Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kokopuunkin korjuumäärien lisäys perustuu pääosin tavallisten hakkuukourien joukkokäsittelyominaisuuden hyväksikäytön lisääntymiseen ja siihen ,että karsittujen runkojen latvus otetaan talteen. Sodan syttymiseen saakka joukkokäsittelyominaisuus oli hakkuukourissa enimmäkseen turhanpanttina ja vain häiriöitä aiheuttavana lisukkeena.
Giljotiinipohjaisella kalustolla oltaisiin kaukana tavoitteesta ja Fixtereillä vielä kauempana ,kun isännät vierastavat isoja koneita ja toisaalla remonttialttiin monimutkaisen keksinnön tuotokset jäävät alituiseen mataliksi. Aivan eri luokkaan verrattuna siihen , mitä esitteissä luvataan ja varsinkin ,kun luvataan korjata kohteet ilman raivausta.
Kylmä tosiasia on ,että energiavajeesta on selviydytty siirtymällä käyttämään järeämpää tavaraa energiatarpeisiin ja käyttämällä tehokkaaseen tuotantoon soveltuvia koneita ja menetelmiä. Kannattaa pitää mielessä sekin ,että tuontihake on tehty järeästä puusta ja on luonnollista ,että se myös korvataan isommasta puusta tehdyllä hakkeella.
Fixterin, kuten myös monen muun konkurssin tehneen laitevalmistajan historiassa, on yksi yhteinen nimittäjä. Ovat hädissään mainostaneet korjaavansa jopa raivaamattomia pusikoita ,kun loppu on alkanut häämöttää.
Taitaa Fixterin ”uudelle tulemiselle” olla yksi raadollinen syy. Alihankkija yrittää parsia käsiinsä jääneistä tilatuista raudoista pari härveliä kasalle. Sen suuremmasta asiasta ei liene kysymys. Laite tuskin tulee yleistymään. Karsittu ranka on pudottanut ”puusätkät” pois markkinoilta.
Visalle totean ,että kaikki näyttää todella metsänhoitopuolella etenevän ,kuten 20 vuotta sitten opetettiin. Taimikoissa kasvatetaan energiapuuta. Vain kolmasosa varhaisperkauksista toteutetaan tuen turvin ja arviolta puolet taimikoista jää tyystin huonolle hoidolle.
Oikea-aikaisissa raivauksissa ei kulu viittä tankkia enempää bensaa hehtaarilla. Jos kuluu kymmenen , ollaan myöhässä. Kun ollaan ”tarpeeksi ” myöhäsesä ,on toimenpide jo maanomistajan kannalta liian kallista ,mutta hokkuspokkus, kun sama homma teetetään muilla , se ei sitten enää olekaan kallista, vaikka kyseessä on sama työ ja se toteutetaan satoja kertoja kalliimmilla välineillä ja suuremmilla päästöillä. Pahimmillaan harvennetaantuossa vaiheessa hieskoivikkoa,joka on syntynyt hoitamattomuuden seurauksena. Hieskoivikoita ei olisi nykykäytäntöjen valossa viisasta edes harventaa. Nyt turhaa toimenpidettä tehdään tukien kannustamana ja lopputulos on mitä sattuu.
Näistä mielipiteistä ei ole tarvetta pakitella.
Eipä tarvitse levyä vaihtaa , kun tietää olevansa oikeassa.
Kun ” pidetään huolta” siitä että tukiehdot varmasti täyttyvät ja käytetään lisäksi metsänhoito-ohjeina energiapuuta ostavien tahojen ja koneenvalmistajien kaupallisia tiedotteita , ollaan taatusti myöhässä toimenpiteiden suhteen ja bensaa palaa . Ratkaisuista saa ”oman osansa” myös myöhemmin huonolla katteella jälkiä parsiva energiakorjuuyrittäjkin . Sielläkin palaa löpöä kohtuuttomasti saantoon nähden.
Ei ilmeisesti ole alunperin tarkoitettu koivikoksi. Varsinainen kysymys kuitenkin kuuluu ,mitä tapahtuu ,kun kuvan tyyppiselle puulle ei olekaan kysyntää? Palsta etäällä, liian pieni kuvio tai energialaitos lopettanut puun käyttämisen ja vaihtanut järjestelmän toiseksi. Sitten ollaan muutaman vuoden päästä tekemässä vain normaali ensiharvennus.
Kaikesta edellisestä huolimatta taimikoita ei kannata pilata kasvattamalla niissä energiarisukkoa. Isot tarpeet vaativat luotettavat ja nopeat toimitukset ja siihen kestävä ratkaisu on käyttää järeämpää tavaraa ja turvautua tarvittaessa tuontiin. Kivihiilikään ei ole poissuljettu vaihtoehto , jos poltettavaa ei kerry toivottuun tahtiin kotimaasta. Varsinaisen hädän koittaessa poltetaan tukkikokoista puuta. Tähän suuntaan on viime vuodet jo mentykin ,vaikka tätä ei haluta tunnustaa. Tienvarsien rankakasoista sen huomaa ,mikäli liikutaan silmät auki.
Ei siis savua ilman tulta . Ihmettelin päivällä Palokan läpi ajaessani taivaalle nousevaa sankkaa savua paikassa ,jossa ei pitänyt olla lämpölaitosta mailla halmeella. Mahtoikohan kärähtää ”Herra Hirven” tekemät risut…
….mutta niitä energiapuuharvennettuja kuvioita ei ole vielä päätehakattu ja lopulliset tulokset on nähtävissä myöhemmin. Olisi mielenkiintoista nähdä myös tuloksia hakkuukertymistä toisen harvennuksen jälkeen.
Enimmäkseen energiapuuharvennuksen kohteet ovat näyttäneet samankaltaisilta harvennuksen tuloksena,kun lukijoiden kuviin viimeksi postaamani tapaus.
Jos kaikki metsät hoidettaisiin (jätettäisiin hoitamatta) tavoitteena korjata energiapuuta , oltaisiin huonommassa tilanteessa ,kun jk:n tuloksena konsanaan. Molemmissa menetelmissä vältetään raivaussahan käyttämistä. Kaikki syyt vältellä suositusten mukaisia oikea-aikaisia toimenpiteitä ovat tekosyitä.
Mitenkäs nykyaidat ja paimenet kestävät ukkosta? Ennen piti olla repullinen varapaimenia kesäksi. Kävipä kerran niinkin ,että puolen kilometrin aitalangasta osa kuparista suli ja osa katkeili siltä kohtaa , jossa lanka oli kietaistu eristimen ympäri. Kilometri aitalankaa piti hankkia pikavauhtia ,kun kaksilankaisesta aidasta molemmat langat olivat koko matkalta käyttökelvottomia. Osa aitatolppien eristeistäkin sulanut. Sen projektin jälkeen lähdettiin etsimään paennutta mullilaumaa. Ilman erinomaiseksi osoittautunutta saksanpaimenkoiraamme olisi osa karkulaisista päätynyt tavoittamattomiin.