipäivää vuodessa , mutta läheskään kaikki tilanteet eivät johda kaatoon . Saaliin kohtaaminen ikävästi auton kanssa voi olla jopa todennäköisempää . Metsien aktiivisempi käyttö harvenuksineen ja raivauksineen liikuttaa myös hirviä enemmän , kun esim. 20 vuotta sitten .Tarkentava kysymys puun taakse . Tarkoititko luvulla 1,5 todella tulosta ? Enemmänkin lienee kysymys tuotoksesta . 1,5 kertainen tuotoksen lisäys ei tarkoita tuloksen lisääntymistä samassa
suhteessa . Tulos voi olla jopa negatiivinen kasvaneisiin tuotantopanoksiin nähden . Oli hyvä , että toit tuon lukeman ja taustat vuorotyön tarpeista esiin . Joskus on tehtävä tappiollisiakin asioita asiakassuhteen säilyttämiseksi , mutta VAIN joskus.Palataan vielä tuohon koneyrityksien suureen pääomakulujen määrään ja runsaaseen konekantaan .
Konekanta on valitettavasti mitoitettava ASIAKKAAN VAATIMUKSESTA kysyntähuippujen mukaan .
Käytännössä tämä tarkoittaa kahden talvikuukauden 6 milj. kuutiometrin kuukausittaista puun korjuumäärää varten . Kesäkuukausina olosuhteiden ollessa parhaimmillaan korjuumäärät ovat 2-3 milj kuutiota kuukaudessa . Tasoittamalla korjuumääriä pienenisi kaluston tarve huomattavasti .
Entä sitten korjuuolosuhteet ja työmaiden järjestelyt ?
Yksi kymmenestä koneesta on jouduttu hankkimaan sen vuoksi , että
leimikoiden raivauksia ei ole tehty asianmukasesti . Toinen kymmenestä koneesta puolestaan on jatkuvasti lavetilla huonon työmaiden ketjutuksen ja tiukkojen eri yhtiöiden välisten reviiriehtojen takia . Yksi lisäkulu on myös erikoiskalusto , jota on jouduttu kehittämään ja hankkimaan vain sen takia , että metsiä ei hoideta ajallaan tai ollenkaan .Aitoja säästökohteita kyllä löytyy . Puuttuu vain halua käydä todellisten haasteiden kimppuun .
Pitkälti samat ajatukset , ku kollegalla . Omalla kohdalla ei oikein voi sanoa , että pitäisi tehdä jotain . Kuten viime vuosien arviot alueemme hirvimääristä kertovat , olemme jo tällä hetkellä reilusti tavoitekantojen alapuolella . Tähän perustuu lupamäärien roima pudotus tulevalle kaudelle .
Lupamääriä on yleisesti kuitenkin lisätty , ja sen pitäisi tuoda apuja hirvikolarien väheemisen muodossa . Valkohäntäpeuran kanssa voi olla ongelmia . Olen saanut jostakin sellaisen käsityksen , että niiden metsästäminen ei oikein enää kiinnosta . Se on huono merkki tulevaisuutta ajatellen . Meillä valkohäntäpeurat tapettiin lähes yhdettömiin vuosia sitten ilvesten suosiollisella avustuksella .En malta olla kertaamatta , että asennemuutoksella liikenteessä hirvikolarien määräkin vähenee . Kun myös muistaa , että yhden hirven perässä voi tulla toinen ja toimii välittömästi sen edellyttämällä tavalla , voi välttää onnettomuuden . Tästä on omankin perheen kohdalla kaksi hyvin päättynyttä näyttöä vuoden sisällä . Varoitin poikaani edellä mainitusta mahdollisuudesta ja hän onnistui välttämään kolarin, kun toimi ohjeideni mukaan . Muutama kuukausi
myöhemmin jouduin itse vastaavaan tilateeseen . Silmieni etsiessä kiiluvaa silmää tien lähistöltä hirven ylitettyä tien huokasi poikani , että tuleeko toista ?…..tuli !!! , mutta onneksi olin varautunut tilanteeseen ja molemmat jatkoimme ehyenä matkaa .#”Esim nämä ”yhden vuoron miehet” käytännössä pakottavat urakoitsijat tuplaamaan koneketjunsa.”#
”Yhden vuoron miehet” eivät pakota yhtään mihinkään . Tilanne vain on se , että riittävän päteviä kavereita ei tahdo löytyä toiseen
vuoroon .
Myös puutteet jomman kumman vuorolaisen sosiaalisissa taidoissa heikentävät mahdollisuuksia tehdä tulosta . Kaikista ei yksinkertaisesti ole jakamaan samaa työmaata ja konetta . Firman sisäinen tulosten seuranta voikin antaa varsin yllättäviä tuloksia 2-vuorotyöskentelystä .
Työurani alkupuolella kahta vuoroa tehtiin yleisesti , jopa 12/12 tunnin vuoroissa . Näin toimineet pääsivät kyllä varsin nopeasti haudanlepoon .Itselläni on useamman vuoden yhtäjaksoiset työkokemukset viidestä eri työnantajasta . Kannattavuus on valitettavasti ollut heikoin juuri niissä yrityksissä , joissa on tehty työtä eniten kahdessa vuorossa . Osa onkin jo joko lopettanut toimintansa tai supistanut toimintojaan .
2 000- luvun alussa , työskennellessäni silloin Suomen suurimmassa metsäkoneyrityksessä , parsta tulosta tekivät yrityksen kirjanpidon mukaan koneet , joita ohjasti vain yksi kuljettaja . Samaan tulokseen on ilmeisesti tullut nykyinenkin (hyvämaineinen) työnantajani , koska
kahdessa vuorossa työskennellään vain poikkeustapauksissa .PS. Vuosia sitten vaihdoin työpaikkaa . Uusi isäntä oli palkannut minut tekemään hänen vuoroaan hakkuukoneelle . Ilmeisesti toisen vuoron työntekijä ei ollut saanut infoa asiasta , kun hän kysyi työmaalle tultuani , että mitä v####ua sinä täällä teet . Totesin , että tulin toiseen vuoroon töihin . Neljä vuotta siitä eteenpäin rääkättiin haastavasta alusta huolimatta samaa konetta kahdessa vuorossa ilman suurempia erimielisyyksiä . : )
Montakohan iltavuoroa Rane on tehnyt tai yleensäkään kahdessa vuorossa töitä . Kockumin ajoista (minäkin ajoin sitä…kahdessa vuorossa) touhu on muuttunut melkoisesti . Siihen aikaan ei ollut sähköistä työajanseurantaa . Nyt on ja viisaimmat tekevät sen tuloksista tarvittavat johtopäätökset . Kotisohvalta tehnynä asenteelliset arviot joutavat sen sijaan omaan arvoonsa : )
Se on nimittäin fakta , että zombieta muistuttava vuoronvaihdoksista kärsivä väsynyt kuljettaja ei saa aikaiseksi paljon p###aan. Joskus on jopa vedettävä sitä lonkkaa , että ei syötä unenpöpperössä vahingossa pölliä koneen ohjaamoon . Muutaman kerran on ollut tipalla. Sen jälkeen unet on kyllä karisseet silmistä .Jotkut valittavat eri aikavyöhykkeelle suuntautuneen lomamatkan jälkeen aikaerosta toipumiseen kuluvan vähintään viikko . Mikä onkaan tilanne , kun työn vaatimaa viretilaa yritetään väkisin rukata joka vikko yhdeksän tuntia suuntaan ja toiseen . Ei metsässä työskentelevätkään mitään yli-ihmisiä ole . Työteho kärsii varmasti
moisesta touhusta . Lisäksi terveydelle vuorotyö on monella taholla todettu turmiolliseksi . Korkea verenpaine vaivaa suurinta osaa vuorotyötä tekevistä .
Hengen lähtö on kuitenkin lähimpänä iltavuorosta kotiin ajellessa tai iltavuoron jälkeisellä aamuvuoroviikolla töihin pyrkiessä . Moni on kohdannut matkansa pään suistuttuaan ”tuntemattomasta syystä” pois tieltä tai vastaan tulevan ajoneuvon keulaan .
