Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Moneen kertaan olen kertonut, että liito-oravat menestyvät parhaiten valtaväylien ja asutusten liepeillä.- Kaiketi saavat olla pedoilta rauhassa. Esimerkiksi Keski-Suomen Ely-keskuksen liito-orava-asiantuntija kertoi, että heillä on aivat selvästi eniten havaintoja valtaväylien varrelta.
Meidänkin mailla on joku väittänyt havainneensa papanoita oravan ideaalitympäristössä. Ei niitä kuitenkaan löytynyt ja siihenpä tehtiin aukko. Toki muutama iso haapa jätettiin jättöpuiksi.
Nyt on varmaan kohta kaikki mahdolliset talvileimikot hakattu. Kesäkohteet kyllä näyttävät kiinnostavan. Onko Jessen kohde kesäleimikko? Silloin ymmärtää hakkuun siirtymisen.
Näihin ammatinvalintakeskusteluihin liittyen täytyy kertoa miten entisen koulu- ja opiskelutoverini Martin ammatinvalinta sujui. Valmistuttiin reilut 58 vuotta sitten TKK:sta rakennusinsinööreiksi samana päivänä. Martti teki muutaman kuukauden insinöörihommia, mutta totesi olevansa väärällä alalla. Halusikin lääkäriksi. Silloin sen alan opislelupaikkoja oli Suomessa vähän. Valtiovalta oli neuvotellut jonkun diilin sveitsiläisten kanssa, että siellä jossain yliopistossa oli suomalaisille kiintiö. Jotenkin Marttikin pääsi sinne opiskelemaan. Sitä vieläkin ihmettelen, että millä hän onnistui ne opiskelunsa rahoittamaan. Silloinhan ei ollut mitään opintokia.
Martilla meni mukavasti. Löysi sieltä opiskelutovereiden sakista vaimonkin. Teki sitten lääkärin hommia Jyväskylässä eläkkeelle siirtymiseen saakka. Piti kyllä meihin insinöörihommiin jääneihin yhteyttä. Oli aina mukana erilaisissa kurssitapaamisissa. Eläkkeelle siirryttyään kunnosti appivampiensa perua olleen pitsihuvilan Joensuussa. Ehkä siinä hommassa alan koulutuksesta oli jotain hyötyä.
Mitenhän sinulle Kallastaja käy? Pysytkö metsissä vai haluatko johonkin muualle. Nyt uuden alan opiskelu taitaa olla hankalampaa noiden kiintiöiden vuoksi.
Tulihan on todellakin vanhojen rakennusten vihollinen. Meillä paloi vuonna 2006 riihi, jonka puista ainakin yksi oli kaadettu talvella 1843-44. Siinä puussa ensimmäinen vuosikasvu oli vuodelta 1592. Se olisi kestänyt vielä vaikka kuinka kauan. Olin teettänyt siihen aikanaan alumiiniaaltopeltikaton ja riihi oli rakennettu kalliosta lohkottujen kivien päälle.
Onnettomuudeksi riihessä säilytetty ruohonleikkuri syttyi tuleen. Arvatkaapa kuinka nopeasti palo levisi pölyssä. Oltiin paikalla ja juoksin vaahtosammuttajan kanssa samuttamaan. Liekit löivät vastaan, joten en uskaltanut lähellekään tulta. Heti sitten räjähtivät bensasäiliä ja akku.
Mielenkiintoista olisi nähdä vuoden 2017 hirvikolareiden määrän muutos aikaisempiin siltä ajalta, kun hirvestyksen aloittamista siirrettiin.
Olikohan pihapuiden puuttumattomuus käytännön sanelema juttu. Eivät houkutelleet salamia. Ainakin meillä Keski-Suomessa kasvaa pihassa n. 150 vuotta vanha kuusirivi, mutta niin kaukana, ettei siitä ole vaaraa. Isän kotitalon pihalla kasvoi valtava pihlaja.
Todellinen metsänvihaaja oli J.V.Snellman. Hän uskoi, että viljanviljelyksessä olisi Suomen tulevaisuus. Hän kirjoitti:
”Siellä, missä vallitsi, siellä vallitsi myös kurjuus, tietämättömyys ja raakuus.
Hän oli mukana päättämässä sahausrajoitteiden poistosta 1860-luvulla. Tietysti oli kyse Valtion tuloista, mutta epäilemättä J.V. toivoi, että metsät häviäisivät ja maatalous voimistuisi. Katovuodet 1867-68 paljastivat kuitenkin karun totuuden.
Näkyy tuon kartan mukaan meillä päin olleen hirviä. Mikä kyllä pitää paikkansakin. Mahtaakohan vesistöt vaikuttaa? Esimerkiksi Keski-Suomessa Päijänteen itärannalla on useita tihentymiä. Toki ne ovat karuja, jolloin niille kerääntyy talvehtivia hirviä. Hämmästyttävästi ollaan kuitenkin onnistuttu mäntyjä kasvattamaan.
Totta tietenkin on, ettei joistakin sijoitusvakuutuksista tarvitse maksaa veroa uin vasta nostettaessa. Yleensä kuitenkin joutuu maksamaan pankille vuosittaisia kuluja. En kyllä osaa sanoa kumpi vie enemmän. Pankki vai verottaja.
Tietysti kannattavuuden kannalta on aivan eri asia saako päätehakkuumänniköstä 140 vai 280 m3. Kysymys on kuitenkin myös siitä, saako koskaan paikalle syntymäänkään parempaa metsää. Jos on mahdollista kasvattaa, niin silloin tilanne on toinen kuin jos on jatkuvasti kitukasvuonen metsä. Sellaiseenhan männikkö syntyy yleensä siemenpuista pelkillä muokkauskustannuksilla.
Ei siinä mitkään maanomistajien puuhastelut auta. Kyllä pitää olla lainsäätäjä takana. Kun sikarutto tulee, niin saa Atria unohtaa Kiinaan viennin kuten kaikki muutkin firmat sianlihan viennin. Ihmetyttää tuo valtiovallan leväperäinen touhu.
Eihän se mitään auta, jos minä kiellän mailtani ruokintapaikan, jos se on rajan takana naapurin puolella. Siis ehdottomasti pitää kieltää ruokintapaikat ainakin nillä seuduilla, joissa villisikoja on tai jonne ne voivat levitä.
Ennen pyydystettiin susia susitarhoilla. Niitä pitäisi nyt rakentaa villisioille. Riittävän suuri, että koko lauma menee sinne. Riistakamerassa hälytys ja kun sakki on satimessa päivystäjä sulkee portin etäohjaimella ja aamulla haetaan elukat teurastamolle.