Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
”Mäkipää: ”Jos puun juuriyhteyden sahaa poikki, runko kuivuu talven aikana, eikä seuraavana kesänä ole enää vaaraa, että kirjanpainaja iskisi siihen”
Vaarallinen neuvo. Metsuritkaan eivät saisi irrottaa kaatuneen puun kantoa työtyrvallisuussyistä.
Pökkelöitä mekin jätetään harvennusmetsiin.
Kannattaa kuitenkin aina muistaa, että kaikilla eliöillä on erilaisia tapoja liikkua. Ovathan ne päässeet vaikkapa entisille kaskimaille.
Lähetä Anneli sinne Espoosdeen sähköposti. Kiinnitä huomiota, että puu voi kaatua talosi päälle ja kaupunki saattaa olla vastuussa vahingoista. Mistä muuten tiedät, että koivu on terve? Lähes kaikissa koivuissa on lahoa.
Totta on se, että koivut yleensä katkeavat. Eivät kaadu. Syynä lienee yleensä pakurikääpä. Katselepa tarkasti havaitsetko sen merkkejä.
En kyllä ymmärrä sitä, miten metsien positiivinen sosiaalinen vaikutus heikentyisi, jos hakattaisiin enemmän. Päinvastoin. Maakuntiin tulisi entistä enemmän työpaikkoja. Itä-Suomen autioitumiskehitys ainakin hidastuisi. Siellä jo nyt olevat asunnot säilyisivät asuttuina. Sinnekin syntyisi positiivista itseään ruokkivaa kehitystä ja asumisen edellytykset säilyisivät parempina. Luonnonvaroja säästyisi, kun ei koko Suomea asutettaisi ruuhkaisiin kaupunkeihin. Tämä olisi sitä positiivista sosiaalista kehitystä, jota saavutettaisiin hakkuita lisäämällä.
En olisi huolissani myöskään ekologisesta kehityksestä. Eivät hakkuut hävittäisi metsälajeja sen enempää tai vähempää kuin nykyisetkään hakkuut. Kuten olemme juuri taas kerran kuulleet, niin hakkaamattomuus saattaa lisätä metsätuhoja.
Historia kertoo, että Suomen metsät on aikanaan hakattu säälimättä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Lopputulos on tällä hetkellä nykyiset metsät. Eivätkö ne täytä noita Annelin esittämiä vaatimuksia.
Koko tämä metsien hiilinielukeskustelu on aika omituista. Ymmärrettävää se olisi, jos käyttäisimme metsistä hakattavasta puutavarasta valmistettavat tuotteet omaan käyttöömme. Nythän me viemme kaiketi yli 90 %. Keskustelua pitää siis käydä siitä, että onko esimerkiksi Ruotsissa tuotettu sellu ympäristöystävällisempää. Tai Siperiassa kiinalaisten sahoillaan tuottama sahatavara, Jos maapallo pelastuu näin tarkastellen, niin sitten meidän pitäisi miettiä. Nyt ei tarvitse miettiä eikä suomalaisten hävetä.
Eihän mikään 80 tai 85 miljoonaa m3 hakkuita voi olla mikään katto. Tarkastelupohjana pitää olla se, miten hakkuut vaikuttavat tulevaisuuden metsien kasvuun. Voi olla, että lyhtyaikaisesti on viisasta hakata jopa kasvua enemmän, jotta turvattaisiin jatkossa hyvä kasvu. Näinhän tehtiin sotien jälkeen, mikä on osaltaan vauhdittanut nykymetsien kasvua. Resurssejahan Suomen metsissä on. Senhän jokainen näkee.
Valitettavasti keskustelua käydään paljolti ”metsätalibanien” ehdoilla puolustusministeriä siteeraten.
”. Sellainen vinkki metsäteollisuuden suuntaan, että hyvä kuitupuun hinta innostaisi lisäämään välttämättömiä harvennushakkuita.”
Ei metsäteollisuus hakkaa yhtään enempää kuin tehtaat tarvitsevat. Haluavat pitää kuitenkin muitakin hankintakohteita kuin Suomen metsät. Niin minäkin konsernijohtajana tekisin. Hakkuiden lisäämiseen tarvitaan uutta tehdaskapasiteettia. Tuon ilmastopanelin skenaariot eivät taida oikein innostaa.
Kopsasin tähän tuonne uutis ja blogi-osioon kirjoittamani terveiset:
Ihmetyttää, ettei tutkittu myös sellaista skenaariota, että hakattaisiinkin 120 miljoonaa m3. Sehän on paljon realistisempi malli kuin 40 miljoonaa m3, mikä johtaisi Suomen metsäteollisuuden ja myös hiljalleen suuren osan metalli- ja kemianteollisuutta alasajoon ja päästöjen lisääntymiseen muualla.
<div class=”comment__text”>Oliko kenties ”tutkijoiden” huoli, että saattaisi tulla epätoivottuja tuloksia. Todellisuudessa tarvitsemme erittäin voimakkaita harvennushakkuita, jotta nyt riukuuntumisvaarassa olevat nuoret metsät saataisiin pelastettua hyvään kasvukuntoon. Jatkossa tarvitsemme myös runsaita uudistushakkuita, jotta kasvuvoimansa harventamattomuuden vuoksi jo menettäneet alueet saataisiin jatkossa hyvän hoidon tuloksena tuottamaan kunnon metsiä.
</div>
<div class=”comment__content__footer”></div>Noinhan äsken uutisissa näytettiin. Ihme homma. Eikö se ilmastopaneli ymmärrä mitään puiden kasvusta, kun ihan vakavasti edes käsittelee tuollaista hakkuiden puolitusmallia.
Miten ihmessä me pelastettaisiin maailma, jos pilattaisiin omat metsämme? Kyllä todellakin riittää Suomessa tutkijoita joka lähtöön. En muuten ymmärrä sitäkään miten metsien monimuotoisuus muuttuisi, jos hakattaisiin vähemmän. Samat puulajit siellä kasvavat.
” Uskon että ongelman perimmäinen syy on metsänkäsittelyssä ja tietyin osin maapohjassa joka tekee alueesta erityisen mieluisen hirville.”
Meillä on kolmen hehtaarin kuviolla muutaman kymmenen aarin ala, johon istutin kuuset kahteen kertaan, mutteivat ne menestyneet. Sekaan syntyi harvahko mäntytaimikko, joka kyllä maistuu hirville. Luulen, että maaperässä on jotain erikoista. Puuttuuko siitä esimerkiksi typpi vai joku muu aine? Tai onko siinä jotain liikaa?
Muussa kuvion osassa luontaiset männyt säilyivät selvästi paremmin.
Katselin meidän lukuisista kuusentaimikoista kuvia. Meillä on kyllä epäilemättä aika kummallisia maapohjia. Kuuset kyllä kasvavat hyvin kuten ovat ovat ennenkin kasvaneet. Monilla kuvioilla koivu puuttuu lähes kokonaan. Syynä useimmiten hirvi, joka napsii koivut jo polvenkorkuisina suihinsa. Joskus kyllä heinettyminenkin estää koivun taimettumisen. Joskus syntyy sakkiin mäntyä. Joskus taas ei. Joskus ne vähät luontaiset männyt syö hirvi. Joskus taas ei. Sellaista monimuotoisuutta suurella osalla meidän kuusentaimikoissa.
Ainoa suhteellisen varma tapa saada aikaan ainakin yhdenlainen monimuotoinen metsä on se, että kylvetään mänty ja seuraavana vuonna istutetaan sakkiin kuusta.
Toisaalta nykyinen metsänkäsittelyhän tekee väistämättä metsistä monimuotoisia, koska niissä ikärakenne vaihtelee.
Kannattaisi ilomantsilaisenkin huomata, että vielä 100 vuotta sitten maisemat olivat avaroita kaskimaita. Tai suuria määrämittahakkuuaukkoja. Nykyinen metsätalous on tuonut metsät takaisin ja auttaa myös kasvihuoneilmiön torjunnassa. Mutta ihmisen perspektiivi on valitettavasti lyhyt.
Peltojen metsittämistä minäkin vieroksun myös siksi, että jossain vaiheessa tullaan kuitenkin tarvitsemaan ruokaa. Meidänkin lähistöllä Keski-Suomessa pikkutilan keskellä suurta peltoaukeaukeamaa oleva pelto istutettiin koivulle ja tietenkin Valtion tuella. Vieressä on paikallinen maanviljelijä, joka viljelee koko muuta peltoaukeaukeamaa. Varmasti olisi maksanut hyvän vuokran. Kaiketi kyse on jostain kateudesta. Tällaiset syyt saattavat vaikuttaa Ilomantsissakin. Valtion roolia tuossa istuttamishommassa ihmettelen. Pitäisi olla joku tolkku minkälaisiin paikkoihin annetaan metsittämistuki.