Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Huvittavaa tuo hirviaitojen kanssa pelaaminen. Aidallahan pyritään vaikuttamaan vain hirven heikoimman aistiin välityksellä eli näön . Hajusteet taimikossa ja taimikon ympärillä ovat paljon tehokkaampi keino saada hirven suuntaamaan kulkunsa muualle. Se on hirvipassissakin todistettu miljoonia kertoja toimivaksi menetelmäksi. Hirvi ei tule lähellekään passia ,jos haistaa metsästäjän. Tekee jyrkän käännöksen ja poistuu vauhdilla paikalta.
Käsittämättömiä nuo Perkon höpötykset siitä, että aukot jäävät aukoiksi eivätkä tuota. Yhtään näkemääni viimevuosina tehtyä aukkoa ei ole jäänyt uudistumatta . Ei ainakaan niissä tapauksissa, kun on toimittu suositusten edellyttämällä tavalla.
”Koealoja” on runsaasti. Laitoin juuri lukijoiden kuviin otoksen tuoreelta aukolta, josta oli juuri hakattu 60-luvulla alkunsa saanut männikkö. Taustalla näkyy kuvio, joka on hakattu vähän yli 10 vuotta sitten ja jonka nuoren metsän kunnostustoimet on saatettu loppuun kuluneen kesän aikana. Taaempana on jo harvennusta odottavaa puustoa. Ei ole jäänyt aukko mahoksi, toisin ,kun se Perkon jk-puun poistamisen jälkeen syntynyt pienempi reikä , joka ei ota ilman toimenpiteitä taimettuakseen. Sillä kohtaa metsä on hävitetty.
Se tappiojakso tulee jo pelkästään siitä, ,että ajanjakso jk-metsässä siemenestä 1,5 metrin taimeen on tutkitusti yli 40 vuotta. Kun siemen lisäksi ”eksyy” väärälle maapohjalle/ kuusikoituminen, taimesta ei kasva missään vaiheessa edes kunnon tukkipuuta. Pahinta tietenkin on ,että iso osa alueista jää taimettumatta kokonaan.
Näillä nurkilla metsäyhtiöt optimoivat toimiaan jo 60 vuotta sitten hakkaamalla sippikuusikot aukoiksi ja istuttamalla tai kylvämällä mäntyä sekä kuusta. Kuloaukeana näkemäni valtavat uudistusalat ovat tuottaneet 50-60 vuodessa täyden sadon ja uudistettu jälleen.
Muistan kuusentaimikon rinteessä, jossa kansakouluaikaan laskettiin mäkeä taimien seassa. Samaisen kuvion harvensin 1980- luvun loppupuolella. Päätehakkuu tehtiin vajaa kymmenen vuotta sitten . Nyt alueella kasvaa jälleen täystiheä nuori metsä ja ensiharvennus siihen tehdään kymmenen vuoden sisällä.
Pari vuotta sitten hakattiin 1960- luvulla paloaukeana näkemäni uudistusalueen männikkökin matalaksi ja uutta istutettiin tilalle. Näin se homma toimii, kun toimitaan suositusten edellyttämällä tavalla. Yhtiöt eivät tule luopumaan hyväksi havaitsemastaan kasvatusmenetelmästä. Eivät luovu asiansa osaavat yksityisetkään metsänomistajat. Jättävät tyynesti Perkon paskapuheet omaan arvoonsa. Metsähallitudkin alkaa pikkuhiljaa tulla järkiinsä todettuaan jatkuvankasvatuksen menetelmänä huonotuottoiseksi.
No onhan se jaksottaisen pieleen menneen kohteen 2 metriäkin kymmenessä vuodessa parempi vaihtoehto verrattuna siihen ,että jk: n puolella siemenestä 1,5 metrin pituuteen kuluu 40-60 vuotta….keskimäärin Tämä on tutkittua tietoa. Jaksottaisen menetelmän uudistusalalla kasvava taimi saavuttaa 1,5 metrin pituuden 3-4:ssä vuodessa.
Ei paljoa vakuuta tuo petojensuojelijoiden kyselytutkimuksen tulos siitä, kuinka moni vastustaa kannanhoidollista metsästystä. Eilen järjestettiin mielenosoitus eduskuntatalon edessä. Taisi olla reilusti enemmän metsästyksen vastaista porukkaa eduskuntatalon sisällä,kun ulkopuolella. Pihalla värjötteli vain kourallinen petoaktivisteja. Mahtoikohan Anttooni olla siinä porukassa?
