Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Olisihan sinulle Reima voinut käydä niinkin, että koko Metsäliitto olisi mennyt konkurssiin jolloin olisit menettänyt kaiken ja joutunut vielä muulla rahalla hoitamaan metsääsi. Olisit kenties joutunut maksamaan veronkin niistä rahoista, jotka olisit hävinnyt sinne Metsäliittoon. Nimittäin se kaatuminen oli aivan realistinen vaihtoehto. Nyt sinulle jäi puut ja se prosentin korkotuotto. Tai olisit sijoittanut Soneraan tai Nokiaan tai johonkin muuhun arvonsa myöhemmin melkein kokonaan menettäneeseen arvopaperiin. Viisaita tuomareita siellä KHO:ssa. Estivät sinut ottamasta liian suuria riskejä.
Näinhän se on, että metsän kasvattaminen on metsänomistajan edun mukaista. Mukava huomata, että nautit siitä edusta puuhastelemalla myös henkilökohtaisesta perkaushommissa.
”Kulotustakin kokeilin…ei ikinä enään. Eipä niistä alueista rapposia tullut. Oikeita hirvenpesiä.”
Totta. Kerran kokeilin metsäpalon jälkeen syntyneen puolen männikön hehtaarin aukon luontaista kehitystä. Mäntyjä syntyi, mutta hirvet täälläkin oikein majailivat kuviolla ja söivät männyt liki kaikki. Piti täydennysistuttaa kuusella.
Metsäpalossa tai kulotuksessa typpi häviää maasta taivaalle. Taitatavat maistua nuo vähätyppiset männyt hirville erityisen hyvin.
”Silloinen ahdas lainsäädäntö ja suositukset tulevat nyt kalliiksi päästölaskennassa. Nythän metsiä voi hakata vaikka 10% tuottovaatimuksella.
Väität siis Reima, että laki määräsi Suomen metsien hakkuukiintiön. Eiköhän se ollut puutavaran kysyntä.
Laissahan oli kaksi ehtoa, joista jomman kumman täyttyessä sai uudistaa. Puun minimikoko tai metsän ikä. Kuinkahan usein ne tulivat metsänomistajalle rajoitteiksi? Osaatko Reima sanoa?
Katselin metsäsuunnitelmastamme, että 86-vuotiaan tuoreen kankaan kuusikon arvokasvu on 2,6 % ja 96-vuotiaan kuivahkon kankaan männikön arvokasvu 2,9 %. Ne olisi kyllä saanut uudistaa vanhan lain aikaan.
Vertailun vuoksi. 50-vuotiaan lehtomaisen kankaan kuusikon arvokasvu on 5,2 % ja 54-vuotiaan tuoreen kankaan kuusikon 5,4 %.
Tosiaan laikkumätäs sopii kosteisiin paikkoihin. Kääntömätäs taas sinne, missä liiasta kosteudesta ei ole riskiä.
Metsämies. Sinulla termit ovat hakusessa. Kääntömätäs pudotetaan nimenomaan kuoppaansa ylösalaisin. Laikkumätäs käännetään kuopan viereen. Jääkö reunastaan kiinni vai ei taitaa olla sattumaa.
Yhtiökohtaisia eroja on. Metsäliitto suosii kääntömätästä ja UPM laikkumätästä. Ymmärtääkseni kääntömätäs vaatii tekijältään enemmän huolellisuutta kuin laikkumätäs, jonka voi lätkäistä miten vain. Siksi tekijät tekevät mieluimmin laikkumättäitä, jos teettäjä ei osaa muuta vaatia.
Ylivoimaisesti paras on kääntömätäs. Siinähän se ”lätty” käännetään takaisin kuoppaansa kuten lätty pannussa. Siinä ei siis synny kuoppaa, joka haittaisi myöhempää perkausta. Kuivana kesänä, kuten viime vuonna, ei kuiva kuten laikkumätäs. Hyvin näyttävät taimet lähtevän kasvuun vaikka pintamaata onkin vähemmän kuin laikkumättäässä, jossa se ”lätty” siis käännetään ottopaikkansa viereen. Laikkumättäässä saadaan lisäriesaksi enemmän perattavaa maan paljastuttua enemmän.
Tietysti leveämpi mätäs on parempi niin pintakasvillisuuden kuin tukkimiehentäiden torjumisen vuoksi.
Minä en käytä mitään laskentakorkoa. Pyritään vuosikymmenten kuluessa saattamaan metsät optimaaliseen kasvukuntoon. Sitten tulevien polvien mahdollisuus on viilata noita prosentteja.
Vielä tuosta UPM:stä. Kasvatustiheydet ovat kyllä aiovan normaaleja. Mitä järkeä olisikaan kasvattaa ylitiheinä. Siinähän hakattavaksi päätyisi pienimittakaavaista puustoa, jota on täytynyt kasvattaa kauan. Halvemmalla saa markkinoilta puuta.
Sen vettrran olen katsellut hirvimetsällä naapurissa olevan UPM:n ison metsätilan metsien käsittelyä ettei se ole pelkkää kuidun kasvatusta. Aika samanlaiset kasvatustyylit kuin meilläkin. Ainoa ero, että heillä 0n aukot suuremmat. Älä yritä Puuki.
Ja vielä. Katselin meidän metsäsuunnitelmasta, että mallikelpoisesti kasvatetun 16-vuotiaan kuuusikuvion (1700 kuusta, 100 mäntyä/ha) (vähät koivut söivät hirvet) kasvu on nyt 5 m3/ha/v. Siis selvästi enemmän, kuin minkään jatkuvan kasvatuksen metsän.
Osittain tämän kuvion ympärille tehtiin 4 vuotta sitten aukko, joka ästyksen yhteydessä kylvettiin männyllä ja seuraavana vuonna istutettiin n. 1000 kuusta/ha. Puolessa uudesta aukosta kasvaa vain n. 500 mäntyä ja toisessa puoliskossa 4000/ha. Lisäksi ne istutuskuuset. Puukille sanoisin tämänkin esimerkin valossa, etteivät ainakaan minun kykyni riitä ennustamaan sitä miten joku alue taimettuu. Siksi on paljon helpompi kasvattaa metsää varmalla tavalla ja harrastaa lottoamista muualla. Tietysti tilanne on toinen, jos kyseessä on jo luontaisesti syntyneetm taimet.