A.J., hyvä ja lukumäärällisesti mielestäni riittävä hajautus. Itse en tällä hetkellä painottaisi vihreyttä noin paljon. Trendi on varmaankin se, mutta näkynee hinnoissa jo. Tosin yksittäisiä yhtiöitä ei millään pysty seuraamaan niin tarkasti.

Esittäisinkin pientä leikkimielistä vetoa vaikkapa päivällisestä juomineen: tarkasteluaika 5 vuotta (täsmäytys 19.7.21. klo 10.00), minä tulen mukaan Seligsonin OMXH25-indeksirahastolla. Tietysti ongelmana kuka pitää kirjaa ja miten osingot ja mahdolliset ulosostot sijoitetaan. ”Avoin vastuuni” on yksi  päivällinen.

Aina on huono aika sijoittaa osakkeisiin, metsään yms.! Jos ei viikonloppuna ole muuta tekemistä, niin voi etsiä Arvopaperin kolumnin Hannes Kulvikilta. Suunnilleen otsikoituna: ”Koskaan ei ole oikea aika sijoittaa”. Kulvik taitaa toimia tällä hetkellä Sveitsissä. En tiedä miten päin saatavat ovat tällä hetkellä: Suomen valtio – Hannes Kulvik. Voi olla, että nollattu. Finanssimaailmassa käsittääkseni kuitenkin Wahlroosin tasoinen peluri.

En kyllä rinnastaisi kehittyneiden maiden pörssejä kasinopeleihin.

Jos kasinopeli määritellään tuloksen täysin (tai lähes) sattumanvaraisena muodostumisena, niin hyvin hajautettu osakesalkku on lähes toisesta ääripäästä. Kymmenien vuosien periodilla hajautetun salkun tuotto on ollut vuositasolla jossain 4% ja 15 % välillä. Tuo alin tullee Japanista ja noin 30 vuoden sarjasta. Vaikka Japanin indeksi on laskenut tällä aikavälillä, niin osingot ja ulosostot ovat antaneet selkeän positiivisen tuoton. Suomessa ja esim 50-60 vuotta, tuotto on tuolla toisessa päässä.

Ns. kasinopeleissä palautus on (siis nopeasti kiertävälle pääomalle) 40 – 99,9%. Kun tämä ei ole mikään vuosituotto, niin ”hedelmäpelissä” kuukausipalkkansa saa hävitettyä nopeasti. Jokaisesta eurosta tulee keskimäärin takaisin 80%. Ei tarvitse olla edes nopea niin pystyy tunnissa satoja kertoja pyörittämään ”rulettia”.

Ns. kasinopelien mielestäni kaikkein kiehtovin muoto on urheiluvedonlyönti ihmisistä ja hevosista. Siinä syntyy illuusio, että pystyy jollain systeemillä voittamaan markkinan. Markkina palauttaa nykyisin 80% – 99,9% kohteittain keskimäärin.

Suomestakin löytyy satoja ihmisiä, jotka pystyvät kuitenkin pitkässä sarjassa positiiviseen tuottoon ja uskon, että vähintään kymmeniä, jotka elävät urheiluvedonlyönnillä hyödyntämällä siis tavalla tai toisella markkinan virheitä.

Tässä pääoman kierto ja tuloksen selviäminen on nopeaa (toisin kuin metsässä). Saa palautteen lähes heti. Suosittelen sopivasti annosteltuna!

Pörssissä tietysti, jos sijoittaa kehityksensä alkuvaiheessa olevaan yhteen yhtiöön, tulos on 10 vuoden periodilla jotain nollan ja tuhatkertaistumisen välillä. Keskimäärin ehkä noin kolminkertaistuminen sijoitukselle. Pääomasijoittajilla kymmenestä vedosta ehkä noin 5 nollautuu, 3 pyörii jotenkin omillaan ja kahdella tehdään tuotto. Tässä tulee se hajauttamisen idea avuksi.

Edelleen pidän metsärahastoja verrattomina sijoituskohteina maksimissaan kymmenien tuhansien pääomille ja jotain 5-20 vuoden periodilla. Jotenkin voisi ajatella, että pitkäaikaisena parkkina rahoille. Tärkeintähän kaiketi on, että säilyttää sen hankitun pääoman ja toiseksi pystyy kaivamaan sille jotain suhteellisen varmaa tuottoa.

Yksi on tietysti aina sijoittaa huvituksiin, sillä niistä jää muistijälki ja sitä on vaikea ottaa pois.

Hienoa tämä Antti 321:n paneutuminen puuston kasvun selvittämiseen. Joskus tuntuu, että metsäalallakin tehdään ”poliittista metsätiedettä” (vrt. Markus Räsäsen poliittinen taloustiede..) ja asioiden katsominen edes hieman eri kulmasta ja totuus edellä tuo piristystä.

Jos erittäin tarkkoja tilavuuskasvulukuja halutaan, niin sädekasvuhan pitäisi mitata rungosta eri korkeuksilta ja tämän lisäksi tietysti pituuskasvu. Tämä menee tietystikin hankalaksi.

Puuhan on jotain kartion ja lieriön väliltä. Karkeasti: lyhyen puun tilavuus on 0,55Ah ja pitkän puun 0,45Ah. A poikkipinta-ala rinnankorkeudelta ja h pituus.

Pituuskasvu ja sädekasvu ovat ilmeisen riippuvia toisistaan, mutta ongelman tuo, että eivät täysin. Ainakin eri kehitysvaiheissa suhteet vaihtelevat eli tilavuuskasvu ei ainakaan tarkkaan ole suhteellisena kolminkertainen pelkkään pituuskasvuus tai kolminkertainen pelkkään sädekasvuun.

Tämä on erittäin mielenkiintoinen ja analyyttinen aihe.

Tulos näyttää olevan tosiaankin aika herkkä BAL-muuttujille. Eli esitetyllä korjauksella BALmuut = G/2 tulokset muuttuvat järkeviksi, jos tarkastellaan tasahalkaisijaista alkumetsää. Tilavuuskasvu G=40 on noin puolet rungolle verrattuna samaan alkutilaan G=20 ja hehtaarituotto lähes vakio (G:n suhteen).

Optimikasvu tosiaan osuu mallissa aina d=16,3 cm arvoon. Senhän voi laskea.

Jos oletetaan, että malli on riittävän oikea ja yleispätevä, niin sillähän voi jo kohtuullisesti simuloida metsän kehitystä jakamalla vaikka kvartaaleihin puusto puuston kilpailuasetelman mukaan.

Liekkö Motti-ohjelman koodi julkista ja käyttääkö se tätä kasvumallia? Kyselinkin sitä joskus täältä, kun en ole ”metsämiehiä”, ja muistaakseni A.J. antoikin linkin. En muista tarkasti sainko sieltä mitään. Tosin koodiin tutustumiseenkin pitäisi varata muutama päivä kuitenkin…

Mihin te pystytte sijoittamaan nuo hillittömät puunmyyntitulot?

Aika suuri osahan kaupan jälkeen tuloista sijoitetaan verohallinnolle, mistä pääomankin takaisinsaanti on kohtuullisen epävarmaa saati sitten tuotto. Vai mitä?

Tällä lopulla 67 – n 90%:lla pitäisi sitten löytää kova tuotto, että pystyttäisiin kirimään kiinni se hakkaamattoman metsän pääoma.

Tallessahan se pääoma on hakkaamattomassa metsässä (huomattavasti paremmassa kuin Jalasjärven Osuuspankin lainan korot Partasen veljeksien hallibisneksessä): puut kasvaa, hinnat nousee ja hiilinielukauppa on vasta kehitteillä. Ehkä kaikkein suurin nousupotentiaalin lisääjä ovat kuitenkin uudet (nyt jopa tuntemattomat) kehitettävät tuotteet.

Runkohintatarjouksesta laskin, että havutukin kuutiohinta on Etelä-Suomessa ylittänyt reilusti 75 euroa kuutiolta.