Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Voip saada ,mutta voip olla saamattakin. Kovin pitkien sivuraiteiden perältä kympin nökköset jää isännälle polttopuuksi tai kasa päätyy liian kauan varastoituna ja sinistyneenä kuitutavaralajiin.
Keväällä reilu 20 motin suuruinen ja metsurin määrämittaan huolellisesti katkoma tukkikasa sai parissa viikossa pöllin päähän pinolapun, jossa luki ”energiapuu”.
Hoitoakin on monen tasoista. E-puukohteen määritelmän mukaan keskustellaan rästikohteesta tai hoidetusta kohteesta, jossa toimenpiteet on toteutettu liian lievinä.
Pahinta tietysti on ,että aikataulu pettää. Siitä tilanteesta ja hankkeiden viivästymisestä löytyy esimerkkejä kaikkia puulajeja ja jopa tukkiläpimittaisia pölkkyjä sisältävistä energiapuukasoista teiden varsilla. Hakatun kohteen läpi joutuu niissä tapauksissa liikkumaan silmät ummessa , mikäli aikoo löytää tuloksista jotain positiivista. Työn toteuttaminen on saattanut olla hakkuuyrittäjän osalta kannattavaa, mutta metsä on ollut pilalla jo ennen hakkuuta.
Monikaan ei pysty tekemään sitä haluamaansa e-puuhakkuuta 10 vuotta aikaisemmin. Risuille ei välttämättä ole markkinoita eikä tekijöitä.
Todellinen vaihtoehto on tähän asti ollut , että kysyntää alkaa ilmetä vasta 10 vuoden kuluttua aiotusta tai myöhemmin. Siinä vaiheessa unelmat runsaasta tukkisaannosta päätehakkuussa saa unohtaa.
Energiapuun korjuu ei ole metsän kohdalla toimiva hoitomuoto. Kyseessä on pelastustoimi ja pahimmillaan saattohoito.
Visalle on todettava ,että mahdollisesti epävakaassa tilanteessa tarvitaan nopeita ja tehokkaita ratkaisuja. Risujen kanssa näpertelemällä ei ehditä reagoida ikäviin yllätyksiin. Paksumman puun avulla ne ongelmat hoituvat. Sen tuottamisen tehostamisesta on avauksessa kysymys.
Mitä hyötyä on myöskään konkurssin partaalla keikkuvista pienpuun korjuuseen erikoistuneista yrityksistä haasteiden yllättäessä? Siltä puolelta ei pystytä merkittävästi korjuuvolyymiä kasvattamaan. Volyymin kasvattaminen tapahtuu elinvoimaisten yritysten toimesta ,jotka toimittavat järeämmillä vehkeillä isompaa puuta energialaitoksille poltettavaksi. Normaali tapauksessa sama puutavara saisi eri pinolaput pinon päähän ja päätyisi sellutehtaalle tai sahalle.
Kovin tuntuu monille vaikealta huolehtia ajoissa taimikoistaan ,tuottaa enemmän puuta ja kasvattaa samalla hiilensidontaa. Poltettavaakin löytyy onnistuneiden toimenpiteiden avulla helpommin ,jos tarve vaatii.
Sekin on pantava merkille, että Ollikaisen ryhmän esityksessä pyrittiin tehostamaan puuntuotantoa ihan järkevillä tavoilla. Harvennushakkuuiden kohdallakin oli tavoitteena kasvattaa puut vain vähän isommiksi , samon päätehakkuun kohdalla. Ei estää hakkuita. Tämä tapahtuisi taimikonhoitoa tehostamalla. Jk:n hiilitasetta ”parantava” vaikutus oli unohdettu kokonaan , kun työryhmä oli ilmeisesti todennut väitteen ontoksi.
Avauksen tarkoitus ei ollut edetä henkilökohtaisuuksiin. Esille nostettu korjattavan puun kasvattaminen onnistuu mainiosti tehostamalla ja terävöittämällä metsien hoitoa.
Puun polttamisen vähentäminen ja sen korvaaminen puhtaammalla tavalla tuottaa sähköä ja lämpöä ,ei pitäisi olla tavoitteena huono.
Kun näitä tavoitteita kirkastetaan lakeja ja suosituksia päivittämällä , ihmettelen suuresti ,mikä saa ihmisiä haraamaan kyseisiä esityksiä vastaan.
Miksi puhelin ei soi?
Vaimolle tuli kevääseen saakka päivittäin viestejä tarpeesta tulla auttamaan , kun hoitotyövuoroihin ei löytynyt tekijöitä. Reservejä on koluttu päälle 70-kymppisiin eläköityneisiin hoivatyöntekijöihin asti. Nyt ongelma on lakaistu maton alle ja asetettu voimaan rekrytointikielto säästösyistä. Työt eivät kuitenkaan vähene ,kun huolta ja hoivaa tarvitsevien määrä kasvaa jatkuvasti.
Rekrytoinnin haasteet ( puute rahasta) johtavat myös suoraviivaisiin ratkaisuihin. Osastoja suljetaan ,kun niille ei ole varaa palkata edes työvoimaa. Kun ei ole osastoa, ei arvitse vastata työvoiman riittävyydestä.
Tässä on se kierre ,josta meidän vanhenevien on oltava aidosti huolissamme ja koetettava pitää itsemme toimintakuntoisena viimeiseen asti toivoen lentävää lähtöä suorilta jaloilta.
Kyllä se taimen ympärys on pidettävä ylimääräisestä ryönästä vapaana kuten tähänkin asti ammattimaisesti toimivat metsänomistajat ovat tehneet. Niissä piireissä mahdollinen lakimuutos ei hetkauta pätkääkään ,kun toimiva käytäntö on ollut hallussa tähänkin asti.
Tulevaisuudessa puretaan ikääntyneiden ja saamattomien tahojen tuottamia hoitorästejä energiaksi puustoltaan riittävästi järeytyneiltä kohteilta. Uusia rästejä ei kannata enää tuottaa.
