Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Taneli taidat vähän yleistää. Meidänkin porukka metsästi tosissaan 11 viikonloppua. Jos olisi haluttu ylisuurta hirvikantaa, niin olisi lopetettuu aiemmin. Ongelma on, että säädökset ja erilaiset kaatokiintiöt tekevät hommasta turhan vaikean. Ja siten kateus. Ei anneta tarpeeksi lupia sinne, missä on runsas kanta. Toki on varmaan niinkin, että jossain pihdataan kaatoja, jotta koiramiehillä olisi ajettavaa.
Anneli. Se alikasvostaimi syntyy useimmiten silloin, kun maata on rikottu niin, että kivennäismaa tulee esiin. Ilmiön voi helposti huomata harvennusmetsien ajourilla. Niille syntyy taimia, ei viereen. Eipä niitä taimia sitten enää myöhemmin synny. Jos taimia ei ole, niin usein siteeraamassani Tapion vuosikirjassa 1914 kehoitettiin istuttamaan uusia.
Nykyistä jatkuvan kasvatuksen markkinointia voi verrata siihen miten meille kerrotaan soten ”ihanuudesta”. Kummassakin on ratkaiseva perusvirhe. Jatkuva kasvatus ei sovellu biologisista ja taloudellisista syistä. Samantyyppinen ongelma sotessakin on. Sitä ei ole tehty ihmisten tarpeisiin ja rahat kuluu hukkaan. Mutta kumpaakin yritetään ajaa kuin käärmettä pyssyyn.
Riistakeskuksen toimintakertomuksessa kirjoitetaan myös, että ”riistavahingot ja konfliktit ovat hallinnassa”. Eivät ainakaan Riistakeskuksen hallinnassa, koska nuo liikenneonnettomuudet lisääntyivät.
Tosiaan hirvionnettomuudet lisääntyivät viime vuonna runsaat 15 %, mikä oli selvästi voimakkaampi nousu kuin edellisvuosina. Valitettavasti tilastosta ei näy vahinkojen jakautuminen eri kuukausille, jotta voisi analysoida hirvenmetsästyksen aloituksen myöhentämisen vaikutusta. Uskalletaanko sellaista tilastoa julkistaa?
Kerrotko Taneli miten sinne hirvikolarisivustolle pääsee, jota olet referoinut.
Selvähän on, että nykylain mukaan metsänomistajalla on oikeus mutta myös vastuu hoitaa metsäänsä kunnolla. Haastavaa on kuitenkin se, että jatkuvasti esitetään mediassakin jatkuvan kasvatuksen puolesta paikkaansa pitämättömiä väitteitä. Epäilemättä tarkoituksena johtaa kuulijaa tai katsojaa harhaan.
Tuo Kouvolan Hannelen metsästä kertonut juttukin olisi varmaan saanut erilaisen sävyn, jos olisi muistettu mainita tuulituho- ja kuivumisriskistä ja niiden mukanaan tuomasta kirjanpainajariskistä. Niistähän Timo Silverkin mainitsi edellä olleessa linkissä. Tai siitä, että aluskasvullisuutena syntyneillä kuusentaimilla on moninkertainen riski saada juurikääpä istutustaimiin verrattuna. Näitä riskejä ei muuten ole millään tavoin hinnoiteltu Pukkalan virtuaalilaskelmissa.
Lähetin Ylelle palautetta asiasta ja pyysin, että tekevät objektiivisen jutun metsänkasvatuksesta. Saa nähdä koska sellainen ilmestyy kuvaruutuun. Vai ilmestyykö?
Sama minua ihmetytyttää. Nimittäin nämä Pukkalan virtuaalimallit. Toisaalta asia on täysin ymmärrettävä. Pukkalahan on jatkuvan kasvatuksen metsähoitoa myyvän yhtiön hallituksessa. Eli kyseessä on Pukkalan bisnes, jota hän tukee Yliopiston arvovallalla. Olisi MOT-ohjelmalle tutkittavaa.
Noista kannattavuuslaskelmista vielä. Niissähän oli lähtökohtana, että jatkuvan kasvatuksen metsissä ei taimikoiden aikaansaamiseksi tarvitse tehdä mitään. Jo vuonna 1914 Tapion vuosikirjassa kerrottiin, että tarvitsee tehdä. Nimittäin täydennysistuttaa ja perata. Niiden huomioonottaminen romahduttaisi vertailun. Tontutkohan Pukkalan taimikot hoitavat? Ainsakin hänen juttuihinsa uskovat ovat yhdenlaisia tonttuja.
Katselin sen ohjelman uudelleen. Voisin lyödä vetoa hyvän konjakkipullon, että kahden vuoden kuluttua on aika monta kuusta nurin. Sellaiselta metsä näytti.
Minua ihmetyttää noiden Tanelin maisemien alhainen kaatoprosentti. Pitäisi analysoida tarkkaan tilanne porukka porukalta. Silloin voisi todellakin päätellä siitä, onko hirvien syysmuutolla vaikutusta asiaan. Vai mistä kiikastaa.
Kyllä se byrokratiakin on todella hölmöä. Yritetään yhden eläimen tarkasti päättää mitä ammutaan, kun ei kuitenkaan oikeasti tiedetä, mitä siellä metsässä juoksee. Meidän porukka on yhteisluvassa, jonka vastuullinen voi sitten myöntää poikkeuksia. Meidän kiintiö oli 6 aikuista ja 6 vasaa. Totesin aika pian metsästyksen alettua, ettemme saa ikinä sitä vasakiintiötä täyteen. Päätettiin pyytää, että kahden vasan lupa muutettaisiin aikuisen luvaksi. Muutos on ollut yleensä vaikeaa. Meillä käy joskus sen porukan kaveri koiramiehenä, jonka jäsen on yhteisluvan pomo. Pistettiin tämä naapuriporukan kaveri soittamaan yhteisluvan haltijalle, kun tiedettiin ettei tämä niin helposti porukkakaverilleen kieltäydy. Niin siinä kävikin. Saatiin muutos tehtyä. Siis näinhän isompiakin asioita hoidetaan. Kohtuullisella vaivalla saatiin ammuttua 7 aikuista. Joulukuun puolessa välissä oli yksi vasa ampumatta. Se sai jäädä juoksemaan.
Eilen näytettiin Ylen pääuutisissa 20.30 ”jatkuvaa kasvatusta” Kouvolassa. Sikäli kuin ennätin nähdä, niin kyseessä oli kunnon kuusikko, joka oli yläharvennettu. Yhtään tainta en nähnyt. Eihän niitä tietenkään tuollaisessa kuusikossa olekaan. Omistajanainen esitteli ylpeänä tätä kasvatustapaa. Puut ajettiin pois parihevosen vetämillä kärryillä. Maanpinta säilyy jutun mukaan eheänä. Niin tietysti tapahtuukin. Kukaan ei ollut kaiketi kertonut tuolle naiselle, että maanpinnan rikkominen on edellytys kuusen taimettumiselle.
Mitähän tuossa metsässä seuraavaksi tapahtuu? Tietysti osa puista kaatuu. Osa kylestyy auringon polttamina ja kuolee. Pahimmassa tapauksessa aikaansaa kirjanpainajatuhon. Uutta metsää ei synny. Että tälläista metsönkasvatusta meille Ylen toimesta opetetaan.