Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Vesitalouden kuntoonsaattamisen ja voimakkan muokkauksen edut olen minäkin saanut todeta omakohtaisesti . Kevyesti äestettyyn ja vähän liiasta kosteudesta kärsineeseen maapohjaan (1 ha) istutettiin kuusta syysistuksena . Seuraavana kesänä totesin lähes kaikken taimien kuolleen . Ei auttanut muu , kun tilata kaivuri tekemään muokkaus paremmin ja siinä sivussa ojittamaan kosteimpia paikkoja . Tämän jälkeen istuttelin kuuset mäittäisiin ja elämä alkoi hymyillä . Heinäystarvetta ei ollut lainkaan . Raivaustarvekin oli vähäinen . Muutamassa vuodessa taimikko kiri vieressä useita vuosia aikaisemmin istutetun kuusentaimikon kasvussa kiinni ja meni ryminällä ohi . Tämän kokemuksen jälkeen muokkauksesta ei tingitty .
#”- Koneellinen energiapuun korjuu on hyvä asia ”#
…edellyttäen , että korjuu voidaan tehdä normaalilla hakkuukalustolla ja niin , että tavara mene yhtenä jakeena(tavaralaji) suoraan biotuotetehtaalle .
Kun metsä on hoidettu asiallisesti , näin tapahtuukin .
Muutoin ole avaajan kanssa samaa mieltä .Raivausten ajoituksesta olen kertonut mielipiteeni jo useampaan kertaan . Mitä aiemmin raivataan , sen parempi . Kemera-ehtoihinkin saatiin viimein järkevä käytäntö , jota noudattaen raivaus on mahdollista tehdä hetkellä , joka on taimikon kannalta biologisesti ja taloudellisesti sopiva – siis huomattavasti vallinnutta käytäntöä aikaisemmin .
Ennakkkoraivaukset on tehtävä aina muutama vuosi ennen hakkuuta . Näin menetellen kaadetut risut eivät haittaa työskentelyä evätkä kannot tuota kovinkaan elinvoimaista
kantovesakkoa .Varjostus ja juuristokipailu hillitsevät kantovesojen kasvua . Sama ilmiö on havittavisa täystiheässä taimikossa raivauksen jälkeen.Viimetipan ennakkoraivatut alueet tuottavat hirvittävän määrän uutta vesakkoa . Ensiharvennuksen ja seuraavan hakkuun välillä ehtii alueelle kehittyä jo kiusallisen runsaasti työskentelyä haittaavaa aluskasvosta .
#”Ihminen kun tottuu liian hyvään turhan nopeasti. ”#
Se ”hyvä ” on tänä päivänä esim. vanhusten intiimistä hygieniasta huolehtimista ilman ruokataukoja 7 h 45 min täydellä teholla .
Silti kaikki asiakkaat eivät saa riittävää palvelua .Metsäkonehommissa 7 tunnin päivä on jo rokulia . Henkilökohtaiset työtuntimäärät ylittävät 2 000 vuositasolla useissa yrityksissä . Eräässä esillä olleessa tapauksessa pelkistä lakisääteisten ylitöiden ylimenevistä tunneista olisi kertynyt töitä kolmelle täysipäiväiselle työntekijälle. Lakirajan oli ylittänyt 14 työntekijää kyseisessä yrityksessä .
Metsäkoneyrityksissä on töissä myös eläkeläisiä , jotka paiskivat töitä , kun vastaavan tasoisia kavereita ei löydy tilalle .#”Jostain syystä ammattiyhdistysliike ei vaan halua olla mukana tämän positiivisen kierteen käynnistämisessä.”#
Mahtaisikohan moinen johtua siitä , että ay-liike tuntee työelämän mahdollisuuksinen ja uhkineen alan asiantuntijana taviskansaa paremmin . : )
Ne , joilla tänä päivänä on töitä tekevät varsin monessa tapauksessa jo nyt sitä toivottua pidennettyä työaikaa . Omalla kohdallakin ns normaali työaika on ylittynyt vuositasolla jatkuvasti jopa lakirajoille asti .” Edellisessä elämässäni ” maatilan toimintojen pyörittäminen vielä tämän päälle . Onneksi huomasin ajoissa keskittyä olennaiseen ja luopua viimeksi mainitusta .
Jälkensä tämä urheilu on jättänyt . Jalka ei enää nouse ihan niin nopsaa, kun haluaisi ja olisi tarve . Tähän saumaan palkaton työajan jatkaminen olisi varsin epäsopiva toimenpide . Terveitä käsiä ja jalkoja olisi tarjolla tekemään hommat huomattavasti tehokkammin , kun ne vain saisivat mahdollisuuden yrittää .
Aviosiipankin askel alkaa jo painaa hoitoalan töissä . Kuormaa on aivan liikaa ja työtaakka kasvaa koko ajan . Asiakasmäärät kasvavat
väen vanhetessa huomattavasti nopeammin , kun tarvittavaa määrää työvoimaa ehditään rerytoimaan . Moni hoitaja joutuukin työtaakan uuvuttamana ennenaikaiselle eläkkeelle , vaikka herrat viisaat unelmoivat työurien pidentämisestä . Toiseta päästä-nuoremmasta-on tulossa työkyvyttömiä , kun ei tarjota mahdollisuutta osallistua työelämään . Aika hankalassa somussa tuntuvat asiat olevan .Saikulla on monen sortin väkeä . Hurjimmissa tarinoissa lasketaan saikkupäivätkin tarkkaan ja pidetään niitä kuin lomaa konsanaan .
Saikulla siis ollaan vaikka ei olisi aihettakaan . Sitten alkaakin tarkat ajat , kun sairauspäivät onkin lusittu ja tullaan oikeasti kipeäksi .Toisessa päässä todellakin tehdään töitä vaikka sairaana , kun on pakko tehdä niidenkin työt , jotka epätervein perustein lorvivat sairaslomalla . Kun tämän tunnollisen kunto pettää , ollaankin äkkiä pitkällä sairaslomalla . Loppuunpalaminen ei hetkessä korjaannu , toisilla ei koskaan .
Tuohon päivän pidentämiseen en oikein osaa lämmetä niin kauan , kun nuorisotyöttömyys lisääntyy .On jotenkin järjenvastaista , että perheessä vanhempien olisi pidennettävä päivää ja nuoriso on samaan aikaan työttömänä ja/tai satunnaisten pätkätöiden
varassa . Rahaa on pumpattava nuorien pitämiseen työkuntoisena samalla , kun maksellaan työttömyysturvaa toiseen osoitteeseen .Kohta aivan liian suuri osa nuorista on kokonaan kyvytön töihin , kun yhtään järkevää työmahdollisuutta ei tule ankarista ponnisteluista huolimatta. Ei ole ihmisen elämää , jos töitä tarjotaan muutamaksi tunniksi toiselta puolelta lääniä parin tunnin varoituksella . Sen jälkeen jatkuu työttömyys epämääräiseen tulevaisuuteen .
#”Männyn taimikko kuuluu olla aluksi tiheä ellei sitä karsita.”#
Tästä voidaan olla samaa mieltä edellyttäen , että taimikko on lajipuhdas .Siellä on myös ”syömävaraa ” mikäli hirvi sattuu eksymään ”yhden ruokalajin ” kohteelle . Erityisesti talvehtimisalueiden tuntumassa yllä mainittu tapa saattaa tuottaa aivan kelvollisen metsän .
Hoitamaton lehtipuusekoitus sitävastoin aiheuttaa varmasti ongelmia .
Kasvukilpailussa jälkeen jääneet männyn taimet tulevat helposti syödyiksi ja ylispuiksi ehtineet koivut ja haavat tuhoavat loppujenkin kasvuedellytykset . Laaturunkoja on turha odotella koivujen piiskaamaksi joutuneista männyistä . Tämän olen moneen kertaan joutunut toteamaan työkseni kasvatushakkuita tehdessäni .Hirvien torjunta alkaa riittävän varhain tehdystä
varhaisperkauksesta . Toimenpiteen tehoa voi lisätä tekemällä sen kaksi kertaa saman kesän aikana . Uudet versot raivataan syksyllä reilusti ennen lehtien putoamista . Tällöin hirvillekään ei jää houkutuksia(tuoreita kantovesoja) eikä uusia synny entiseen tahtiin , kun raivauskantojen voimavarat on käytetty .Olen muuten huomannut , että hirvet viihtyvät nykyisin myös kasvatusmetsissä . Ennakkoraivauksien tuloksena synytyneistä kannoista kasvaa mieleistä ravintoa yltäkyllin . Näin erityisesti lehtipuuvaltaisilla energiaksi korjatuilla palstoilla.
PS.Kuinka moni on pyytänyt hirviporukkaa häätämään hirviä alueeltaan ? Esim. koiraa voi käyttää laillisesti karkotamiseen syyskuusta joulukuun loppuun välisenä aikana . Koiranohjaajat auttavat mielellään. : )
#”….tuhoeläinten poisto hoitaa kaupallisten yritysten toimesta. Tulee kalliimmaksi – mutta säästöä tulee metsätuhojen loppumisen muodossa.”#
: ) Kukahan sen leikin maksaan , kun ilmaispalvelukaan ei kelpaa ?
Taimikonhoitokin on suurimman osan mielestä liian kallista . Ne taas tuskin makselevat mitään hirvien hävittämisestä , joiden taimikot on pidetty oikeaoppisesti kunnossa eivätkä näin ollen kärsi hirvivahingoista . Siltä suunnalta valituksia hirvivahingoista kuuluu äärettömän harvoin . Myös paljon metsiä omistavat yhtiöt ovat aivan tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen . Yksi syy tähän on , että niiden ei ole ollut tarvetta pilata taimikoitaan kemeroita odotellessaan : ) Hirvi viihtyy muiden ”tuholaisten” tapaan olosuhteissa , jossa hygienia on jollakin kohtaa pettänyt . Ylitiheä kasvusto on hirvelle sama , kun meille ihmisille uunissa hyvin haudutettu ateria .Ajatuksena ulkopuolisten tahojen käyttäminen hirvien hävittämiseen ei ole lainkaan uusi . Jo 1970-luvulla jotkut tahot haikailivat jopa armeijaa apuun . Tuolloin kuitenkin päädyttiin ongelma-alueilla talvimetsästyskokeiluun . Tämä kokeilu ei kuitenkaan saanut jatkoa talvijahdin epäinhimillisyyden vuoksi . Vasakeskosia synyi pitkin hankia ja emät menehtyivät komplikaatioihin.
