Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
..niin ja nimikin tuolle lyllerölle löytyi paikallisesta aviisista. Se on UTELIAS , ei TOUKO , joksi sitä aluksi epäiltiin.
jatkoa….
Hirvikannta on kehittynyt viime vuosina niin , että urosten määrä on laskenut niin alas , että läheskään kaikille naaraille ei löydy lisääntymiskumppania sopivaan aikaan. Osa naaraista jää tiinehtymättä , osa synnyttää niin myöhään (jälkikiima) , että vasan selviytyminen talven yli on epävarmaa.
Nykyinen hirvikannan rakenteellinen tilanne voi aiheuttaa suuriakin yllätyksiä kannan arvioinnin suhteen. Naaraiden osuuden lisääntyminen kaatokiintiöistä yhdessä vähäisen sonnien määrän kanssa voi johtaa nopeisiinkin muutoksiin hirvitiheyksissä. Nimenomaan tämä seikka on aiheuttanut jo paikoin hirvityhjiöiden muodostumisen ja tästä seuranneet kaatolupamäärien voimakkaat vähenemiset täysrauhoituksineen.Hirvien oleskelu ravintotilanteen mukaan eri vuoden aikoina hyvinkin kaukana toisistaan olevilla ”laitumilla ” asettaa omat hasteensa hirvien määrää arvioitaessa. On kesälaitumia , läpikulkualueita ja talvilaitumia . Nämä saattavat sijaita satojenkin kilometrien etäisyydellä toisistaan. Entistä useammin tehostetusta metsästyksestä johtuen hirvi on päässyt hengestään jo matkalla vanhalle perinteiselle talvehtimisalueelle. Tästä johtuu , että kaatolupien määrää on vähennetty voimakkaimmin juuri siellä.
Metsänomistajien ei suinkaan ole syytä olla huolissaan kaatolupien määrän alenemisesta . Se on vain seurausta siitä , että hirviä on vähemmän , puhuttiinpa siellä ABC:n baarissa mitä tahansa.
Nyt ”mehänpoika ” latelee ihan omia ”totuuksiaan”.
SRVA- toiminnassa ei todellakaan voi puhua bisneksestä. Varsin suuri osa ruhoista on ihmisravinnoksi kelpaamattomia. Näistäkin on huolehdittava. Itse toimintaan osllistuvat eivät saa työstään senttiäkään. Mikäli plussaa tulee , varat tulevat riistanhoitoyhdistyksille , jotka käyttävät rahat mm riistanhoitoon nuorisotoimintaan ja ampumaharrastuksen ylläpitämiseen . Esim. vapautus suoritusmaksuista paikallisella hirviradalla , joka lisää metsästäjien aktiivisuutta kohentamaan ampumataitojaan. Riippuu tietenkin rhy:n päätöksistä , mihin mahdollinen ylijäämä käytetään.
Toinen ja lisääntyvä työsarka petojen parissa tuottaa vain kuluja ja lähtöjä mitä epäinhimillisimpiin aikoihin. Onhan ”jotakin” viettää juhannuksen tienoo itikoiden syötävänä karhun perässä estämässä A-luokan lihansyöjän osallistumisen grillijuhliin, kun toiset polttavat kokkoja ja nauttivat kesästä.
….yhteisesti sovittu…
Hirvikannan tiheydestä ja metsästyksen voimakkuudesta päätetään riistahallinnossa eri sidosryhmien kuulemisen jälkeen.
Riistahallinto:
-maa- ja metsätalousministeriö
-riista-ja kalatalouden tutkimuslaitos
-riistakeskus
-metsästäjäin keskusjärjestöSidosryhmät:
-liikenne
-maa-ja metsätalous…tämä on luettavissa sieltä Nygrenin väitöskirjasta
Näinhän se menee , että SRVA porukka jäljittää kolarihirviäkin . Satoi tai paistoi.Yöllä tai päivällä. Enimmäkseen sateessa yöllä , tai kevättalvella haaroja myöten sulavassa lumisohjossa. Ei toimi lumikenkä eikä suksi. Kuitenkin on niitä , jotka uhraavat aikaansa veloituksetta ja vapaaehtoisesti kyseiseen toimintaan.
Mitä tulee SRVA henkilöiden töiden lisääntymiseen , johtuu lisääntymien kesyyntyneiden petojen poistamiseta tai hätyyttämisestä loitommalle asumuksista. Kuluneen juhannuksen paikallinen SRVA ryhmä vietti karhua hätistellen pois ihmisten pihoista Keski-Suomessa.
Ampua ei saanut , kun kesynoloinen karhu ei käyttäytynyt uhkaavasti.Sinnikkäs otso palasi toistuvasti samoille roskalaatikoille tonkimaan , joten häätökeikkoja oli useita. Tämä on se ilmiö , joka jatkossa työllistää entistä enemmän suurriistavirka-apuryhmiä , ei niinkään hirvet.
Niin..tämä energiavillitys alkoi voimistua noin viisi vuotta sitten. Tuolloin edellä mainitsemani isäntä monen muun ohella julisti , että taimikot pannaan kuntoon energiahakkuin ja taimikoiden hoito saa tämän myötä jäädä . Ei löytynyt tekijöitä koneelliseen taimikonperkuuseen , joten isäntä tarttui toimeen itse ja hankki mielestään sopivat vermeet . Traktori oli jo ennestään.
Se energiapuiden poimiminen taimikosta ei ollutkaan ihan niin helppoa , kuin isäntä aiemmin (ja harjavaltalainen nyt) uumoili. Kuuntelin keväällä isännän harrasta vuodatusta hankinnastaan ”….ei olisi pitänyt…….”. En viitsinyt jälkiviisatella , kuuntelin vain hiljaa , vaikka varoittelin aika selkein sanakääntein työmenetelmän haasteista jo vuosia sitten.
Juu…..ja oikealla motolla tehdään ne hommat mitä jää kesken…ja investointikulujen peittämiseksi on myytävä vähän reilummin metsää…..nimittäin , jos Sampoa meinaat .
Pienenä kuriositeettina voin mainita , että olen tehnyt varsin monessa paikkaa ne energiapuskat , mitä varten mo on hommannut mielestään sopivaa kalustoa . Eräskin isäntä totesi varsin hartain äänenpainoin , että energiavehkeet olisi saanut jäädä hankkimatta.Hyvä puoli tässä oli se , että yhtiömme on saanut puuta ko tilalta ilman suurempaa tinkaamista sopivaan hintaan…ja tulee saamaan vielä pitkään.
Tarkennuksia löytyy seuraavasta ja perusteluja sille ,että pelkästään lupamääriä kasvattamalla eivät hirviongelmat poistu .
http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/Riista/vakauden_esteet_ja_mahdollisuudet_nygren.pdf
Kannatta lukea ajatuksella koko juttu.
Selatessani vähän tilastoja eri intressiryhmien suhtautumisesta hirviin oli todettavissa sangen suuri yksimielisyys siitä , että hirviä on liikaa 2000- luvun taitteessa. Mikähän olisi tilanne , jos vastaava kysely tehtäisiin tänä päivänä , kun kantaa on pienenetty voimakkaasti.(viittaus:” Eri intressiryhmät ja sopiva hirvikanta” GLA:lle iltalukemista tästäkin)
Mönkijän kannattavuutta tarkasteltiin keskiverto metsänomistajan (30ha metsää) kannalta.
10 000 eurolla ostelee aika paljon hoitotyöpanoksia metsän hyväksi. Jopa tietä tuolla summalla rakentaa riittävästi ko tilan tarpeisiin. Talvikorjuu takapalstan muuttumien kulkuyhteyden paranemisen myötä kesäkorjuuseen sopivaksi tuo jo merkittävän osan sijoituksesta takaisin. Valmista tietä ajelee sinne palstalle taimia tökkimään vaikka henkilöautolla.
Juttu oli harvinaisen realistinen kuvaus siitä , mihin metsänomistajan (keskiverto ei Kärkkäinen) kannattaa panostaa. Moottorisaha ja raivuri ovat ne työkoneet , jotka tuottavat invetstointikulunsa varmimmin takaisin. Isommat investoinnit hyödyttävät vain konekauppiaita.
