Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kuten tiedetään ihmisen luonne ei muutu koskaan. Käyttäytymistä voi tietysti vähän säätää. Tuo lausuma taitaa olla sitä syvintä Pekan luonnetta, joten en ottaisi Annelina vaaleissa sitä riskiä, että mielipide ei olekaan muuttunut.
Lomarahojen ”leikkaus” oli älyttömän pitkistä nauttivien julkisen alan ammattijärjestöjen oma valinta. Toiset pidensivät vasstaavasti työaikaansa ilman lomarahojen leikkausta.
Seuran, johon meikäläinen kuuluu metsästysmaat muodostuvat kahden kantatilan maista, joista toinen on toki jaettu kolmeen osaan. Eli 4 päävuokranantajaa, joista yksi on yhteismetsä, jossa puuhastelen. Lisäksi muutama pikkutila, joista yhden omistaja on porukkamma tärkein jäsen. Hän on nimittäin eläköitynyt teurastaja, jonka leikkuuvajassa palastelemme hirvet.
Seuran perusti 1961 toisen kantatilan omistaja, jyväskyläläinen lääkäri, joka keräsi sakkiin kavereitaan. Tällä lääkärillä metsästys ei ollut pääasia vaan iloiset eli kosteat peijaiset ennen ja jälkeen jahdin. Onneksi ulkopaikkakuntalaisena yleensä säästyin niiltä.
Lääkäri oli saanut vain kaksi tytärtä. Näistä toinen jäi naimattomaksi ja toinen avioitui Ranskaan, minne jäi. Lääkäri myi maansa lähes kokonaan 1970-luvun alussa metsäyhtiölle. Kauppasummalla hän perusti säätiön, joka tukee Jyväskylän yliopistossa tohtoriksi opiskelevia.
Meillä on mdetsästysmaita vajaa 3000 ha. Ammutaan 2-3 kanalintua syksyssä. Eipä se paljoa vaikuta.
Ennen oli parhaat metsästysmaat useinkin lähellä asutusta. Eivät ne salomaat olleet sen pasrempia metsästysmaita.
Tietysti on monta samaan suuntaan vaikuttavaa, mutta kanahaukka vaikuttaa 365 vrk vuodessa.
Varmaan meidän metsot ovat toisenlaisia. Kerrran näin Vapun tienoilla, kun ukkometso oli keskellä päivää pyrstö levällään ja kaksi koppeloa vieressä keskellä tietä vaikka metsää oli kummallakin puolella. Metsäkään ei ollut vanhemmasta päästä.
Kuule Lenkopetäjä. Minun nuoruudessani ei ollut vanhoja metsiä missään lähitienoillakaan. Eikä myöskään paikallisella soidinpaikalla. Metsoja kyllä oli.
Meidän yhteismetsän maillakin on nykyään paljon vanhoja metsiä, mutta metsoja vähän.
Kannattaa muistaa, että matkailu kuluttaa tolkuttomasti luonnonvaroja. Hyvä metsätalous lisää niitä. Hyvä on tietysti, että Pohjois-Suomeen tulee turisteja. Tosin niitä alkaa olla jo liikaa alueen ekologisen kestävyyden kannatla. Liikaa siksikin, että homman pyörittäminen ei onnistu enää suomalaisvoimin. Siinä käy lopuksi kuten porotaloudelle. Keinotekoisesti lisätään tuotantoa kunnes laitumet ovat pilalla.
Lukijoiden kuvissa on esimerkki tapauksesta, jossa uudistamistyöt jätettiin tekemättä. Katsokapa ja miettikää ne, jotka uskovat hjyvän metsän syntyvän itsestään.