Käyttäjän TTL kirjoittamat vastaukset
-
Vielä kommenttina: Inflaatiota mitataan kyllä vuositasolla.
Kyllähän bensa esimerkiksi on aika lyhyellä aikavälillä noussut 40 senttiä litra eli autoilun kilometrikustannus on noussut vähintään 10 %, vaikka muut autoilukustannukset olisivat pysyneet muuttumattomina.
Ja eikö polttopuunkin ”uunihinta” ole väistämättä noussut energian yleisen hinnannousun seurauksena.
Tietysti tuo oli vain esimerkki, mutta eri ihmisille inflaatio on hyvinkin erilainen.
Näin antiikin ajattelija siteeraten: Muuten olen sitä mieltä, että miksi ihmeessä ihmiset eivät osta metsää vaan pitävät noin 100 miljardia pankkitileillä ”happanemassa”.
Päivän Hesarissa oli pääkirjoitustoimittajan mielenkiintoinen kolumni inflaatiosta.
Tärkein pohdiskelun tulos oli, että inflaatio ei ole sama kaikille. Kyllähän esimerkkinä inflaatiorasitus on Suomessakin ollut viime kuukausina hurja syrjäseudulla asuvalle ja pitkät työmatkat autoilevalle kansalaiselle. Pienemmästä inflaatiosta on päässyt nauttimaan velallinen korkojen edelleen vuositasolla laskiessa, jonka lapset ovat maksullisessa päivähoidossa…
Korot eivät kyllä näytä ainakaan merkittävästi nousevan. Tässähän oli muistaakseni Danske, joka myönsi suurehkon ikuisen lainan jokunen vuosi sitten institutionaaliselle sijoittajalle. Korko oli luokassa 3 % silloin. Samalla käytiin keskustelua korkokehityksestä. ”Oppineet” olivat sitä mieltä, että korot ovat kymmenien vuosien laskutrendillä ja ainakaan suuria nousuja ei ole odotettavissa. Nythän tuo 3,0% kuulostaa ”varmana” tuottona jo melkoisen hyvältä ja lainan on voinut korkojen laskiessa myydä jo paremmalla tuotolla poiskin.
Puuki: ”Mitäs tapahtuu jatkossa, kun/jos korko on 0% ja inflaatio 3-4 %?
Mielenkiintoista menoa ainakin! Kyllähän rahan pitäisi ohjautua kiinteistöihin tuossa tilanteessa, on arvaukseni.
Kovan inflaation kaudella 1970-luvulla kiinteistöjen markkina-arvot varmaankin viisinkertaistuivat vuosikymmenessä. Inflaatio oli tietysti luokassa 10 %+.
Maailmassa on paljon rahaa ja kaikki ei suoranaisesti ole pelkkää velkaa ja se hakee investointikohteita.
Kävin läpi Viron metsätilahuutokaupoissa toteutuneita kauppoja. Järjestelmä on suhteellisen avoin ja esimerkiksi http://www.timber.ee sivustolta voi katsella raieoigusen ja kinnistujen kauppoja. Havupuumetsän (kiinteistönä) hinta on karkeasti 50 euroa kuutio eli sama kuin Suomessa. Kaiken huippuna oli Lääne-Virumaalla myyty ”sijainniton” kiinteistö ilman ”yhtäkään” puuta hehtaarihinnalla noin 2500 euroa.
Juuri näin Scientist!
Toinen tekijä on, että pääomapainotetussa indeksissä myös nousevien osakkeiden painot nousevat eli indeksisijoittaja saa tavallaan kaksinkertaisen hyödyn.
Jos indeksissä on paljon osakkeita (esim SP500), niin tämä tuottojakaumasta seuraava painotusten muutos ei ole niin tärkeä, mutta esimOMXH25: voittamiseen esim viiden vuoden jaksolla uskoisin pystyvän joku 20 % sijoituksista (tikkaa heittävä apina keskittyen yhteen osakkeeseen). Kuluja ei huomioitu. Riski tietysti huomattavasti suurempi kuin indeksiin sijoittaneella.
Tulee harvakseltaan pyörittyä täällä palstalla, niin kommentoimpa aegoliuksen 4.1. kommenttia, mikä lienee kommentti minun aikaisempaan kommenttiin… Eli siis, mitä tapahtuu, jos kaikki on indeksisijoittajia. Kyllä tällöin sijoitetaan osakkeisiin, mutta salkun painot ovat samat kuin osakkeiden pääomasuhteet. Kaikki ovat samalla salkulla pelissä ja hinnoitteluvirheitä ei korjaisi kukaan.
Ajatus on tietysti kaukainen, mutta indeksisijoittamisen suosion kasvaessa tilanne lähestyy.
Pistetään tähän vielä yksi kompa. Kysyin joskus Puttoselta, että voiko osakkeen hinnoittelumallissa: Osakkeen arvo on tulevaisuuden osinkojen nykyarvo olla vikaa. Ei käsittääkseni osannut vastata.
Virhe muodostuisi tilanteessa, missä osingon kasvunopeus on suurempi kuin laskentakorko. Ko malli antaisi tietystikin osakkeen arvoksi äärettömän, jos tilanne jatkuu pitkään. Tietysti maailman koko rajoittaa johonkin Teslankin ns kasvua.
Tämä tilanne on mielestäni tällä hetkellä lähellä metsätiloissa. Tietysti oletuksella, että korko säilyy alle sanotaan 4 %. Nykyisin siis noin 0% edelleen. Jos tälleen asiaa pyörittelee, niin metsätilojen hintamaksimi voi olla kaukanakin.
Jotenkin tuli vielä mieleen jostakin lukemani Juhani Riikosen ja Björn Wahlroosin keskustelu 1980-luvulta: Jussi kysyy: ”Nalle sanoppa, mitä tapahtuu kiinteistöjen hinnoille, kun korot menevät nollaan.” Wahlroos oli ollut Hankenin rahoituksen professorina, niin hän tiesi tietysti vastauksen. Nalle:”Kuule Jussi! Silloin kiinteistöjen arvot nousevat äärettömiksi.”
A.J.:”Hajautus on tärkeintä. Toiseksi tärkeintä lienee se ettei hötkyile myymään.”
Näin varmasti on, mutta nostaisin vielä näiden yläpuolelle mielen maltin. Eli, että pystyy jauhamaan seuraavat vuosikymmenet yksinkertaisella menetelmällä tarvittaessa hieman hienosäätää. Siis, että jaksaa noudattaa näitä kultaisia sääntöjään.
Pääomapainotettua indeksiä on käytännössä lähes mahdoton voittaa ainakin tällä hetkellä, koska nousevien osakkeiden painot myös nousevat.
Heitänpä tännekin kuitenkin pohdiskeltavaksi ajatuksen, että mitä tapahtuu, kun kaikki ovat indeksisijoittajia. ”Hyväksyttävää” vastausta ei ole kuulunut mistään.
Tällöinhän me kaikki peesataan toisiamme ja tuntuisi, että hinnoitteluvirheitä syntyy. Tosin ilmeisesti jossain kohdin ajattelevimmat sijoittajat hyppäävät pois indeksikelkasta ja 100% sijoituksista indeksiin on mahdoton ajatus.